Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Iiriskuja, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7540 seuraavilta osin:
- asemakaavaan merkitystä tehokkuusluvusta e=0,20 poiketaan tehokkuuslukuun e=0,25. Kerrosalaneliömetreinä määrästä 199,2 k-m² poiketaan siten, että asuinkerrosalaa voidaan toteuttaa yhteensä 249 k-m²:
- tonttitehokkuus nousee tonttijaon mukaisella tontilla 39334/8 luvusta e=0,20 (96 k-m²) lukuun e=0,25 (120 k-m²), ylitys 25 %
- siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti
- teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti
- poiketaan rakennusten 4 metrin vähimmäisetäisyydestä tontin rajasta siten, että asuinrakennuksen vähimmäisetäisyydeksi poikkeamishakemuksen kanssa yhteensopivaksi suunnitellun tonttijaon mukaisen tontin 39334/7 rajasta sallitaan 1 m ja autokatoksen ja –varaston etäisyydeksi 0,5 m sekä sallitaan vähimmäisetäisyydeksi Iiriskujan kadunpuoleisesta rajasta 3 m
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudesta (6 m) siten, että rakennuksen korkeudeksi sallitaan 7 m
- ajoneuvon ajoyhteyden ja kääntöpaikan saa sijoittaa osittain asemakaavassa osoitettuun ohjeellisen tontin osaan, jossa tulee olla puita.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- asuinrakennus rakennetaan kahteen tasoon (enintään 70% kerrosalasta yhdessä tasossa)
- autosuoja- ja varastotilaa saadaan rakentaa 25 k-m² asuntoa kohden kerrosalan estämättä
- asuntojen enimmäismäärä tontilla on 1 as. / 400 m2 tonttimaata. Jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saadaan kuitenkin rakentaa kaksi asuntoa.
Poikkeamislupaa rakennusoikeuden kerrosalan ylitykselle päätöksessä eriteltyjen ylitysten lisäksi ei myönnetä.
Maksu
1 365 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa 2-kerroksisen asuinrakenuksen ja autokatoksen/varaston (130 k-m²) rakentamiseen tonttijaossa muodostuvalle kadunvarsitontille 39334/8 poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7540 siten, että
- Asemakaavassa sallitusta kerrosalan määrästä (199,2 k-m²) poiketaan siten, että kerrosalaa toteutuu yhteensä 249 k-m²:
- tonttitehokkuus nousee tonttijaon mukaisella tontilla 39334/8 luvusta e=0,20 (96 k-m²) lukuun e=0,25 (120 k-m²), ylitys 25 %
- kerrosala ylittyy 5 k-m² esteettömän asuinympäristön rakentamiseksi
- Siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti
- poiketaan rakennusten 4 metrin vähimmäisetäisyydestä tontin rajasta siten, että asuinrakennuksen vähimmäisetäisyydeksi tonttijaon mukaisen tontin 39334/7 rajasta sallitaan 1 m ja autokatoksen ja –varaston etäisyydeksi 0,5 m sekä vähimmäisetäisyydeksi kadunpuoleisesta rajasta 3 m.
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudesta (6 m) siten, että rakennuksen korkeudeksi sallitaan 7 m
- ajoneuvon ajoyhteyden ja kääntöpaikan saa sijoittaa osittain asemakaavassa osoitettuun ohjeellisen tontin osaan, jossa tulee olla puita.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että voimassa oleva asemakaava on vanha (vahvistunut vuonna 1978) ja sen jälkeen yleinen tilanne ja myöhempien kaavojen periaatteet ovat muuttuneet. Haetut vähäiset poikkeamat vastaavat hakijan mukaan nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä ja ovat yleisiä alueella tehtävissä asemakaavoissa ja niistä poikkeamisissa. Poikkeamishakemus koskee tonttijaossa muodostuvaa kadunvarsitonttia 39334/8.
Hakijan mukaan suunniteltu rakentaminen soveltuu alueen maankäyttöön ja monimuotoiseen rakennuskantaan ja sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Haetut poikkeamiset mahdollistavat tontin tarkoituksenmukaisen käytön.
Tontille ja pohjoisnaapurin olemassa olevan rakennuksen eteen jää hakijan mukaan kunnollinen ja vehreä puutarha ja molemmista rakennuksista saadaan tällä sijoittelulla miellyttävät näkymät ja valoisuutta sisätiloihin. Uuden rakennuksen harjan suunta noudattaa alueella vallitsevaa rakentamista ja otolliset ilmansuunnat on huomioitu. Rakennuksen pohjoispuolelle sijoitettu pysäköinti ei heikennä oleskelualueita tontin eteläisillä ja läntisillä hyvien ilmansuuntien puolilla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.1.1978 vahvistettu asemakaava nro 7540. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi (AOR). Tontin tonttitehokkuuslukema on e=0,20, joka vastaa 199,2 m² asuntokerrosalaa (tontin pinta-ala on 996 m²). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.
Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 m. Tontin rajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m. Erillisen talousrakennuksen ja autokatoksen saa edellä sanotun estämättä naapurin suostumuksella sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa tai rajaan kiinni.
Asemakaavan mukaan rakennuksen enimmäiskorkeus 1-kerroksisella rakennuksella on 4,0 m, 1½-kerroksisella rakennuksella 5 m, 2-kerroksisella rakennuksella 6 m ja 2½-kerroksisella rakennuksella 7,5 m. Autokatoksen enimmäiskorkeus on 2,5 m ja talousrakennuksen 3,5 m.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.
Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1934 valmistunut asuinrakennus. Tontille on haettu tonttijaon muutosta kahdeksi erilliseksi tontiksi, joista muodostuvat tontit 39334/8 ja 39334/7.
Osallisten kuuleminen
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (31.5.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajat eivät anna suostumusta asemakaavan muutoksiin.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa, että haetut poikkeamat eivät edellytä muistutuksen tehneiden naapureiden suostumusta, joten hakija ei anna asiassa kirjallista selitystä.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetyt ratkaisut tiivistävät asuinalueen rakentamista ja tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Rakentaminen soveltuu tontille sekä alueen rakennuskantaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Alustavien suunnitelmien mukaan tontille on tarkoituksena rakentaa asuinrakennus 1 metrin päähän naapuritontin rajasta. Samalla alustavien suunnitelmien mukaan tontille on tarkoituksena rakentaa autokatos ja –varasto 0,5 m päähän naapuritontin rajasta sekä 3 m päähän kadunpuoleisesta rajasta. Tarkasteltaessa hakemuksen kohteena olevaa tonttia ja Malmin aluetta kokonaisuutena, alustavien suunnitelmien mukainen rakentaminen lähemmäs naapuritontin ja kadunpuoleista rajaa edistävät tontin tarkoituksenmukaista käyttöä ja toiminnallista toteutumista. Näille poikkeamisille on naapurin suostumus.
Alustavissa suunnitelmissa esitetty 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeuden korotus voidaan toteuttaa, koska rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Kaksikerroksisen pientalorakentamisen enimmäiskorkeutena nykyisin laadittavissa kaavoissa käytetään yleisesti 7 m korkeutta, sillä nykyisiä huonekorkeuksia ja vaadittuja eristepaksuuksia noudattamalla 6 m korkeuden noudattaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavanmukaisen 6 m enimmäiskorkeuden ylittäminen on siis perusteltua.
Rakennuksen esteettömyyden perusteella ei nähdä tarvetta kerrosalan ylitykselle päätöksessä eriteltyjen ylitysten lisäksi.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 01.07.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 102 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 102 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769