Lausuntopyyntö, taloussuunnitelma vuosille 2022-2024, Kårkulla samkommun -kuntayhtymä

Kaupunginhallitus antoi seuraavan lausunnon Kårkulla samkommunille sen taloussuunnitelmasta vuosiksi 2022-2024:

Helsingin kaupunki järjestää kehitysvammaisten erityishuollon palveluja sekä omana että ostopalveluna. Yli puolet palvelukokonaisuudesta on kaupungin omaa tuotantoa. Ruotsin kielellä tuotettavien kehitysvammapalvelujen tarjonta on varsin vähäistä ja keskittynyttä. Helsingin asema erityishuollon järjestämisessä on ainutlaatuinen, sillä se on myös oma erityishuoltopiirinsä. Kårkullan kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä erityishuollon palveluja koko maan laajuisesti. Myös Helsingin ruotsinkieliset erityishuollon palvelut tuotetaan lähes kokonaisuudessaan Kårkullan kuntayhtymässä. Tällä hetkellä Kårkullan asumispalveluissa on 54 helsinkiläistä. Pitkäaikaisen laitospalvelun piirissä on kolme helsinkiläistä. Päiväaikaisissa toiminnoissa käy 46 helsinkiläistä. Lisäksi asiakaskohtaisiin tarpeisiin on hankittu erilaisia asiantuntija- ja kuntoutuspalveluja Kårkullan kehitysvammaneuvolasta. Helsinki osti vuonna 2020 Kårkullan vammaispalveluja 4,94 milj. eurolla, vuonna 2019 ostot olivat 6,24 milj. euroa ja vuonna 2018 ostot olivat 4,75 milj. euroa.

Kårkullan kuntayhtymän hallitus on päättänyt 27.5.2021 hinnankorotuksista suunnitelmakaudelle 2022-2024. Hinnankorotus on keskimäärin 3,5% vuoden 2020 tasosta. Kårkullan taloussuunnitelma kahdelle tulevalle vuodelle näyttää perustuvan pitkälti alijäämäisen talouden tasapainottamiseen. Lisäksi taloussuunnitelmassa viitataan koronapandemian vaikutuksiin, henkilöstökuluihin ja yleiseen elinkustannusten nousuun, joilla yhtymä perustelee esittämiään varsin tuntuvia korotuksia hintoihin.

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja toimintaan haastavat koko toimintakenttää, myös kuntia. Kuntayhtymä ei voi siirtää omaa taakkaansa kuntien kannettavaksi, sillä koronapandemian myötä heikentynyt talous yhdistettynä palveluvelkaan tuottaa kuntiin valtavia paineita tuottavuuden kasvattamiseen ja kustannusten hillintään.

Helsinki on viime vuosina tarkastellut kriittisesti kuntayhtymän nykyjärjestelyä ja siirtänyt vastuuta asiakkaiden palvelukokonaisuuksista takaisin. Kuntayhtymän palvelutarjonta ei ole muovautunut muuttuvan maailman tarpeisiin. Palvelutarjonta ja toimintakulttuuri eivät vastaa tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia. Asiakkaiden tarpeet ovat monimutkaistuneet ja vaativat usein erityisiä järjestelyjä, joustavuutta ja räätälöintiä. Kuntayhtymän palveluvalikko on jäykkä ja erityistä osaamista vaativissa palveluissa on aukko. Esimerkiksi runsasta ja vaativaa tukea tarvitsevan, haastavasti käyttäytyvän autismin kirjon henkilön palvelu joudutaan järjestämään suomenkielisessä yksikössä, koska palvelutuotanto on keskittynyt yhdelle toimijalle eikä tällä ole riittävästi tarvittavaa osaamista.

Helsingin kaupunki pitää Kårkullan kuntayhtymän suunnitelmaa palkata kehitysvammaisia palvelun käyttäjiä organisaatioonsa erinomaisena ja ilahduttavana. Vaille mainintaa jää kuitenkin päiväaikaisen toiminnan kehittäminen ja aktiivinen asiakkaiden valmentaminen avoimille työmarkkinoille, mikä on keskeisin toimenpide työllistymistavoitteissa. Työterveyshuollon järjestämisen osalta on epäselvää, kenelle sitä järjestetään (työsuhteessa olevalle kehitysvammaiselle työntekijälle vai työtoimintaan osallistuville henkilöille).

Helsingin kaupunki ei hyväksy taloussuunnitelman mukaisia hinnankorotuksia. Kuntien talouden heikko tilanne ja kasvaneet palvelutarpeet, palveluvelka mukaan lukien, vaativat kunnissa rankkoja tuottavuustoimenpiteitä ja säästöjä. Myös kuntayhtymän on syytä tarkastella ja toteuttaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Helsinki on halukas tekemään hyvää yhteistyötä kuntayhtymän kanssa, mutta edellyttää siltä kustannusneutraalia toiminnan ja palvelutarjonnan kehittämistä sekä vahvaa vuoropuhelua ja sujuvuutta toimintaympäristön muutoksissa, mm. sote-uudistuksessa, jossa Kårkullan kuntayhtymän tehtävät, kiinteistöt ja toimitilat siirtyvät hyvinvointialueille.