Velvoitteen asettaminen, pientalon rakennustöiden loppuunsaattaminen, Tuomarinkylä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Rakennuslupatilanne kiinteistöllä

Helsingin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti myönsi päätöksellään 31.10.2006 § 454 ********** rakennusluvan, lupatunnus 35-1960-06-A, kaksikerroksisen omakotitalon, kellarin ja aidan rakentamiseen Helsingin Tuomarinkylässä sijaitsevalle kiinteistölle **********

Rakennusluvan voimassaoloaikaa töiden loppuunsaattamiseksi pidennettiin neljä kertaa: rakennusvalvontaviraston rakenneyksikön päällikön päätöksillä 25.10.2011 § 232 ja 13.1.2015 § 7 sekä rakennusvalvontapalveluiden viranhaltijan päätöksillä 23.11.2017 § 35 ja 19.12.2019 § 81. Viimeksi mainitulla päätöksellä määräaikaa rakennustöiden loppuunsaattamiselle pidennettiin 31.12.2020 saakka.

Viidettä jatkolupaa ei enää myönnetty. Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden rakenneyksikön päällikkö hylkäsi päätöksellään 26.8.2021 § 5, tunnus 35-2155-21-AJ, hakijan hakemuksen rakennusluvan voimassaolon jatkamisesta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hylkäsi päätöksellään 14.10.2021 § 210 hakijan oikaisuvaatimuksen rakenneyksikön päällikön päätöksestä.

Hakija valitti ympäristö- ja lupajaoston päätöksestä 14.10.2021 § 210 hallinto-oikeuteen ja vaati, että hallinto-oikeus kumoaa jaoston päätöksen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 2.3.2023 nro 1190/2023 valituksen. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan päätökseen ei ole haettu valituslupaa määräajassa. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Hankkeella ei edellä kerrotusti ole voimassa olevaa rakennuslupaa.

Velvoitepäätös saattaa rakennusluvan 35-1960-06-A mukaiset työt loppuun

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti päätöksellään 28.10.2021 § 222 ********** kiinteistön ********** omistajana asetettavan juoksevan uhkasakon uhalla saattamaan rakennusluvan, lupatunnus 35-1960-06-A, mukaiset omakotitalon rakennustyöt loppuun siten, että rakennusluvasta voidaan toimittaa loppukatselmus 31.12.2022 mennessä. Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on 10 000 euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, on 1 000 euroa.

Velvoitettu valitti ympäristö- ja lupajaoston päätöksestä 28.10.2021 § 222 hallinto-oikeuteen ja vaati, että jaoston päätös kumotaan. Päätöksellään 2.3.2023 nro 1191/2023 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja pidensi velvoitteen täyttämiselle asetettua määräaika päättymään 31.8.2023. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan päätökseen ei ole haettu valituslupaa määräajassa. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Jaoston asettamaa velvoitepäätöstä on siten tullut noudattaa hallinto-oikeuden pidentämässä määräajassa 31.8.2023 mennessä.

Rakennusvalvontapalvelujen tarkastuslausunto 21.2.2024

********** on kuultu hallintolain mukaisesti uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi ja uuden uhan asettamisesta rakennusvalvontapalvelujen 21.2.2024 päivätyllä ja 28.2.2024 tiedoksi saatetulla tarkastuslausunnolla, jossa on todettu muun ohella seuraavaa.

Koska kiinteistöllä ei edellä kerrotusti ole voimassa olevaa rakennuslupaa ja ympäristö- ja lupajaoston asettamaa velvoitetta ei ole noudatettu hallinto-oikeuden pidentämään määräaikaan 31.8.2023 mennessä, tullaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle esittämään, että velvoitetulle jaoston päätöksellä 28.10.2021 § 222 velvoitteen tehosteeksi asetetut erääntyneet uhkasakot tuomitaan maksettavaksi.

Velvoitetulle annettiin tarkastuslausunnon johdosta mahdollisuus antaa ympäristö- ja lupajaostolle vastine.

Velvoitetun vastineet

Velvoitettu antoi tarkastuslausunnon johdosta 21.2. ja 3.3.2024 päivätyt vastineet, joissa hän toteaa muun ohella seuraavaa.

Vaikka velvoitettu on luvan hakija, hänen sukulaisensa rakentaa omakotitaloa tontin takaosaan. Velvoitettu toimii myös rakennustyön vastaavana mestarina ja pääsuunnittelijana, koska rakentajalla ei ole määräysten vaatimaa koulutusta.

Asetettu uhkasakko on täysin kohtuuton, sen suuruutta harkittaessa ei ole otettu huomioon velvoitetun maksukykyä eikä muita asiaan liittyviä seikkoja

Tähän tilanteeseen on tultu, koska velvoitettu ei ole voinut kuvitella, että rakennusvalvonnalla on absoluuttinen maksimi rakennusluvan jatkoaikojen myöntämiselle. Sellaisesta ei ole rakennusvalvonnan kirjallista ohjetta. Maankäyttö-ja rakennuslaki ei aseta rakennusluvan jatkoaikojen lukumäärälle rajoitusta. Rakennustyö on koko ajan käynnissä ja tämä prosessi vain haittaa työn etenemistä.

Rakennus on tontin takaosassa korkeiden raja-aitojen ympäröimänä. Suuren osan rakennusluvan voimassaoloajasta työmaan näkyvyys ympäristöön oli olematon, sillä työ tapahtui kaivannossa tontin takaosassa näkyvyyden estävien raja-aitojen suojassa. Ympäristöhaittaa ei siis voi käyttää perusteena rakennusluvan jatkoaikahakemuksen hylkäämiselle. Yleinen etu ei tässä tapauksessa voi olla uhkasakon asettamisen peruste.

Velvoitetun mielestä on oikeus ja kohtuus, että rakennusvalvonnan määräämät uhkasakot perutaan. Velvoitettu ei ole kysymyksessä olevan talon rakentaja. Uhkasakko on kohdistettu väärälle henkilölle.

Velvoitettu täydensi vastinettaan sähköpostitse 12., 13. sekä 17.3.2024 ja viittasi täydennyksissään muun ohella siihen, että hänellä ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta, koska hän ei omista rakennusta.

Päätösehdotuksen perustelut

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 28.10.2021 § 222 velvoittanut ********** kiinteistön ********** omistajana asetettavan juoksevan uhkasakon uhalla saattamaan rakennusluvan, lupatunnus 35-1960-06-A, mukaiset omakotitalon rakennustyöt loppuun siten, että rakennusluvasta voidaan toimittaa loppukatselmus 31.12.2022 mennessä. Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on 10 000 euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu, on 1 000 euroa.

Velvoitettu valitti jaoston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaati, että jaoston päätös kumotaan. Päätöksellään 2.3.2023 nro 1191/2023 hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja pidensi velvoitteen täyttämiselle asetettua määräaika päättymään 31.8.2023. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan päätökseen ei ole haettu valituslupaa määräajassa. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Jaoston asettamaa velvoitepäätöstä on siten tullut noudattaa hallinto-oikeuden pidentämässä määräajassa 31.8.2023 mennessä.

Rakennusvalvontapalvelujen tarkastusinsinööri on käynyt rakennuspaikalla 23.1.2024 ja todennut muun ohella seuraavaa:

Kellarikerrokseen ei päässyt turvattoman kulkureitin takia. 1. kerroksen väliseinät on tehty. 2. kerroksen välipohja on valettu. Ulkoseinät olivat kesken. Vesikaton ristikot n. 50 %:ti paikalla. Ikkunat ja ovet olivat asentamatta. Rakennus oli kylmillään. Rakennus on täynnä rakennustavaroita ja toimii lähinnä varastona. Rakenteiden päällä oli sääsuojana pressu.

Vertaamalla kuvia paikalla käynneiltä vuosilta 2021 ja 2024 on havaittavissa, että rakennustyö ei ole tänä aikana merkittävästi edistynyt.

Lainhuudon mukaan kiinteistön ********** omistaa kokonaan velvoitettu. Siten hän vastaa kiinteistöön kohdistuvista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista velvoitteista. Hänellä on myös uhkasakkolain mukainen oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa velvoitetta.

Rakennustyö on aloitettu vuonna 2008 ja aikaa rakennustöiden aloittamisesta on kulunut jo 16 vuotta. Rakennustyö on edelleen merkittävästi kesken eikä rakennusvalvonnasta ole haettu luvalle loppukatselmusta määräaikaan 31.8.2023 mennessä.

Kun ympäristö- ja lupajaoston asettamaa lainvoimaista velvoitetta rakennustyön loppuunsaattamiseksi ei ole noudatettu eikä rakennuspaikalla ole voimassa olevaa rakennuslupaa, on nyt tuomittava erääntyneet uhkasakot maksettavaksi. Velvoitetun tarkastuslausuntoon antamat vastineet ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Lopputulos

Ympäristö- ja lupajaosto tuomitsee velvoitetun maksamaan rakennustöiden loppuunsaattamiseksi asetetun velvoitteen laiminlyönnin vuoksi erääntyneet uhkasakot, yhteensä 17 000 euroa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 §
Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 170 §
Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.
Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §
Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 186 §

Uhkasakkolaki 10 §, 18 §, 19 §, 20 §, 22 §, 23 § ja 24 §

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 7.12.2023 hyväksymä ja 1.1.2024 voimaan tullut rakennusvalvontataksa 11 § a kohta

Toimivalta

Maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n mukaan kyseisen lain mukaisissa hallintopakkoasioissa toimivaltainen viranomainen on kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Helsingin rakennusvalvontaviranomaisena toimii Helsingin 13.9.2023 voimaan tulleen hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 28.10.2021 § 222

Detta beslut publicerades 17.04.2024

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 73, 74 ja 75 (Velvoitepäätöksen osalta) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 73 ja 75 (Valvontamaksun osalta) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.