Kustannusten korvaaminen, suojavälineet perhe- ja sosiaalipalvelujen ostopalveluissa koronavirus-tilanteesta johtuen, Sosiaali- ja terveystoimiala

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti, että perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelukokonaisuuden käyttämien ostopalvelujen tuottajille korvataan koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia suojavälineiden hankinnasta ajalla 1.4.–31.12.2020 laskennallisten korvausmallien mukaisesti.

Korvauksia maksetaan seuraavien ostopalvelujen osalta:

- Lastensuojelun laitoshoito (perustaso, erityistaso, vaativa taso ja vastaanottotoiminta)
- Perhekuntoutus (perustaso ja erityistaso)
- Tehostettu perhetyö
- Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö
- Ammatillinen tukihenkilötoiminta
- Asumisen tuki
- Lapsiperheiden kotipalvelut
- Kuntouttava työtoiminta
- Vammaisten henkilöiden työtoiminta

Maksettava korvaussumma perustuu helsinkiläisten asiakkaiden hoitovuorokausimäärään tai käyntimäärään ja keskimääräiseen varustekustannukseen. Korvaus maksetaan palveluntuottajan toimittamaa laskua vastaan viimeistään 31.8.2021. Maksettavasta korvauksesta vähennetään palveluntuottajille aikaisemmin maksutta luovutettujen suojavälineiden osuus.

Toimialajohtajan aiempi päätös suojavälineiden korvaamisesta

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan on tehnyt päätöksen 16.2.2021, 27 §, koskien koronapandemian aiheuttamien suojavälineiden korvaamista iäkkäiden asumis- ja laitospalvelujen, vammaisten asumispalvelujen sekä iäkkäiden kotiin annettavien ostopalvelujen tuottajille. Toimialajohtajan päätöksessä todettiin, että muiden palvelujen osalta ylimääräisistä kustannuksista tehdään erilliset, palvelukohtaiset korvauspäätökset samojen periaatteiden mukaisesti.

Tämä päätös käsittää perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelukokonaisuuden osalta ne ostopalvelut, jotka eivät sisältyneet toimialajohtajan korvauspäätökseen 16.2.2021, 27 §, mutta joissa suojavälineiden korvaaminen katsotaan palvelujen luonteesta johtuen perustelluksi. Päätöksessä käytetyt korvausten laskentamallit ovat yhtenevät toimialajohtajan aiemman korvauspäätöksen kanssa.

Päätöksen tausta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi 17.12.2020 kunnille suosituksen (Kuntainfo 19/2020, VN/27973/2020), että ne neuvottelisivat kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten COVID-19- epidemian torjunnassa käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden korvaamiskäytännöistä siltä osin, kun niistä ei ole sovittu palveluntuottajien kanssa. STM suositteli, että kunnat kompensoivat yrityksille COVID-19- epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset aineista ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset.

Silloin, kun kysymys on kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista, kunnalla on viimesijainen vastuu varmistua siitä, että palvelut vastaavat kunnalliselta toiminnalta edellytettävää tasoa. Asiakkaan terveys
tai turvallisuus ei saa vaarantua esimerkiksi suojavälineiden puuttumisen takia. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut ohjeita suojautumisesta. Koronapandemia on lisännyt suojavälineiden
käyttöä tavalla, johon varautuminen on ollut ennakkoon mahdotonta. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluissa suojavälineitä ei normaalioloissa käytetä, eivätkä palveluntuottajat ole voineet sopimusneuvotteluissa varautua suojavälineistä aiheutuviin, yllättäviin lisäkustannuksiin. STM:n kuntainfon 17.12.2020 mukaisesti kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Kuntainfon mukaan kustannustenjako tulee arvioida sopimuksittain ja se voi toteutua rahallisen korvauksen lisäksi myös esimerkiksi luovuttamalla tarvikkeita maksutta.

Palveluntuottajille maksettavien korvausten määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon hankintalain (29.12.2016/1397) ja EU:n valtiontukisääntelyn asettamat vaatimukset. Valtiontukisäännökset eivät sosiaalija terveystoimialan arvion mukaan sovellu suojavarusteiden kompensointiin. Kyse ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, koska suojavarusteiden hankkiminen ja luovuttaminen yksinomaan terveydenhuollon toteuttamista varten ei ole luonteeltaan taloudellista toimintaa, koska sitä harjoitetaan yksinomaan muun kuin taloudellisen palvelun
tuottamiseksi. Suojavarustekompensaatiolla ei myöskään ole SEUT 107 artiklan mukaisen valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kunnat ovat myös saaneet Huoltovarmuuskeskukselta ilmaiseksi suojavarusteita, joita on luovutettu korvauksetta myös yksityisille palveluntuottajille. Kunnat eivät voi laskuttaa näiden välineiden hintaa palveluntuottajilta.

Valtio on antanut vuoden 2020 lisätalousarviossa määrärahan koronaviruksesta aiheutuvien laitteiden, lääkkeiden ja varusteiden hankintaan. Myös valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2021 esitetään määrärahaa koronaviruksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala tekee vuotta 2021 koskevan päätöksen myöhemmin, kun koronavirusta koskevan valtion määrärahan kohdentuminen selviää tarkemmin.

Suojavälineiden korvausten laskentamalli

Sosiaali- ja terveystoimialan ja palveluntuottajien välillä solmitut sopimukset perustuvat pääosin Julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin (Jyse 2014 palvelut). Jyse-ehtojen kohdan 9.3 mukaan sopimushinnan tulee kattaa kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kulut. Ylimääräisten kulujen korvaaminen tulee kysymykseen lähtökohtaisesti erillisten neuvottelujen tai sopimusten kautta. Kaupunki haluaa turvata kaikkien sopimuskumppaneidensa yhdenvertaisen kohtelun. Koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa erillisneuvotteluiden käymiseen ei ole mahdollisuutta. Tämän vuoksi on päädytty korvaussummien osalta laskentamalliin, jossa kaupunki määrittelee yhtenevin perustein lasketun korvaussumman palveluntuottajilleen.

STM:n ohjeessa ei anneta suoraa mallia palveluntuottajille suoritettaviin korvauksiin. Kunnan järjestämisvastuun perusteella Helsinki korvaa suojavarusteita vain helsinkiläisten asukkaiden, asiakkaiden ja potilaiden osalta. Korvausten kohdentuminen helsinkiläisille asiakkaille lasketaan palvelusopimuksissa määriteltyjen hoitovuorokausi- tai käyntimäärien mukaan.

Kohtuullisena on pidettävä korvausmallia, jossa huomioidaan suojavälineiden käyttömäärä ja niiden keskimääräinen kappalehinta päätöksen ajanjaksolla. Korvattava suojaväline on suu-nenäsuojain. Keskimääräinen kappalehinta perustuu HUS-logistiikan keskimääräiseen kappalehintaan. Laskennassa huomioidaan keskimääräinen suojainten kulutus (4 kappaletta suu-nenäsuojusta työntekijää ja työpäivää kohden). Kotiin vietävien palvelujen osalta noudatetaan linjausta, että suu-nenäsuojia käytetään yksi kullakin käynnillä. Työtoiminnan osalta noudatetaan linjausta, että suu-nenäsuojia käytetään kaksi kunkin työtoiminnassa vietetyn päivän osalta.

Asumispalveluissa suu-nenäsuojainten korvaus lasketaan seuraavasti: helsinkiläisten asiakkaiden hoitovuorokaudet (ajalta 1.4.- 31.12.2020) x henkilöstömitoitus x 4 (päivittäiset suojaimet) x hinta 0,40 euroa. Asumispalvelujen korvausmallia sovelletaan tässä päätöksessä lastensuojelun laitoshoidon sekä perhekuntoutuksen ostopalveluihin.

Kotiin vietävien palvelujen osalta korvaus lasketaan seuraavasti: helsinkiläisten asiakkaiden luokse tehtyjen käyntikertojen lukumäärä ajalla 1.4.– 31.12.2020 x 0,40 euroa. Kotiin vietävien palvelujen korvausmallia sovelletaan tässä päätöksessä tehostetun perhetyön, sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön, ammatillisen tukihenkilötoiminnan, asumisen tuen sekä lapsiperheiden kotipalvelujen ostopalveluihin.

Työtoimintapalvelujen osalta korvaus lasketaan seuraavasti: helsinkiläisten asiakkaiden työtoimintapaikalla tekemien työpäivien lukumäärät ajalla 1.4.– 31.12.2020 x 2 x 0,40 euroa. Työtoiminnan korvausmallia sovelletaan tässä päätöksessä kuntouttavan työtoiminnan ja vammaisten työtoiminnan ostopalveluihin.

Helsingin kaupungille aiheutuu kustannusten korvaamisesta laskennallisesti noin 260 000 euron lisäkustannukset.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen ostopalvelujen osalta päätös tehdään takautuvasti 1.4.2020 alkaen, ja se koskee tuottajille koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia suojavälineiden hankinnasta ajalla 1.4–31.12.2020. 1.1.2021 alkaen maksettavasta korvauksesta päätetään erikseen.

Ulkoisille palveluntuottajille lähetetään erillinen infokirje, jossa annetaan tarkentavat ohjeet suojavarusteiden laskuttamisesta. Palveluntuottajat esittävät sosiaali- ja terveystoimialalle edellä kuvatun korvausmallin mukaan lasketun laskun ja liittävät siihen tarvittavat tositteet. Vuoden 2020 korvaus maksetaan kertakorvauksena palveluntuottajien laskutustiedoista ilmenevälle pankkitilille 31.8.2021 mennessä. Palveluntuottajien mahdollisesti aikaisemmin toimialalle kohdistettavia laskuja ei huomioida, vaan näitä pyydetään toimittamaan uudet, korvausmallin mukaiset laskunsa 31.8.2021 mennessä.

Päätösvalta

Toimialajohtajan päätösvalta perustuu hallintosäännön 5 luvun 9 §:än, jonka perusteella sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa ja hallintoa johtaa sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja.