Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Hallatie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 5826 seuraavasti:
- Rakennusten lukumäärä tontilla saa olla kaksi alustavien suunnitelmien mukaisesti, asemakaavan mukaan yksi rakennus.
- Rakennuksen vähimmäisetäisyydestä tontin rajaan (6 m) saa poiketa siten, että etäisyys naapuritontin rajaan on vähintään 4 m ja kadun puoleiseen rajaan vähintään 3 m.
- Rakentamisalueen ja rakennusalan rajat saa ylittyä alustavien suunnitelmien mukaisesti.
- Rakennuksen enimmäiskorkeus saa olla 8,5 m, asemakaavan mukaan enimmäiskorkeus on 8 m.
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115.3 §:ssa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115.3 §:ssa esitetyn periaatteen mukaisesti.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Rakennukset tulee rakentaa kahteen tasoon (enintään 70% kerrosalasta yhdessä tasossa).
- Autosuoja-, varasto- ja talousrakennustilaa saadaan rakentaa 25 m² asuntoa kohden.
- Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / asunto ja lisäksi 1 ap / asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.
- Maanpäällistä kellaria ei saa rakentaa.
Hakija
**********
Rakennuspaikka
**********
Hakemus
Hakija hakee lupaa kahden asuinrakennuksen rakentamiseen (yhteensä 309 k-m²) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 5826 siten, että rakennetaan kaksi asuinrakennusta yhden rakennuksen sijaan, poiketaan vähimmäisetäisyyksistä naapuritontin ja kadun puoleiseen rajaan, ylitetään rakentamisalueen ja rakennusalan rajoja sekä rakennuksen enimmäiskorkeus. Lisäksi haetaan lupaa saada ylittää rakennusoikeus ulkoseinän paksuuden 250 mm sekä teknisen tilan kerrosalan ylittävältä osalta.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakentaminen on kompaktia ja peittopinta-alaltaan vähäistä. Rakennusoikeuden jakautuminen kahdelle asunnolle sopii mittakaavaltaan alueelle paremmin kuin yhden koko rakennusoikeuden kattavan asunnon rakentaminen.
Nurkiltaan rakennus työntyy rakentamisrajojen ulkopuolelle, koska alueen yleisilmeen yhtenäisyyden takia rakennukset on asemoitu länsipuolen naapurin rakennusten suuntaisiksi. Rakentamisrajat ylittyvät vähäisesti rakennuksen kolmen nurkan osalta, joista länsipuolen naapurin suuntaan tehtävän ylittämisen osalta on erillinen naapurin suostumus (rakennus 10b nurkan tuleminen 4 m päähän tontin rajasta).
Hakijan mukaan rakennus on alun perin suunniteltu rakennettavan 8 m korkeana, mutta tarkennetuissa leikkaustyökuvissa maan pintaa suunnitellaan laskettavan nurkissa 15-25 cm alemmas pintakallistuksiin, sokkelikorkoihin ja terassirakenteisiin liittyen, joten asemakaavassa määrätyn rakennuksen enimmäiskorkeuden 8 m ylitystä haetaan 25 cm verran 8,25 m korkeuteen.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 31.10.1966 vahvistettu asemakaava nro 5826. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntorakennusten korttelialuetta (A02), jossa tontilla saa olla yksi asuntorakennus. Arabialainen luku osoittaa asuntojen enimmäismäärän tontilla. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 8 m. Vähimmäisetäisyys naapurin tai puistopuoleisesta rajasta on 6 m. Maistraatti voi sallia, että tontille rakennetaan talousrakennus, jonka enimmäiskorkeus on 4 m, enimmäislaajuus 70 m² ja vähimmäisetäisyys tonttirajasta 5 m. Tonttitehokkuus on e=0,25. Kadun ja rakennusrajan välinen osa sekä rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istutettava. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 paikka asuntoa kohden.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontti on tyhjä. Lähitonteilla on eri vuosikymmeninä valmistuneita asemakaavoja.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (2.12.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen maankäyttöön ja rakennuskantaan, edistävät tontin tarkoituksenmukaista käyttöä sekä tiivistävät aluetta voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Rakennusoikeuden jakaminen kahdeksi erilliseksi rakennukseksi ei ole ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden tai alueen rakennustypologian kanssa.
Rakennuksen enimmäiskorkeuden vähäinen ylitys johtuu rakennusteknisistä ratkaisuista, joiden voidaan katsoa edistävän rakennuksen soveltuvuutta tontille ja ympäristöönsä.
Rakentamisalueen rajojen ylitykset rakennuksen kolmen nurkan osalta ovat vähäisiä. Etäisyys naapurien tontinrajoista (4 m) jää alle asemakaavassa määrättyä vähimmäisetäisyyttä (6 m). Naapurilta on saatu kirjallinen suostumus, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Asetetut ehdot vastaavat riittävästi nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä ja ovat yleisiä alueella tehtävissä asemakaavoissa ja niistä poikkeamisissa.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 17.01.2022
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 5 § (Poikkeamispäätöksestä ).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 5 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289