Pysyväisohje PYSY149, Lapsen hoidon järjestäminen läheisverkostossa

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja antoi liitteen 1 mukaisen pysyväisohjeen Lapsen hoidon järjestäminen läheisverkostossa PYSY149, 23.12.2021. Ohje on voimassa 1.1.2022 alkaen.

Samalla toimialajohtaja kumosi pysyväisohjeen Lapsen hoidon järjestäminen läheisverkostossa 3.0.23, 17.12.2012 samasta ajankohdasta lukien.

Pysyväisohje PYSY149 koskee lastensuojelulain 32 §:ään perustuvaa velvoitetta kartoittaa lapsen läheisverkosto ennen lapsen sijoittamista hoitoon kodin ulkopuolelle. Lapsen läheisverkoston kartoittamisella toteutetaan yhtä lastensuojelulain keskeistä periaatetta; lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen kehitykseen pyritään ensisijaisesti turvaamaan lievimmällä riittävällä perheen autonomiaan kohdistetulla interventiolla.

Ohjeessa käydään läpi muun muassa läheisverkoston kartoittamisen menetelmiä, lapsen huollon ja asumisen järjestämistä vaihtoehtoisesti joko lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä, mahdollisuutta luovuttaa salassa pidettäviä tietoja läheisverkostoa kartoitettaessa sekä taloudellisia edellytyksiä huolehtia lapsen hoidosta.

Ohje on tarpeen päivittää 1.12.2019 voimaan tulleiden lapsenhuoltolain muutosten sekä uusimman oikeuskäytännön vuoksi. Lisäksi ohjeen päivitys on tarkoituksenmukaista lastensuojelun sosiaalityöstä sekä perheoikeudellisesta yksiköstä esitettyjen toiveiden pohjalta, jotta ohje vastaisi jatkossa paremmin toiminnan tarpeisiin.

Ohjeeseen on sosiaalityöstä nousseen toiveen vuoksi tarkennettu, että arvioitaessa lapselle läheisen henkilön edellytyksiä ryhtyä lapsen hoitajaksi, on mahdollista konsultoida perhehoidon palveluita tai käyttää perhehoidossa käytössä olevia arviointikriteerejä arvioinnin tukena. Ensisijaisesti tulee kuitenkin aina selvittää sen vanhemman tilanne ja olosuhteet, jonka luona lapsi ei ole asunut. Ohjeeseen on lisätty, että lapsen huoltoa koskevalla ratkaisulla ei tule ohittaa toimielimelle kuuluvaa velvollisuutta puuttua esimerkiksi huostaanotolla lapsen olosuhteisiin, jos tähän on perusteet. Lapsen asuminen oheishuoltajuusjärjestelyin läheisverkostossa ei synnytä lapselle oikeutta jälkihuoltoon.

Lapsenhuoltolain muutosten vuoksi ohjetta on päivitetty siten, että vanhempien on mahdollista sopia kolmannen henkilön kanssa, että lapsen huolto ja asuminen uskotaan tälle kolmannelle henkilölle. Ohjeessa on korostettu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan yhteistyön merkitystä tilanteissa, joissa lastensuojelussa valmistellaan läheisverkostoratkaisua. Lastensuojelussa tulee selvittää lapsen mielipide huoltoa ja asumista koskevaan asiaan. Oheishuoltosopimuksen vahvistaminen edellyttää, että lapsen huoltajavanhempi/vanhemmat ja oheishuoltaja kykenevät hyvään yhteistyöhön lapsen asioissa.

Lisäksi ohjetta on tarkennettu siltä osin, että hoitopalkkion ja korvausten maksamisessa noudatetaan jatkossa perhehoidon voimassa olevia maksuperusteita. Ohjeeseen on tarkennettu hoitopalkkion ja korvausten päätöksentekoprosessia sekä sitä, mikä kunta vastaa lapsen oheishuoltajalle maksettavista hoitopalkkiosta ja korvauksista tilanteessa, jossa lapsen kotikunta muuttuu oheishuoltajuusjärjestelyn seurauksena. Ohjeeseen on lisätty, että lapsen muuttaessa oheishuoltajuusjärjestelyn seurauksena toiseen asuinkuntaan lastensuojelun sosiaalityön järjestäminen siirtyy pääsäännön mukaan uuteen asuinkuntaan.

Muilta osin muutokset ohjeeseen ovat olleet vähäisiä pykälien tarkistuksia sekä sanamuodon tai kappaleiden muutoksia.

Ohjeella on yhdenmukaistettu lapsen oheishuoltajalle maksettavan hoitopalkkion ja korvausten maksun perusteet vastaamaan sijoitetun lapsen läheiselle maksettavia palkkioita ja korvauksia. Tämän on arvioitu yksinkertaistavan ja sujuvoittavan työskentelyä lastensuojelun sosiaalityössä, mutta ennen kaikkea ratkaisu parantaa oheishuoltajien kykyä huolehtia lapsen tarpeista sekä asettaa lapsen huolenpidosta vastaavat henkilöt mahdollisimman yhdenvertaiseen taloudelliseen asemaan riippumatta siitä, asuuko lapsi läheisen luona huostaanotettuna vai oheishuoltajuusjärjestelyn tuloksena.

Hallintosäännön 5 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan sosiaali-
ja terveystoimialan toimialajohtaja johtaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa ja hallintoa.