Nimeäminen, Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi

Kansliapäällikkö päätti asettaa Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän edustajien yhteisen työryhmän ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi seuraavasti:

Työryhmän nimi on Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Työryhmästä käytetään lyhennettä HELY.

HELY-työryhmä asetetaan valtuustokaudeksi 2021-2025.

Työryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinojohtaja ja työryhmän asioiden valmistelusta vastaa eri alojen asiantuntijoista koostuva sihteeristö, joka muodostuu kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja aluerakentamisyksikön sekä kaupunkiympäristön toimialan edustajista ja tarvittaessa muista myöhemmin kutsuttavista kaupungin tai elinkeinoelämän asiantuntijoista.

HELY-työryhmän tehtävänä on mm.

- määritellä kaupungin ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteinen tahtotila, jonka pohjalta ydinkeskustaa kehitetään, ja kartoittaa keskeiset kehittämistarpeet alueen elinvoiman vahvistamiseksi ottaen erityisesti huomioon mahdolliset uuden kaupunkistrategian kirjaukset

- edistää kaupunkistrategiassa 2021-2025 ja Elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamat tavoitteet (nk. ELMAT) -ohjelmassa esitettyjen ydinkeskustaa koskevien linjausten ja toimenpiteiden toteutumista

- ohjata kaupunginhallituksen 25.1.2021 päättämien periaatteiden ja toimenpiteiden mukaisesti kävelykeskustan laajentamiseen tähtäävää jatkosuunnittelua

- laatia toimenpidesuunnitelma vuosien 2021-2022 aikana toteutettavista nopeista sekä pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteistä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi

- ohjata kokonaisvaltaisesti ydinkeskustan elinvoiman vahvistamista tukevien toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta

- tunnistaa ja edistää nopeita kokeiluja, joilla jatkuvasti kehitetään ydinkeskustan toimintoja ja viihtyisyyttä

- seurata ydinkeskustan elinvoiman kehitystä sekä välittää ajantasaista tietoa hankkeista ja alueen tilanteesta

- edistää ydinkeskustan elinvoimaa vahvistavaa viestintää ja markkinointia yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Työryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Työryhmä voi perustaa alatyöryhmiä tiettyjen aiheiden tiiviimpään työstämiseen. Työryhmä raportoi toiminnastaan kaupunginhallituksen elinkeinojaostolle vähintään kerran vuodessa.

Työryhmän jäsenet

Työryhmän tulee edustavaa mahdollisimman kattavasti ydinkeskustan elinvoiman kannalta keskeisiä toimintoja ja toimijoita. Ydinkeskustalle tyypillisiä toimintoja ovat erityisesti kauppa, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta, liikenne sekä majoitus- ja ravitsemusalan palvelut. Keskeisiä toimijoita puolestaan ovat alueella toimivat elinkeinoelämän järjestöt sekä kiinteistönomistajat, Helsingin Satama ja Helsingin Yliopisto Hel-singin kaupungin lisäksi.

Työryhmään nimetään jäsenenä kaupunginkansliasta ja toimialoilta seuraavat henkilöt:

- Marja-Leena Rinkineva, elinkeinojohtaja, kaupunginkanslia (puheenjohtaja)

- Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja, kaupunkiympäristön toimiala (varapuheenjohtaja)

- Mikko Kiesiläinen, pääekonomisti, kaupunginkanslia

- Outi Säntti, aluerakentamispäällikkö, kaupunginkanslia

- Reetta Putkonen, katu- ja liikennesuunnittelupäällikkö, kaupunkiympäristön toimiala

- Mari Randell, asiakkuusjohtaja, kaupunkiympäristön toimiala

- Reetta Heiskanen, museonjohtaja, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

- Peggy Bauer, kauppapaikkajohtaja, Helsingin Leijona Oy, 31.12.2021 asti, jonka jälkeen Helsingin kaupunkitilat Oy nimeää edustajansa ryhmään

- Sari Nevanlinna, liiketoimintajohtaja, Helsingin Satama Oy

- Stuba Nikula, toimitusjohtaja, Helsingin Tapahtumasäätiö

Kaupunginkanslia pyytää seuraavia ydinkeskustan kehittämisen kannalta merkittäviä tahoja nimeämään työryhmään omat edustajansa, jotka voivat olla myös ao. organisaation jäsenistöstä:

- Helsingin seudun kauppakamari: 2 edustajaa

- Helsingin yliopisto: 1 edustaja

- Helsingin Yrittäjät ry: 1 edustaja

- Helsinki City Markkinointi ry: 1 edustaja

- Kaupan Liitto: 1 edustaja

- Majoitus- ja ravitsemuspalvelut MaRa ry: 1 edustaja.

Lisäksi työryhmä voi kutsua toimintakautensa aikana mukaan pysyviksi tai vieraileviksi asiantuntijoiksi myös muita asian kannalta keskeisiä toimijoita.

Tilannekuva

Helsingin keskusta-alue on yli 110 000 työpaikallaan Suomen suurin työpaikkakeskittymä. Alueella on noin kolmannes koko kaupungin ja viisi prosenttia koko maan työpaikoista. Helsingin ydinkeskusta on paitsi maan merkittävin erikoiskaupan keskittymä myös erittäin monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen keskittymä.

Kaupunkien keskustoille tyypillinen erikoiskauppa on ollut jo pidempään voimakkaassa muutoksessa ja osin vähenemään päin. Koronapandemiasta johtuneet rajoitukset ovat heikentäneet etenkin ydinkeskustassa toimivien kaupan ja ravitsemusalan yritysten toimintaedellytyksiä. Helsingin ydinkeskustan elinvoima onkin kärsinyt muita kaupunginosia enemmän em. rajoituksista.

Ydinkeskustan elinvoimassa on osin kysymys mielikuvista, mutta toteutunut kehitys tukee näkemystä elinvoiman heikentymisestä: kaupungin vuosittain teettämän keskustan elinvoimalaskennan tulosten mukaan ydinkeskustan elinvoima on laskenut viimeisen kolmen vuoden ajan. Toimialoista muotikaupan ja asusteiden myymälöiden määrä on vähentynyt eniten ja jo ennen korona-pandemiaa. Verkkokaupan kasvu ja keskustan ulkopuolelle valmistuneet kauppakeskukset lisäävät entisestään kilpailua kaupan alalla.

Vaikka Helsingin keskustan alueella on käynnissä useita pitkän aikavälin hankkeita, jotka valmistuessaan lisäävät alueen elinvoimaa merkittävästi, tarvitaan myös välittömiä toimenpiteitä, joilla Helsingin ydinkeskustan elinvoimaa vahvistetaan.

Helsingin kaupungin lisäksi ydinkeskustan palvelujen tuottamisesta ja siten myös elinvoimasta vastaa suuri joukko erityyppisiä toimijoita, jotka kukin omalta osaltaan, mutta erillään toisistaan rakentavat ydinkeskustan kokonaisuutta. Näin kokonaisuus jää helposti osiensa summaa heikommaksi. Ydinkeskustan eri toimijoiden, mukaan lukien Helsingin kaupunki, tulee organisoida yhteistoimintansa nykyistä tehokkaammin. Toimintaan tulee saada mukaan ydinkeskustan keskeiset toimijat.

Asiaan liittyvät linjaukset ja päätökset

Kaupunginhallitus hyväksyi 25.1.2021 periaatteet ja toimenpiteet kävelykeskustan laajentamiseen tähtäävän jatkosuunnittelun pohjaksi osana edellisen strategiakauden kärkihankkeen maanalainen kokoojakatu ja kävelykeskustan laajentaminen -jatkotoimenpiteitä. Kävelykeskustan jatkovalmistelussa painotetaan luonnollisia kävelyreittejä, keskeisiä pysähtymispaikkoja ja niiden välisiä yhteyksiä, kävelykeskustan luomaa kaupallista potentiaalia, jota kussakin kohteessa kävelykadut tai käveltävyyden parantaminen tuovat. Suunnittelussa huomioidaan liikenteen kokonaistoimivuus.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti 25.1.2021, että tarkasteltavia alueita ovat Iso Roobertinkadulta Erottajalle ja Mannerheimintien alkuun sijoittuva vyöhyke, Mannerheimintien alkupää ja ne kantakaupungin muut kadut, joilla kaupallinen potentiaali ja potentiaali viihtyisyyden lisäämiseksi on nostettavissa parhaiten käveltävyyden edistämisellä.

Kaupunginvaltuusto päätti 3.2.2021 satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksen mukaan kaikki matkustaja-autolauttaliikenne lopetetaan Eteläsataman puolella. Tukholman matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne Länsisatamaan. Eteläsataman (ml. Katajanokan), Länsisataman, Jätkäsaaren, Ruoholahden ja Salmisaaren maankäytön kehittämistä jatketaan tähän periaatteeseen perustuen Sataman toimintaedellytysten sekä järjestelyn tuottamien kokonaishyötyjen turvaamiseksi.

Satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn edistämiseksi perustetut kaksi työryhmää (Eteläsatama ja Katajanokka –työryhmä ja Satamatunneli, Ruoholahti-Länsisatama –työryhmä) ovat aloittaneet toimintansa touko-kuussa 2021.

Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021-2025 on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin ydinkeskustan elinvoima vahvistuu. Työssä tulee huomioida erityisesti uuden strategian mahdolliset kirjaukset ydinkeskustan kehittämisestä.

Elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamat tavoitteet (ELMAT) -ehdotuksessa (15.6.2021), joka on tarkoitus hyväksyä kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa 13.9.2021, on mm. linjattu, että Helsingin ydinkeskustan asema maan merkittävimpänä liike-elämän, hallinnon, työ-paikkojen ja ainutlaatuisen palvelutarjonnan keskittymänä vahvistuu. Viihtyisäksi koettu ja tarjonnaltaan monipuolinen asiointi-, oleilu- ja kävely-ympäristö lisäävät keskusta-alueen vetovoimaa. Kaupunki kehittää keskusta-alueen viihtyisyyttä ja elämyksellisyyttä. Ydinkeskustan kävely-painotteista aluetta laajennetaan ja hoidetaan jatkossa kokonaisuutena korkean laatutason palvelulupauksella. Kaupungin tulee reagoida tarvit-taessa nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin ottaen kuitenkin huomioon ydinkeskustan erityispiirteet. Lisäksi keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina tulee turvata.