Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 21.8.2021, Vanha Tapanilantie 20
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.3.2022 § 39 (kiinteistövahinko)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 15.3.2022 (39 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 15.3.2022 (39 §) päätöksellään hylännyt 21.8.2021 rankkasateen seurauksena tapahtuneeseen kiinteistön vesivahinkoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on oikaisuvaatimuksessa toistanut määrältään 827,08 euron vahingonkorvausvaatimuksen, joka perustuu 21.8.2021 klo 9-11 välisenä aikana Vanhan Tapanilantien ja Satakielentien alueella vallinneen rankkasateen seuraamuksiin. Vanhalla Tapanilantien väylällä olevat kaupungin hulevesikaivot eivät vetäneet riittävästi, vaan vesi nousi ja valui pihoille täyttäen hakijan pihakaivon. Vesi valui myös hakijan autotalliin aiheuttaen vahinkoa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakijan oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa, että paikalla olleiden kahden pelastuslaitoksen auton kuljettajat olivat kehottaneet hakijaa tilaamaan itse auton tyhjentämään kiinteistön kaivoa, jotta vesi saataisiin nopeammin pois. Vaatimus perustuu hakijalle tästä aiheutuneeseen kustannukseen. Hakijan talo on rakennettu vuonna 1947, jolloin alueella oli vähemmän rakennuksia. Ajoväyliä on vuosien varrella korjailtu ja kunnostettu ja päällysteitä uusittu ja korotettu sekä jalkakäytävät rakennettu ja levennetty. Hakijan oman kiinteistön pihakaivot ovat vetäneet hänen mukaansa normaalisti kovankin sateen aikana. Hakijan näkemyksen mukaan ajoväylillä, kyseisellä notkelma- ja risteysalueella, ei tulvaveden ohjausta ole hoidettu asianmukaisella tavalla kaupungin vastuulla olevalta osin.
Perustelut
Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.
Kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden liikenne- ja katusuunnittelupalvelun suunnitteluyksikön läntiseltä tiimiltä on pyydetty oikaisuvaatimuksen johdosta lisäselvitystä alueen katusuunnittelusta ja sen kehittymisestä sekä noudatetuista käytännöistä eri aikoina.
Saadun selvityksen mukaan Vanha Tapanilantie on näkynyt jo 1700-luvun kartoissa. Sitä ei ole alun perin suunniteltu ja rakennettu liikenneväyläksi nykyisten käytäntöjen mukaan, vaan aina on parannettu vanhaa, olemassa ollutta kulkuväylää. Alue oli ennen Helsingin pitäjää ja liitettiin kaupunkiin vuonna 1946.
Alueen ensimmäinen, tiedossa oleva katusuunnitelma (KAO 11850) on ajalta 3.11.1964. Tämän jälkeen laaditun suunnitelman KAO 11853 mukaan kadulle on rakennettu 1960-luvulla vesijohto, jätevesi ja hulevesi. Suunnitelman KAO 11854 mukaan Vanha Tapanilantie 20:n kohdalla on savikkoa, joten maaperään ei imeydy vettä vaan kuivatus hoidetaan hulevesiviemäreillä. Kaupungin johtokartan mukaan kadulla ja poikkikadulla on nykyaikaiset kuivatusrakenteet. Tontin puolella on jalkakäytävä ja sen pituuskaltevuus selvä, joten saadun selvityksen mukaan karttatarkastelun perusteella kohdassa ei pitäisi esiintyä kadusta johtuvaa kuivatusongelmaa.
Kaupungin yleisten töiden lautakunta on 12.4.1999 § 309 päätöksellään hyväksynyt kadun rakennussuunnitelman asemapiirustuksen (nro 27642/3), joka selvityksen mukaan vastaa nykyisten käytäntöjen mukaista ns. katusuunnitelmaa. Asemapiirustus vastaa myös sisällöltään katusuunnitelmaa ja se on laadittu ja hyväksytty tuolloin noudatetun käytännön mukaan asiallisesti. Asemapiirustusten 27642/8, 20 ja 21 mukaan jalkakäytävä on kallistettu kadun suuntaan ja jalkakäytävän ja kadun tasaus on selvityksen mukaan hyvä ja kadun kuivatusrakenteet suunnitelman mukaan kunnossa ja asianmukaiset.
Saadun selvityksen mukaan kaupungin johtokartasta ei selviä, miten tontin kuivatus on hoidettu, joten ongelma voi selvityksen mukaan olla myös siellä eli kiinteistön puolella.
Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa viitattujen, Ilmatieteen laitoksen lausuntoon 11.10.2021, Dnro: 98/410/2021 (Tutkasadeselvitys 21.8.2021 osoitteeseen Vanha Tapanilantie 20, Helsinki) perustuvien säätietojen mukaan vahinkopäivänä 21.8.2021 Suomenlahdelta nousi ukkoskuuroalue jo heti aamusta Itä-Helsingin ylle, josta se aamupäivän aikana levittäytyi Pohjois- ja Länsi-Helsingin ylle. Sateen mukana oli tullut 1-1,5 cm kokoisia rakeita jopa 15-20 minuutin ajan muodostaen yhtenäisiä raepatjoja nurmikoille ja piha-alueille. Selvityksen mukaan raepatja tukkii tehokkaasti viemäriverkoston poistoaukot, jolloin suuriakin vesialueita voi muodostua lyhyessäkin ajassa. Ilmatieteen laitoksen tutkasadeanalyysin perusteella kohdeosoitteessa oli satanut enimmillään 32-37 mm tunnin aikana ja kaikkiaan sade-episodista oli kertynyt alas kohdeosoitteessa noin 40 mm sadetta. Rankin sade oli rajoittunut verrattain pienelle alueelle ja kyseinen tuntisade on ollut poikkeuksellinen. Selvityksen mukaan todennäköisenä voidaan pitää, että osoitteessa Vanha Tapanilantie on tuolloin satanut poikkeuksellinen määrä vettä.
Saatujen selvitysten perusteella todetaan, että kaupungin vastuulle kuuluvalta osin alueen hulevesien ohjaus on suunniteltu kulloinkin voimassa olleita suunnittelukäytäntöjä noudattaen ja asianmukaisesti. Sellaista virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, joka muodostaisi kaupungille tuottamuksen perusteella vahingonkorvausvastuun, ei ole asiaa selvitettäessä tullut ilmi. Selvitysten mukaan alueella on riittävästi sadevesikaivoja, joissa ei ole havaittu rakenteellista vikaa tai korjaustarvetta. Asiassa ei voida poissulkea myöskään hakijan kiinteistön puolella ja vastuulla olevien hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mahdollista myötävaikutusta vahinkojen aiheutumiseen.
Kaupunki pyrkii edelleen selvittämään sitä, onko vastaavanlaisen vahingon riskin vähentämiseksi alueen hulevesien johtamisessa ja käsittelemisessä tulvareititystä parantamalla tehtävissä toimenpiteitä. Selvitystä tehdään yhdessä HSY:n kanssa, jonka vastuulla on yleisillä alueilla sijaitsevien putkitettujen hulevesiviemäriverkostojen runkoviemäreiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Edellä mainituilla ja muutoin yksikön päällikön päätöksessä esitetyillä perusteilla kaupunki kuitenkin katsoo, että hetkellinen runkoviemäreiden täyttyminen poikkeuksellisen sääilmiön seurauksena 21.8.2021 ei ole ollut seurausta kaupungin syyksi luettavasta tuottamuksellisesta toiminnasta eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vastuussa hakijalle aiheutuneista vahingoista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 e-f §, 103 h-i §
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 16 §
Pelastuslaki (379/2011) 14 §
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) 21 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 16.3.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 5.4.2022.
Hakija ei ole nimenomaisesti antanut kaupungille sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2013) 19 §:ssä tarkoitettua suostumusta päätöksen toimittamiseksi itselleen sähköisenä viestinä. Viranhaltijapäätöksen valmistelun yhteydessä ei ole tarkistettu ja merkitty hakijan osoitetiedoksi katuosoitetta, vaan yhteystietona on ollut sähköpostiosoite. Hakija on kertonut yhteydenotoissaan kaupunkiin luulleensa, että tällaisessa asiassa päätös toimitettaisiin hänelle vielä myös postitse eikä pelkästään sähköpostitse. Kaupunki katsoo, että päätös olisi tullut toimittaa hakijalle hallintolain (434/2003) 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona e-kirjeitse tai tavallisena kirjeenä, jolloin oikaisuvaatimuksen määräpäivä on päättynyt vasta 6.4.2022 ja oikaisuvaatimus siten on toimitettu säädetyssä määräajassa. Kaupunkiympäristölautakunta päättää näillä perusteilla tutkia oikaisuvaatimuksen.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 15.03.2022 § 39
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 28.10.2021 esittänyt kaupungille 827,08 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kova rankkasade aiheutti tulvan Vanhan Tapanilantien ja Satakielentien alueelle 21.8.2021 klo 9-11 välisenä aikana, jolloin väylän kaivot eivät vetäneet, vaan vesi nousi ja valui pihoille täyttäen hakijan pihakaivon. Vesi valui myös hakijan autotalliin aiheuttaen vahinkoa.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupunki on velvollinen huolehtimaan hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 16 §:n mukaan tontille on
rakennettava hulevesi- ja rakennusten perustusten kuivatusjärjestelmä.
Pelastuslain (379/2011) 14 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on osaltaan ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa eli esimerkiksi tulvavahingon uhatessa.
Asiassa on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueella on riittävästi sadevesikaivoja, joissa ei ole rakenteellista vikaa tai korjaustarvetta. Kaivot ovat suunnitelmien mukaiset ja niitä on puhdistettu kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Alueen tulvareittien järjestäminen on haastavaa, koska vahinkopaikka on notkelmassa katujen osalta ja ympärillä on pelkkiä kiinteistöjä. Näin ollen vesi pitää johtaa viemäriä pitkin pois. Kuivatusjärjestelmä mitoitetaan tyypillisesti pitkäaikaisten sademäärätilastojen mukaan ja tämä mitoitusperuste on vahinkopäivänä ylittynyt.
Hakija on toimittanut kaupungille ilmatieteen laitoksen lausunnon tutkasadeselvityksestä. Lausunnon mukaan vahinkopäivänä 21.8.2021 Suomenlahdelta nousi ukkoskuuroalue jo heti aamusta Itä-Helsingin ylle, josta se aamupäivän aikana levittäytyi Pohjois- ja Länsi-Helsingin ylle. Sateen mukana tuli 1-1,5 cm kokoisia rakeita jopa 15-20 minuutin ajan muodostaen yhtenäisiä raepatjoja nurmikoille ja piha-alueille. Raepatja tukkii tehokkaasti viemäriverkoston poistoaukot, jolloin suuriakin vesialueita voi muodostua lyhyessäkin ajassa. Tutkasadeanalyysin perusteella kohdeosoitteessa satoi enimmillään 32-37 mm tunnin aikana. Kaikkiaan sade-episodista kertyi alas kohdeosoitteessa noin 40 mm. Rankin sade rajoittui verrattain pienelle alueelle ja kyseinen tuntisade on poikkeuksellinen. Lausunnon mukaan voidaan pitää todennäköisenä, että osoitteessa Vanha Tapanilantie on satanut poikkeuksellinen määrä vettä.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Kadun päällyste tai muutkaan kadun rakenteet eivät toimi eristerakenteena kadun rakenteissa liikkuvaa vettä vastaan. Kiinteistön omien rakenteiden (sokkelien, kellareiden seinien, alapohjan) tulee olla vedenpitäviä. Kiinteistö vastaa itse ja kustannuksellaan kadun rakenteissa liikkuvan tai olevan veden kiinteistön rakenteille aiheuttamista vaurioista ja niiden korjaamisesta.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ottaa kantaa kiinteistön maanvastaisiin seinärakenteisiin seuraavasti: Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä ympäröivän maan kosteuden sekä hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinärakenteeseen vedeneristyksellä tai vedenpaineen eristyksellä taikka rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristyksen tai vedenpaineen eristyksen on oltava maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella.
Lain mukaisesti perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet kiinteistössä ovat kiinteistön vastuulla. Kiinteistölle ohjautuneet sadevedet ovat johtuneet poikkeuksellisesta, rankasta rae- ja vesisateesta. Hetkellinen runkoviemäreiden täyttyminen rankan sateen aikana ei ole kaupungin toimin estettävissä. Vanhan Tapanilantien hulevesien ohjaus on hoidettu asianmukaisesti.
Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta.
Edellä esitetyn perusteella kaivojen kunnossapidon suhteen ei ole tapahtunut myöskään laiminlyöntiä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se
ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 103 e-f §, 103 h-i §
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 16 §
Pelastuslaki (379/2011) 14 §
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta
(782/2017) 21 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930
Detta beslut publicerades 15.03.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512