Asemakaavan muutos nro 12825, Suurmetsä
Detaljplaneändring (nr 12825) för området vid Spårstigen och Mjödgränden i Storskog (omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner förslaget till detaljplaneändring för tomterna 1, 2 och 3 i kvarteret 41028 och tomterna 10, 15 och 16 i kvarteret 41029 samt parkerings- och gatuområden i 41 stadsdelen (Storskog, Parkstad) enligt ritning 12825, daterad 23.1.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller en helhet som består av två projekt för kompletteringsbyggande vid Spårstigen och Mjödgränden intill Parkstads tågstation.
Detaljplaneändringen möjliggör bygget av nya flervåningshus i båda objekten. På Spårstigen rivs två småhus och byggnader med biutrymmen. På Mjödgränden rivs tre småhus och byggnader med biutrymmen. Ändringen av gatu- och parkeringsområdet gör det möjligt att dra cykeltrafiksförbindelsen Norra banan förbi stationen från Spårstigen till Löparstigen.
Detaljplaneändringen gör det möjligt att kompletteringsbygga flervåningshus på ett område med bra läge i närheten av Parkstads station. Helsingfors stad strävar efter att utveckla stationsområden.
I detaljplanen har staden framför allt strävat efter att hitta ett lämpligt sätt att kompletteringsbygga i området vid Parkstads station i enlighet med de lokala planeringsprinciper som godkändes år 2023.
Två projekt för flervåningshus planeras i området.
Den nya bostadsytan uppgår till 6 609 m² vy. Antalet invånare ökar med cirka 150. Exploateringstalen i bostadskvartersområdena är e=1.22 i kvarteret vid Spårstigen och e=1.35 i kvarteret vid Mjödgränden.
Detaljplanen har särskilt den effekten att stationsområdet i Parkstad förtätas och kompletteras och fördelningen mellan bostadstyper blir mångsidigare på en plats med goda trafikförbindelser och service. Cykelförbindelserna blir bättre.
I samband med detaljplanen har man gjort upp en trafikplan (ritning nr 7483), enligt vilken i synnerhet arrangemangen för cykeltrafiken ska förbättras. På Löparstigen reserveras plats för Norra banan. Längst söderut på Löparstigen från Parkstadstået framåt är cykelbanan dubbelriktad och avgränsad från gångvägen. Senare flyttas gångtrafiken bredvid den dubbelriktade cykelbanan. I planeringen av Norra banan blir Spårstigen en cykelgata. På Parkstadstået åker cyklisterna på körbanan. I gång- och kollektivtrafiken görs inga betydande ändringar.
Detaljplaneändringen ger upphov till en trafikmängd på cirka 200 bilar om dygnet. När Norra banan byggs dämpas biltrafiken på Spårstigen genom att Spårstigen byggs om till en cykelgata.
I dimensioneringen av bilplatserna på Mjödgränden har man beaktat kollektivtrafikens utmärkta servicenivå och behovet att bevara gröna områden.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Enligt Generalplanen 2016 för Helsingfors är det fråga om ett område för närcentrum (C3) och ett bostadsdominerat område (A2 och A4). I generalplanen finns det en beteckning i planeringsområdet om ett bannätverk, som ska löpa bredvid järnvägsområdet. I Helsingfors underjordiska generalplan 2021 (nr 12704) finns inga beteckningar för detaljplaneområdet. Den aktuella detaljplaneändringen stämmer överens med dessa generalplaner.
Detaljplanen bidrar till att staden kan uppnå de stadsstrategiska målen genom att främja bostadsproduktion vid goda kollektivtrafikförbindelser i enlighet med målen i programmet för boende och markanvändning (BM-programmet).
Stadsmiljönämnden godkände 4.4.2023 planeringsprinciperna för stationsområdet i Stapelstaden och Parkstad, som ska styra kompletteringsbyggandet i stationsområdet med beaktande av områdets särdrag.
Områdets förutsättningar och nuläge
Detaljplaneområdet består av ett kvartersområde för småhus på Spårstigen och ett kvartersområde för separata småhus med högst två bostäder på Mjödgränden. På planeringsområdet har småhusen på Spårstigen byggts åren 1987 och 1966 och småhusen på Mjödgränden åren 1964, 2003 och 1961. I detaljplaneändringen ingår en del av Löparstigens gatuområde och ett infartsparkeringsområde i Spårstigens norra ända. Löparstigen är en gata som är reserverad för fotgängare och cyklister och därifrån en tunnelförbindelse löper till Parkstads tågstation och Stapelstaden.
För området gäller detaljplanerna nr 7460 och 8861.
Bostadstomterna i kvartersområdena är i privat ägo. Staden äger parkeringsområdet och gatuområdena i detaljplaneområdet. I detaljplaneområdet ingår inte den remsa av parkeringsområdet som ligger närmast intill den statsägda järnvägen. Detaljplaneändringen har utarbetats på basis av ansökningar och innehållet i lösningen har förhandlats fram med sökandena.
Kostnader för detaljplaneändringen
Genomförandet av detaljplaneändringen medför inga betydande kostnader för staden. Detaljplaneändringen höjer områdets värde, varför staden och sökandena har förhandlat om ett markanvändningsavtal. Staden har godkänt markanvändningsavtalen genom tomtchefens beslut 1.7.2024 (§ 39) och 3.7.2024 (§ 42) och avtalen har undertecknats.
Växelverkan under beredningen av detaljplaneändringen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen, samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
I samband med beredningen av detaljplanen har man samarbetat med olika parter inom stadsmiljösektorn samt med följande parter:
- Helen Ab
- Helen Elnät Ab
- samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänsters (HRM) vattenförsörjning
- Trafikledsverket
- räddningsverket
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
- kultur- och fritidssektorns stadsmuseum
- social-, hälsovårds- och räddningssektorns räddningsverk
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet handlade om att småhusområdets skala borde vara utgångspunkten för kompletteringsbyggandet. Tomternas grönska bör beaktas och området planeras som en helhet. Ställningstagandena gällde även reserveringarna för tilläggsspår till järnvägen samt beaktandet av buller, stombuller och vibration från spårtrafiken.
Frågorna i ställningstagandena har beaktats i detaljplanebeteckningarna och detaljplanebestämmelserna.
Åsikter
Åsikterna om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde byggnadernas skala och effektivitet, att byggnaderna blir mindre trivsamma och bostädernas värde sjunker, den ökande trafiken och parkeringen. I åsikterna poängterades dessutom vikten av likabehandling av tomtägare. I den största delen av åsikterna om detaljplaneändringen betonades områdets identitet som ett småhusområde där man inte bör bygga flervåningshus. Myndigheternas verksamhet upplevs vara inkonsekvent. Det upplevdes att staden inte informerade en tillräckligt stor grupp berörda parter om planeringsprocessen och inte gjorde det i god tid. Det kom även kommentarer om områdets tjänster, de nya bostädernas kvalitet och tillgänglighet, arkitekturen, oönskade sociala konsekvenser, konsekvenserna för naturen och landskapet samt bullret och trafiksäkerheten. Det kom in 109 skriftliga åsikter.
Åsikterna har beaktats i planläggningen så att det i detaljplanen ingår bestämmelser som anpassar flervåningshusen till småhusmiljön, bland annat genom att byggnaderna delas upp i olika delar av olika höjd och taken blir lutande. I detaljplanen finns även bestämmelser om tomternas grönska.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 28.8–26.9.2023, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen. Ett brev om framläggningen av detaljplaneförslaget har skickats till representanten till de markägare som är bosatta i andra kommuner.
Det gjordes 8 anmärkningar mot detaljplaneförslaget. En skrivelse lämnades in utanför framläggningstiden.
Påpekandena i anmärkningarna gällde i hög grad samma teman som åsikterna om programmet för deltagande och bedömning. De gällde i synnerhet områdets utveckling, planområdets storlek, byggnadsmassorna och arkitekturen, affärslokalerna, trafikarrangemangen, Parkstads identitet som ett småhusområde, konsekvensbedömningen, förhållandena för fåglar, möjligheterna att påverka och likabehandlingen.
Påpekandena i skrivelsen gällde möjligheterna att påverka och att närdemokratin uppfylls dåligt.
Följande aktörer gav utlåtande:
- HRM
- Museiverket
- NTM-centralen
- stadsmuseet
- räddningsverket
- Trafikledsverket
Påpekandena i utlåtandena gällde reserveringarna för tilläggsspår till järnvägen samt beaktandet av bullret, stombullret och vibrationerna från tågtrafiken. Påpekandena gällde även beaktandet av kulturmiljön och de allmänna principerna för nödutrymning.
Helen Elnät Ab hade ingenting att invända mot förslaget till detaljplaneändring och dessutom meddelade HRT och fostrans- och utbildningssektorn att de inte har någonting att yttra.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelsen och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som ingår i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanemålen och i den utsträckning det är ändamålsenligt.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 21.10.2024 § 629
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus hyväksyy 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin 41028 tonttien 1, 2 ja 3, korttelin 41029 tonttien 10, 15 ja 16 sekä pysäköimis- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen 23.1.2024 päivätyn piirustuksen nro 12825 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
07.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 30.01.2024 § 44
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 23.1.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12825 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin 41028 tontteja 1, 2 ja 3, korttelin 41029 tontteja 10, 15 ja 16 sekä pysäköimis- ja katualueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätös-asiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- Asunto Oy Puistolanraide: 3 000 euroa
- Asunto Oy Helsingin Raidepolku: 3 000 euroa
- Puistolantanhua 2, Simakuja 4 ja 6 omistajat: 6 000 euroa
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Joakim Kettunen ja arkkitehti Mimmi Koriseva. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
23.01.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289
Mimmi Koriseva, arkkitehti, puhelin: 09 310 52217
Antti Varkemaa, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37053
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 20.9.2023
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Puistolan Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee kahta aluetta, jotka sijaitsevat osoitteissa Raidepolku 6a-6c lähellä sijaitsevine katu- ja liityntäpysäköintialueineen sekä Simakuja 2, 4 ja 6. Kaavaratkaisu mahdollistaa kumpaankin kohteeseen uusien kerrostalojen rakentamisen. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen Puistolan aseman läheisyydessä. Uutta asuntokerrosalaa esitetään 6 609 kem2, jolloin alueen asukas-määrä kasvaisi noin 150 asukkaalla. Simakujan suunnittelualue rajautuu pohjoispuolen pientalotonttiin, Simakujaan, Puistolatanhua nimiseen katuun sekä rautatietä ja juna-asemaa sivuavaan Kiitäjänpolkuun. Raidepolun suunnittelualueen pohjoispuolella jatkuu asuinpientalojen korttelialue, eteläpuolella on omakotitalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen alue. Länsipuolella aluetta rajaa rautatie ja itäpuolella Raidepolku. Kaavaratkaisuun kuuluu myös Kiitäjänpolun katualuetta sekä Raidepolun pohjoispäässä sijaitseva liikuntapysäköimisalue. Kiitäjänpolku on jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, josta on alikulkuyhteys Puistolan juna-asemalle ja Tapulikaupunkiin.
Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1977 ja 1984. Asemakaavoissa tontit on merkitty Simakujalla erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi enimmäiskerrosluvulla kaksi. Raidepolun varrella tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi, jossa suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Liityntäpysäköintialue on kaavassa pysäköimisaluetta. Rautatien viereinen Kiitäjänpolku on merkitty istutettavaksi ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu lähikeskustaksi ja asuntovaltaisiksi alueiksi A2 ja A4. Asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Katualueet ja liityntäpysäköinnin kaavaratkaisualue ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajien hakemuksesta.
Kaupunginmuseon kanta
Kaavaselostuksen mukaan alueen suurin kaupunkikuvallinen muutos on rakennusten merkittävä volyymin kasvaminen rautatieaseman yhteydessä ja läheisyydessä, minkä seurauksena alueen kaupunkikuva muuttuu kaupunkimaisempaan suuntaan. Asemakaavan muutoksen selostuksen mukaan suunnittelualueella sijaitsevat Raidepolun pientalot on rakennettu vuosina 1987 sekä 1966 ja Simakujan pientalot vuosina 1964, 2003 ja 1961. Simakujalta puretaan kolme pientaloa sekä aputilarakennuksia ja Raidepolulta kaksi pientaloa sekä aputilarakennuksia. Kaavaratkaisussa olemassa olevat viisi pientaloa korvataan kolmella kerrostalolla. Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita.
Kaupunginmuseo on lausunut Puistolan Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 20.12.2021. Lausunnossaan museo katsoi viitesuunnitelmassa esitettyjen erikorkuisten kerrostalojen poikkeavan merkittävästi alueen pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Alueen eri-ikäinen rakennuskanta vehreine pihapiireineen muodostaa viihtyisän ja väljästi rakennetun asuinalueen. Museo ei näe estettä alueen kehittämiselle täydennysrakentamisella, mutta esittää edelleen, että alueen täydennysrakentamisessa huomioitaisiin nykyinen pientaloalueen mittakaava.
Museo esitti aiemmassa lausunnossaan myös, että asemakaavassa tulee määrittää tonttien reunat istutettaviksi, jotta alueen yhtenäinen vehreä ilme säilyy. Simakujan ja Puistolantanhuan katualueita rajaavat kookkaat yksittäiset puut ja pensaat sekä pensas- ja lauta-aidat. Raidepolun katukuvassa korostuu pensasaitojen lisäksi suuret yksittäispuut. Tonttien vehreä kasvillisuus vaikuttaa alueen katutilan ilmeeseen tehden siitä puistomaisen. Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa alueen luontoon ja maisemaan. Maisemallisesti alue muuttuu merkittävästi, sillä alueelle kehittyy uusi rakennettu asuinalue sekä maisematiloiltaan avoimia ja suljettuja viheralueita. Viheralueiden määrä vähenee alueella, mutta puistoalueiden kehittäminen Longinojan ja Sunnuntainiitynojan varteen parantaa alueen viihtyisyyttä. Kaavaselostuksen mukaan myös asemakaavamääräyksenä oleva viherkertoimen käyttö kannustaa olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen sekä uuden kasvillisuuden istuttamiseen. Asemakaavassa on lisäksi annettu erikseen määräyksiä pintamateriaaleista sekä kasvillisuudesta. Museo pitää tärkeänä, että alueen vehreys pyritään säilyttämään kannustamalla olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen sekä uuden kasvillisuuden istuttamiseen.
Museo pitää hyvänä, että Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudun alueista on laadittu suunnitteluperiaatteet (4.4.2023). Aseman ympäristön muutos on kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittävä, jolla voi nähdä sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Se luo uuden kerrostuman Puistolan pienipiirteiseen kulttuuriympäristöön, tiivistäen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti aseman ympäristöä. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta on tärkeää, että suunnittelussa otetaan huomioon oleva pienipiirteinen rakennettu ympäristö sekä alueelle ominainen vehreys.
Museo pitää hyvänä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty puisto Jyrinäpolun ja Ampiaiskujan varrella sekä asuintontti on jätetty kaavamuutoksen ulkopuolelle.
Kaavahankkeen 12825 Raidepolun ja Simakujan suunnittelualueilla ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.08.2023 § 48
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12825 pohjakartan kaupunginosassa 41 Suurmetsä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12825
Kaupunginosa: 41 Suurmetsä
Kartoituksen työnumero: 5/2023
Pohjakartta valmistunut: 5.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 20.12.2021
Raidepolun ja Simakujan varteen Puistolan aseman läheisyyteen suunnitellaan täydennysrakentamista. Puistolan asemaa lähinnä olevia pientalotontteja muutettaisiin kerrostalotonteiksi. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Jyrinäkujan ja Ampiaiskujan välistä aluetta, jolle tutkitaan sopivaa täydennysrakentamisratkaisua.
Asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa muut alueet. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajien hakemuksesta sekä Jyrinä- ja Ampiaiskujan väliseltä alueelta kaupungin aloitteesta. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa vuosilta 1976, 1977 ja 1984. Niissä alue on merkitty omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi, erillisten enintään kaksiasuntoisten pientelojen korttelialueeksi, asuinpientalojen korttelialueeksi, pysäköimisalueeksi, istutettavaksi puistoalueeksi ja katualueiksi. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu lähikeskustaksi ja asuntovaltaisiksi alueiksi A2 ja A4. Asuintontit ovat rautatien vieressä ja baanaverkon linjaus sivuaa aluetta.
Puistolan historiaa
1900-luvun alussa Parkstad–Wanda–Puistokylä -niminen yhtiö alkoi palstoittaa ja myydä tarvitsijoille omakotitontteja. Tästä käynnistyi Puistolan vanhan osan rakentaminen, ja maanositustyö jatkui aina 1930-luvulle asti. Laajan maanositustyön tuloksena Puistolaan syntyi huomattava esikaupunkiasutus ennen sen liittämistä Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946.
Ennen 1970–1980-luvun kaavoitusta suurelle osalle asuntoaluetta oli leimaa antavaa omakotiasutuksen vaihtelevat tonttikoot ja -muodot sekä yksilöllinen ja vaihteleva puutaloarkkitehtuuri. Sittemmin rakennuskanta on muuttunut osittain rivitalovaltaiseksi. Alueella on edelleen hyvin eri-ikäistä rakennuskantaa.
Kaupunginmuseon kanta:
Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on neljästä erillisestä tontista muodostuva postimerkkikaava aseman läheisyydessä. Kaupungin strategian mukaisesti asemanseutuja halutaan tiivistää.
Viitesuunnitelman mukaiset erikorkuiset kerrostalot poikkeavat merkittävästi alueen pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla pientaloalueen mittakaava. Viitesuunnitelmassa tonttien viheralueet on supistettu minimiin massiivisen rakentamisen ja autopaikkojen takia. Asemakaavassa tulee määrittää tonttien reunat istutettaviksi niin, että alueen yhtenäinen vehreä ilme säilyy edelleen.
Lisäksi kaupunginmuseo katsoo, että Puistolan aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja muodostaa yhtenäinen näkemys alueesta ja asemakaavan uudistamisen tarpeista. Viitaten maankäyttö- ja rakennuslain § 9, kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Puistolan suunnitteluperiaatteet ovat tekeillä. Tämän lisäksi kaupunginmuseo esittää, että kaavan vaikutuksen arviointia täydennetään tarkoituksenmukaisella kulttuuriympäristöselvityksellä.
Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavamuutosten lähtökohdat ovat liian massiivisia alueelle. Lisäksi alueen kokonaistarkastelu ennen suunniteltuja muutoksia on tarpeen. Kaupunginmuseo haluaa kommentoida asemakaavaa suunnittelun edetessä.
Lisätiedot
Sanna Granbacka, tutkija, puhelin: 09 310 38056
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154