Poikkeaminen, Tammisalo
Tammisalo, Pyörökivenkuja 6, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin 44023 tonttia nro 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 6847 seuraavasti:
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
Maksu
1 297 euroa
Hakija
Asunto Oy Pyörökivenkuja 6
Rakennuspaikka
44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin 44023 tontti 3
Hakemus
Hakija hakee lupaa kolmen asuinrakennuksen ja yhden autokatoksen (403 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 6847 siten, että
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontin muoto ja pinta-ala soveltuvat tiiviimpään rakentamiseen kuin e=0,25. Tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Olemassa oleva infrastruktuuri sekä Tammisalon että varsinkin Laajasalon tuleva kasvu puoltavat täydennysrakentamista, mitä on jo alueella hakijan mukaan toteutettukin. Hakijan mukaan olemassa olevilla asuinalueilla täydennysrakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan uusien asuinrakennuksen rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koko on tarkoituksenmukainen. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena tehokkaalle täydennysrakentamiselle.
Hakija perustelee poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusten vähimmäisetäisyyksistä tontin rajoista sillä, että etäisyys on yleisesti käytössä uudemmissa kaavoissa samankaltaisilla alueilla, jolloin voidaan todeta, ettei 4 m etäisyys tontin rajoista estä tulevan kaavoituksen toteutumista. Rakennusten sijoittuminen 4 m tontin rajasta mahdollistaa kasvillisuuden säilyttämisen ja paremmat kasvuedellytyksetrakennusten välisellä alueella. Tällä rakennusten sijoittumisella saavutetaan myös näkymät rakennusten välistä Tiiliruukinlahden ja Pyörökivenkujan suunnasta. Autopaikoitus on esitetty vasten tontin 44023/11 rajaa kuitenkin siten, että autokatos räystäineen sijoittuu kokonaisuudessaan hakijan kiinteistön puolelle.
Hakija perustelee kerrosluvusta poikkeamista sillä, että luonnoksessa on sijoitettu pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kolmeen eri kerrokseen, koska tällaisella ratkaisulla rakentaminen saadaan sijoitettua rinnetontille luontevasti. Kellarikerroksessa ja ylimmässä kolmannessa kerroksessa on puolikkaan kerroksen verran pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Kaavamääräyksen mukainen kaksikerroksinen toteutustapa ei sovellu tontin muotoihin ja aiheuttaisi erittäin korkean sokkelirakenteen, joka on kaupunkikuvallisesti kyseenalainen ratkaisu eikä paranna alueen ilmettä tai aiheuttaisi massiivisen louhintaoperaation. Tontin korkeuserojen ja kaupunkikuvan kannalta kolmeen tasoon sijoitetut asuintilat ovat huomattavasti parempi suunnitteluratkaisu niin arkkitehtonisesti kuin ekologisestikin.
Hakija perustelee poikkeamista rakennuksen enimmäiskorkeudesta sillä, että valmiin rakennuksen räystäskorkeus rinnetontin yläosassa on kaavan mukainen noin 6 m kuten myös alarinteen puolella räystäskorkeus on kaavanmukainen 7 m. Kaavamääräys tontilla on rakennuksen enimmäiskorkeus kaksikerroksissa rakennuksissa 7 m. Helsingin rakennusvalvonnan pientalo-ohjeen 2017 mukaisesti: “Useimmiten asemakaavassa määritellään rakennuksen enimmäiskorkeus, mikä tarkoittaa rakennuksen keskikorkeutta mitattuna vanhasta maanpinnasta julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspisteeseen.”
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.8.1972 vahvistettu asemakaava nro 6847. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen ja rivitalojen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AKR), jolla suurin sallittu kerrosluku on II. Tonttitehokkuusluku on e=0,25 (tontin pinta-ala on 1 341 m²). Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,0 m.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilta on purettu vuonna 1940 valmistunut asuinrakennus.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (10.02.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan mielestä Degerön kanava on yleiskaavaan merkitty Tammisalon ainut kulttuurikohde. Maisematyypiltään ja miljöökultuuri- sekä luontokohteena alue on monipuolinen ja lajistoltaan erittäin arvokas. Tiiliruukinlahden rantavyöhyke ja Pyörökivenpuisto muodostavat merkittävän ja arvokkaan kokonaisuuden.
Muistuttajan mielestä poikkeamishakemuksen mukaiselle alueelle on suunniteltu massiivista rakentamista, joka poikkeaa olemassa olevista rakentamista koskevista normeista ja voimassa olevasta asemakaavasta. Samansuuntaisia pyrkimyksiä muistuttajan mukaan voi olla myös naapuritonteilla. Mikäli nämä hankkeet alueella toteutuvat siten, että kaupunki myöntää niille poikkeamisluvat, Degerön kanavan historiallinen miljöö tulee muistuttajan mielestä muuttumaan merkittävästi ja lopullisesti muistutuksen mukaan. Muistuttaja ei anna suostumusta poikkeamishakemukselle.
Tammisaloseura ry toteaa muistutuksessaan, että hakemusta voidaan pitää perusteltuna tontin tehokkuusluvun nostamisen osalta e=0,25:sta e=0,3:een. Ratkaisu on seuran mielestä kaupunkikuvallisesti onnistunut, ja suunnitellut asuinrakennukset kohentavat alueen yleisilmettä merkittävästi, myös Degerön kanavalta ja Tiiliruukinlahdelta käsin nähtynä.
Tammisaloseura ry kuitenkin toteaa, että tontti rajoittuu merenrannan puistoalueeseen. Tontin ja puistoalueen rajan tulee olla selvä. Ulkoilijoiden pääsy puistoalueelle tulee varmistaa ja parantaa mahdollisuuksia sen käytölle. Seuran mielestä puistoalue tulisi yhdistää toimivasti sekä Pyörökivenpuiston että Pyörökiventien päässä sijaitsevan Degerön kanavan viereisen puiston kanssa. Samalla tulisi mahdollistaa ulkoilureitin toteuttaminen näiden kolmen puistoalueen välille. Tontilla rakennusten etäisyys puiston rajasta tulee olla vähintään määräyksissä vaaditut viisi metriä.
Tammisaloseura ry:n mielestä uudet kolme asuntoa tulevat lisäämään merkittävästi liikennettä Pyörökivenkujalle johtavalla Pyörökiventiellä, jonka varsinkin Degerön kanavalle johtava loppuosa on erittäin suosittu ulkoilun pääväylä, jolla liikkuu paljon kävelijöitä, lenkkeilijöitä, leikkiviä lapsia sekä pyöräilijöitä. Näin ollen Pyörökiventien jo nyt huonoa liikenneturvallisuutta tulisi parantaa merkittävästi laskemalla moottoriajoneuvojen reaalinopeuksia Pyörökiventielle asennettavien liikennerajoitteiden, kuten esimerkiksi töyssyjen muodossa.
Tammisaloseura ry huomauttaa, että poikkeamishakemuksessa tulisi olla merkittynä, että rakennuspaikka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella ja rakennuspaikan läheisyydessä on suojelukohteita. Seuran mukaan tontti reunustaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää, yli satavuotiasta Degerön kanavaa ja tontin läheisyydessä on historiallinen suojelukohde Pyörökivi.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että poikkeamislupahakemuksessa haetaan poikkeamista neljästä asemakaavan määräyksestä. Naapurin jättämässä muistutuksessa käsitellään yhtä näistä haetuista poikkeamista, tehokkuuslukua.
Hakemuksessa haetaan poikkeamista kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Tontin tehokkuusluku nousee nykyisestä e=0,25:sta e=0,3:een. Tontin koko on 1 341 m² ja e=0,3 tehokkuudella rakentamisen määrä on 402,3 k-m².
Perusteluna poikkeamiselle on Helsingin yleiskaavan mukainen täydennysrakentaminen ja Tammisalon alueen asukasmäärän kasvattaminen. Tontin muoto ja pinta-ala soveltuvat hyvin tiiviimpään rakentamiseen kuin e=0,25. Tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Olemassa oleva infrastruktuuri sekä Tammisalon että varsinkin Laajasalon tuleva kasvu puoltavat täydennysrakentamista, mitä on jo alueella toteutettukin. Lähialueella on myönnetty vastaavanlaisissa tilanteissa poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen ja näin ollen on myös yhdenvertaisuuden mukaista toimia näin tämänkin tontin kohdalla.
Voimassa olevan asemakaavan merkintä AKR (asuntokerrostalojen ja rivitalojen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue) osoittaa, että tonttia on kaavailtu jo nykyisessä kaavassa tiiviimpään ja tehokkaampaan rakentamiseen. Voimassa olevan 2016 yleiskaavan merkintä alueella on A4: ”Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.”
Poikkeamisluvassa esitetty kolmen erillistalon suunnitelma tukee rakennustyyppinä alueen huvilamaisuuden säilymistä paremmin kuin rivitalo tai kerrostalo jotka olemassa olevan asemakaavan mukaan ovat mahdollisia rakennustyyppejä.
Olemassa olevilla asuinalueilla täydennysrakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan uusien asuinrakennuksen rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koko on tarkoituksenmukainen. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena hieman asemakaavan määräystä tehokkaammalle täydennysrakentamiselle. Tehokkuusluvun nosto edistää voimassa olevan uuden yleiskaavan tavoitteita ja on Helsingin kaupunginstrategian mukaista.
Hakemuksesta on lähetetty sähköpostiviesti (10.3.2022) kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle (kaupunginmuseo), jossa on kysytty kaupunginmuseon halukkuutta antaa poikkeamishakemuksesta lausunto. Kaupunginmuseo ei näe tarvetta lausua asiassa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Tehokkuusluvun nosto toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa poikkeamalla asemakaavassa osoitetusta rakennusten vähimmäisetäisyyksistä tontin rajoista siten, että uudisrakennukset saavat sijoittua vähimmillään 4 m etäisyydelle tontin rajoista. Alustavan suunnitelman mukainen rakentaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tontin käytön ja toiminnallista toteutumista, eikä se ole voimassaolevan asemakaavan keskeisten periaatteiden vastainen. Muistutuksessa on huomautettu, että tontilla rakennusten etäisyys puiston rajasta tulee olla vähintään määräyksissä vaaditut viisi metriä. 4 metrin etäisyys tontin rajasta on käytetty myös muualla Tammisalossa, kuten myös muilla pientaloalueilla. Tämän kolmionmallisen tontin kohdalla 4 metrin etäisyys mahdollistaa väljemmät alueet ja näkymät rakennusten väleissä.
Poikkeaminen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta voidaan sallia. Porrastuvalla rakennuksella ja useammilla kerroksilla vältetään korkeat sokkelirakenteet, louhintaa ja tontin pinta-alasta suurempi osa jää istutettavaksi. Poikkeamisen mukainen rakentaminen mahdollistaa kaupunkikuvallisesti tarkoituksenmukaisemman ratkaisun ja parantaa alueen ilmettä.
Alustavissa suunnitelmissa esitetty rakennuksen enimmäiskorkeuden korotus voidaan toteuttaa, koska rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Pientalorakentamisen enimmäiskorkeutena nykyisin laadittavissa kaavoissa käytetään yleisesti yli 7 m korkeutta, sillä nykyisiä huonekorkeuksia ja vaadittuja eristepaksuuksia noudattamalla alle 7 m korkeuden noudattaminen on osoittautunut vaikeaksi. Kaavanmukaisen 7 m enimmäiskorkeuden ylittäminen on siis perusteltua. Rakennukset sijoittuvat rinteeseen eikä poikkeaminen enimmäiskorkeudesta katsota aiheuttavan haittaa kaupunkikuvaan.
Hanke sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kanavan ja rantapuiston varteen ja tontin aitaamisesta ja istuttamisesta on annettu ehtoja, jolla pyritään varmistamaan hankkeen sopiminen maisemaan.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 05.04.2022
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 33 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 33 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769