Vuoden 2021 asemakaavoitetun kerrosalan arviointi ja seuranta (KARVI), Kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta ja tavoitteet

Asemakaavoitetun kerrosalan arviointimenetelmää (KARVI) käytetään Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden tulosten ja toiminnan arviointiin sekä systemaattiseen kaavoituksen seurantaan. KARVI-menetelmällä arvioidaan, kuinka palvelukokonaisuudessa valmistellut kaavat sijoittuvat raitio- ja raideliikenteen näkökulmasta. Menetelmän avulla arvioidaan myös tulevan kaavoituksen sijoittumista.

Menetelmää yksinkertaistettiin viime vuonna vyöhykejaon osalta, kun aikaisemmin käytössä olleet yleiskaavan toteuttamisohjelmavyöhykkeet ja raideliikennevyöhykkeistö korvattiin neljällä uudella vyöhykkeellä. Samalla päätettiin, että toteuttamisohjelmavyöhykepohjainen seuranta tehdään yleiskaavan toteuttamisohjelman seurantaraportin yhteydessä erikseen. Näillä uudistuksilla pyrittiin yksinkertaistamaan molempia seurantaraportteja sekä tuomaan paremmin esille käynnissä ja suunnitteilla olevaa raideliikenteen verkostokaupungin kehitystä.

Periaate

Arvioinnissa tarkastellaan kaupunkiympäristölautakunnan vuonna 2021 tarkistamien asemakaavojen kerrosalan sijoittumista seuraaville vyöhykkeille: kantakaupunki, raskaan raideliikenteen asemanseudut, rakenteilla ja suunnitteilla oleva raitiotievyöhyke sekä muu Helsinki. Arviointimenetelmä ja vyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä.

Vuoden 2021 arviointi on tehty edellisvuoden tapaan tarkistetuista asemakaavaehdotuksista. Edellisvuoden kaavoituksen lisäksi arvioidaan seuraavalle neljälle vuodelle ajoitettujen tarkistettujen asemakaavaehdotusten kerrosalan sijoittumista edellä mainituille vyöhykkeille.

Vuoden 2021 arviointi

Vuonna 2021 kaupunkiympäristölautakunnan tarkistamat 42 asemakaavaa sisälsivät kokonaisuudessaan noin 1 113 000 kerrosneliömetriä rakentamista, josta asuinrakentamisen kerrosalaa oli noin 712 000 k-m² ja toimitilaa sekä muuta kerrosalaa noin 401 000 k-m². Kokonaiskerrosala oli noin 60 000 k-m² (kuusi prosenttia) suurempi kuin vuonna 2020.

Kantakaupunkiin sijoittui poikkeuksellisen vähän kokonaiskerrosalaa, ja raskaan raideliikenteen asemanseuduille poikkeuksellisen paljon. Vain kolme prosenttia asuinkerrosalasta sijoittui kantakaupunkivyöhykkeelle. Raskaan raideliikenteen asemanseuduille sijoittui 35 prosenttia asuinkerrosalasta, rakenteilla ja suunnitteilla olevalle raitiotievyöhykkeelle 36 prosenttia ja 26 prosenttia muualle Helsinkiin. Vuosina 2018−2020 yli puolet asumisen kerrosalasta on sijoittunut kantakaupunkivyöhykkeelle, eli viime vuosi oli siinä suhteessa poikkeus.

Toimitila- ja muusta kerrosalasta kantakaupunkivyöhykkeelle sijoittui vuonna 2020 jopa 61 prosenttia. Raskaan raideliikenteen asemanseuduille sijoittui 25 prosenttia, rakenteilla ja suunnitteilla olevalle pikaraitiotievyöhykkeelle 11 prosenttia ja loput kolme prosenttia muualle Helsinkiin. Viime vuosina suurin osa toimitila- ja muusta kerrosalasta on sijoittunut kantakaupunkivyöhykkeelle sekä rakenteilla ja suunnitteilla olevalle raitiotievyöhykkeelle.

Jaksolle 2022−2025 ohjelmoitua tarkistettavaa asuinkerrosalaa on kolme miljoonaa kerrosneliötä, mikä ylittää 700 000 kerrosneliön vuositavoitteen. Jakson asuinkerrosalasta 38 prosenttia kolmannes sijoittuu kantakaupunkivyöhykkeelle, 17 prosenttia raskaan raideliikenteen vyöhykkeelle, 21 prosenttia tulevalle ratikkavyöhykkeelle ja 24 prosenttia muualle Helsinkiin.

Toimitilaa ja muuta kerrosalaa on jaksolle 2022−2025 ohjelmoitu noin 1,2 miljoonaa k-m². Kaavoitettavasta toimitilasta kaksi kolmasosaa sijoittuu kantakaupunkivyöhykkeelle, seitsemän prosenttia raskaan raideliikenteen asemanseuduille, 21 prosenttia rakenteilla ja suunnitteilla olevalle raitiotievyöhykkeelle ja viisi prosenttia muualle Helsinkiin.

Detta beslut publicerades 10.05.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §