Poikkeaminen, Tapaninkylä
Tapaninkylä, Lähdeniityntie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7540 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 lukuun e=0,25, ylitys on 36 k-m² (25 %).
- Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
- Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus (6 m) saadaan ylittää siten, että asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 7,15 m.
- Autokatoksen enimmäiskorkeus (2,5 m) saadaan ylittää siten, rakennuksen enimmäiskorkeus on noin 3,5 m.
- Tontin sisäänajoaukon enimmäisleveys (3,5 m) saadaan ylittää noin 0,5 m.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Rakennus rakennetaan kahteen tasoon (enintään 70 % kerrosalasta yhdessä tasossa).
- Autosuoja-, varasto- ja talousrakennustilaa saadaan rakentaa enintään 25 m² asuntoa kohden kerrosalan estämättä.
- Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa.
- Asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyden ∆L lentomelua vastaan on oltava vähintään 32 dB.
- Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.
Maksu
1 297 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin ********** tontti **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa pientalon ja siihen liittyvän autosuoja- ja talousrakennuksen (yhteensä 210 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7540 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25.
- Hakija hakee poikkeamista MRL:n 115 § mukaisesti siten, että rakennusoikeus voidaan ylittää ulkoseinän 250 mm:n paksuuden ylittävältä osuudelta sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan, teknisten kuilujen ja hormeille tarvittavan pinta-alan verran.
- Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus (6 m) ylittyy siten, että asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 7,15 metriä.
- Autokatoksen enimmäiskorkeus (2,5 m) ylittyy siten, että se on noin 3,5 m.
- Tontin sisäänajoaukon enimmäisleveys (3,5 m) ylittyy noin 0,5 m.
Hakija hakee lisäkerrosalaa varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloille siten, että autosuoja- ja talousrakennukselle sallitaan enintään 25 m² asuntoa kohden.
Hakija perustelee tonttitehokkuuden nostamista ja sekä poikkeamista MRL:n 115 § mukaisesti sillä, että se mahdollistaa tontin tehokkaamman käytön sekä sillä, että määräysten ja ympäristön tilanne on muuttunut. Useamman tontin tehokkuutta on nostettu naapurustossa.
Hakija perustelee kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeuden (6 m) ylittämistä sillä, että suunnitelman mukaan rakennettava kerroskorkeus olisi korkeampi kuin 70-luvun asemakaavan aikainen tavanomainen korkeus. Rakennuksen katto on epäsymmetrinen harjakatto. Rakennuksen korkeus julkisivun ja vesikaton leikkauspisteen mukaan laskettuna on 7,15 m (keskiarvo eri julkisivuilla). Katujulkisivussa tämä ero ei ole merkittävä, koska asuinrakennus sijoittuu matalamman autokatoksen taakse.
Hakija perustelee autokatoksen enimmäiskorkeuden (2,5 m) ylittämistä sillä, että ratkaisu on asemakaavan hengen mukainen. Talousrakennuksen (autosuoja ja varasto) korkeus julkisivun ja vesikaton leikkauspisteen mukaan laskettuna ylittää kaavan autokatokselle määritellyn enimmäiskorkeuden yhdellä metrillä. Asemakaavassa on määritetty talousrakennuksen enimmäiskorkeudeksi 3,5 m. Pienempi rakennusvolyymi luo kadulle sopivaa mittakaavaa ja toisintaa asuinrakennuksen julkisivun siluetin pienoiskoossa.
Hakija perustelee poikkeamista tontin sisäänajoaukon enimmäisleveyden osalta tontin tarkoituksenmukaisella käytöllä. Kun tontin liikennealue optimoidaan ja sijoitetaan pohjoisreunalle, tontin eteläosa vapautuu oleskelupihan käyttöön. Ratkaisu mahdollistaa ajoneuvojen kääntämisen omalla tontilla.
Hakija perustelee talousrakennuksen (autosuojan ja varaston) lisärakennusoikeutta sillä, että esitetty ratkaisu vastaa naapuritonttien kaavamuutosratkaisuja, joissa on katos autolle ja 5 m² varasto, josta on käynti tekniseen tilaan sekä katoksen kautta asuinrakennukseen. Nykyinen asemakaava sallii 20 % rakennusoikeudesta autosuojalle sekä 2 % tontin pinta-alasta varastolle. Tämä tarkoittaa 30 m² autosuojalle sekä 15 m² varastolle.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.1.1978 vahvistettu asemakaava nro 7540. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Tonttitehokkuus eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20. Suurin sallittu kerrosluku on 2. Lisäksi tonttia koskevat seuraavat määräykset:
- Tontille saadaan rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % tontin kerrosalasta. Autokatoksia lukuun ottamatta edellä mainitut tilat on sijoitettava erillisiin talousrakennuksiin.
- Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin sekä yleisten rakennusten korttelialueeseen rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla, pensasaidalla tai vähintään 100 ja enintään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Aidassa saa olla enintään yksi 3,5 m leveä ajoaukko tontin kutakin alkavaa 2000 m²:ä kohden.
- Asuinrakennuksen suoran ja yhtenäisen julkisivun enimmäispituus on 18 m.
- Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat: autokatos 2,5 m, talousrakennus 3,5 m, 2-kerroksinen rakennus 6,0 m.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontti on rakentamaton. Rakennuspaikalta on purettu vuonna 1958 valmistunut pientalo.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 4 kpl. Muistutuksissa esitetyt huomiot kohdistuivat hakijan alustaviin suunnitelmiin, jotka oli päivätty 11.12.2021.
Muistutuksessa nro 1 (11.12.2021) todetaan, että rakennus on sopimaton ympäristöönsä tontille sijoittumisen, korkeuden sekä koon ja muodon osalta. Muistutuksessa todetaan, että suuremman kokonsa vuoksi itä-länsisuuntaiseksi suunniteltu uudisrakennus aiheuttaa muistuttajan tontille näköhaittaa entistä itä-länsisuuntaista rakennusta enemmän. Rakennusmassan kasvaessa sen sijoittuminen ja muoto aiheuttavat muistuttajan mukaan muurimaisen efektin tämän tontille. Mikäli rakennuksen muoto ja suunta halutaan säilyttää, sitä tulisi lyhentää ja sen sijoittumista tulisi tarkastella siten, että näkymät peittävä vaikutus pienenee. Lisäksi muistutuksessa todetaan, ettei rakennusmassaan liittyvää autokatosta ei ole mitoitettu pohja- eikä julkisivupiirustuksin, jolloin sen tarkkaa kokoa on mahdoton tutkia. Autokatos ja sen päälle sijoitettu terassi ovat julkisivultaan rimaverhoiltuja muistuttajan tontin suuntaan, mitä muistuttaja pitää ilman perusteltua syytä tarpeettomana. Rakennuksen enimmäiskorkeus ylittyy niin paljon, ettei sitä voida pitää vähäisenä. Muistuttaja ei näe perustelua alueen rakennuskannasta poikkeamiseen. Vuoden pimeämpinä kuukausina rakennuksen varjo tulee muistuttajan mukaan ulottumaan tämän tontille ja jopa ikkunoista sisään. Rakennuksen varjostava vaikutus pienenisi, jos se olisi matalampi.
Muistutuksessa nro 2 (14.12.2021) todetaan, että rakennus on korkea, ja päätös ei ole linjassa muiden kanssa. Muistuttaja toteaa, ettei itsekään saanut lupaa korkeudesta poikkeamiselle, minkä vuoksi osa kerrosalasta on maan alla. Lisäksi muistuttaja pitää hakemuksen perusteluja erikoisina.
Muistutuksessa nro 3 (23.12.2021) todetaan, että jos talo on kaavan mukainen, muistuttaja antaa suostumuksen.
Muistutuksessa nro 4 (7.1.2022) todetaan, että asunto on liian korkea suhteessa muihin kadun rakennuksiin, ja että kiinteistöjen korkeus tulee olla linjassa keskenään, jotta alueen yhtenäinen ilme säilyy. Poikkeamishakemuksen asiakirjoissa rakennuksen korkeuteen viitattaessa on mainittu 70-luvun rakennustapa, mutta muistuttaja toteaa, että ympäröivät rakennukset ovat 1980–2000-luvuilla rakennettuja. Lisäksi rakennuksen koko suhteessa tonttiin on iso. Tämä ei jätä mahdollisuutta pientalovaltaiselle alueelle tyypilliselle piha-alueelle ja kasvillisuudelle. Tapanilan alueelle on tunnusomaista pientalot ja piha-alueet, ja muistutuksessa toivotaan ilmeen säilymistä jatkossakin. Muistutuksessa todetaan, että poikkeamishakemuksen kohteena olevan kiinteistön naapurikiinteistö ei voinut rakentaa nykyistä korkeampaa vuonna 2007, koska toinen naapuri huomautti asiasta. Kaupungin tulisi pysyä linjassaan siinä, että lupia ei myönnetä liian isoille tai korkeille rakennuksille suhteessa muihin. Lisäksi muistutuksessa todetaan, että liian tiivis rakentaminen hävittää alueen pientalovaltaisuutta ja luontoa.
Hakija on naapureiden kuulemisen jälkeen muuttanut alustavaa suunnitelmaa 14.2.2022 päivätyillä piirustuksilla.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Alustavat suunnitelmat ovat Tapaninkylän pientaloalueelle aiemmin laadittujen yksittäisiä omakotitalotontteja koskevien asemakaavojen periaatteiden mukaisia. Lähialueelle on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen, ja haettu poikkeaminen vastaa paremmin alueen tämänhetkisiä tehokkuuslukuja. Hakijan alustavissa suunnitelmissa esittämä rakennuksen sijoittuminen tontille ja yhtenäisen julkisivulinjan enimmäispituus ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia, eikä niistä voida katsoa aiheutuvan haittaa naapureille.
Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Poikkeaminen kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeudesta (6 m) voidaan sallia. Läheisillä tonteilla on voimassa vuonna 2000 vahvistettu asemakaava nro 10917, jonka mukaan 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7,0 m. Asemakaavoituspalvelu arvioi alustavissa suunnitelmissa esitetyn enimmäiskorkeuden 7,15 m tontille sopivaksi. Lentomelun ja energiatehokkuuden huomioimisen kannalta rakennepaksuuksille on tarpeen varata riittävästi tilaa.
Poikkeaminen autokatoksen enimmäiskorkeudesta (2,5 m) voidaan sallia. Hakijan alustavissa suunnitelmissa on esitetty yhtenäistä autosuoja-varasto-talousrakennustilaa. Asemakaavassa osoitettu talousrakennuksen enimmäiskorkeus on 3,5 m, joten ratkaisu on asemakaavan tavoitteiden mukainen. Ratkaisu noudattaa lähialueella voimassa olevien uusien asemakaavojen käytäntöä. Autosuoja-, varasto- ja talousrakennustilaa saadaan rakentaa enintään 25 m² asuntoa kohden kerrosalan estämättä.
Poikkeaminen tontin sisäänajoaukon enimmäisleveydestä (3,5 m) voidaan sallia. Poikkeaminen on vähäinen.
Päätöksessä annetut ehdot vastaavat Tapaninkylän pientaloalueille nykyisin annettavia kaavamääräyksiä.
Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 25.04.2022
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 46 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 46 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020