Rakennuslupa, tontti 43285/2, Abraham Wetterin tie 1, Helsingin Liikuntahallit Oy
Rakennuslupahakemus, jäähallin rakentaminen ja aloittamisoikeus, 43285/2, Abraham Wetterin tie 1, Helsingin Liikuntahallit Oy
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää Helsingin Liikuntahallit Oy:lle haetun rakennusluvan liitteenä 1 olevan Facta-asiakirjan 43-0673-22-A mukaisesti ja siinä mainituin määräyksin, hyväksyy esitetyt pääpiirustukset ja myöntää aloittamisoikeuden rakentamistöiden aloittamiseksi ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti kuitenkin vahvasti suositella monilajisen viherkaton lisäämistä rakennuksen katolle.
Lisäksi tontin puiston puolelle istutettavien puiden on toteutettava mahdollisimman suurikokoisilla puun taimilla. Istutettavien taimien koko on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen istutusten tekemistä.
Perustelut
Rakennusprojekti sijaitsee Herttoniemen kartanonpuistossa tontilla, joka on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa sekä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue). Tontille suunniteltu rakennus sijaitsee Herttoniemen yritysalueen vieressä ja sen katolle tulisi näkymät useista Abraham Wetterin tiellä sekä Linnanrakentajantieltä olevista rakennusten asunnoista.
Rakennus tulee näkymään myös Kartanonpuistosta, mitä varten tarkoituksena on säilyttää sekä istuttaa puita hallin takapihalla näköesteen luomiseksi. Jaostossa kannetaan huolta siitä, että ovathan rakennuksen taakse istutettavat taimet tarpeeksi vanhoja luodakseen merkityksellisen näköesteen kartanonpuistosta katsottuna jo kuluvan vuosikymmenen aikana.
Heti vastakkaisella puolella katua tätä suunniteltua rakennusta on Hekan talo (Kirvesmiehenkatu 2), joka on 13 kerrosta korkea rakennus Abraham Wetterin tiellä. Noin kymmenestä tai yhdeksästä tämän rakennuksen kerroksesta tulisi olemaan näkymä rakennuksen katolle, johon on nyt suunniteltu musta bitumikatto. Tämä on suuri muutos aikaisempaan lepakkometsikköön, joka siinä sijaitsi, mutta on poikkeamispäätöksen nojalla jo hakattu tontilta pois. Kirvesmiehenkatu 2 taloyhtiön pyöräkatoksissa on viherkatot. Tämän rakennuksen asukkaita ei olla ilmeisesti kuultu tässä projektissa, koska rakennus on Hekan, joten naapuri jota asiassa on kuultu on Heka eikä talon asukkaat. Hekalla ei ollut huomautettavaa.
Ympäristö- ja lupajaostolle tulleissa selvityksissä kerrottiin, että tälle hankkeelle ei olla laskettu viherkerrointa, koska sitä ei vaadita kaavassa tai poikkeamispäätöksessä, eikä viherpintojen maksimoimista tai edes lisäämistä olla nähtävästi pidetty tärkeänä tai tarpeellisena hankkeen suunnittelussa tai siitä tehdyssä poikkeamispäätöksessä. Näissä selvityksissä myös kuultiin, että rakennuksen katolle selvitettiin viherkattoa, mutta sitä ei haluttu toteuttaa, koska rakennus olisi ollut 30 cm korkeampi. Kun vieressä on 13-kerroksinen 42,4 metriä korkea rakennus, niin kaksikerroksisen ja 13,1 metriä räystäskorkeudeltaan olevan rakennuksen kohottaminen 0,3 metrillä ei ole kohtuutonta etenkin, kun sillä olisi merkittävästi positiivista vaikutusta hankkeen maisema-arvoon. Tämä 0,3 metrin korotus ei olisi myöskään ristiriidassa poikkeamispäätöksen tai kaavan kanssa.
Herttoniemen yritysalueella on erittäin vähän viheralueita. Alueella on runsaasti matalasti rakennettuja rakennuksia ja paljon parkkikenttiä. Tämä Abraham Wetterin tie on alueella poikkeus, koska se on vihreämpi ja siinä on moderneja korkeampia asuintaloja. Matala tummakattoinen rakennus viereisellä parkkikentällä heijastaa enemmän alueen menneen ajan rakentamista kuin sitä, mitä alueelle on tällä vuosituhannella rakennettu, vaikka parkkikentälle toteutetaan viherkiviratkaisu ja puiden istutusta. Tämä tekisi siitä ennemmin osan yritysalueen miljöötä erottaen sen kartanonpuiston miljööstä, johon tontti on aikaisemmin kuulunut. Tässä suhteessa tämän rakennuksen viherkerrointa, mutta etenkin viherkaton sisällyttäminen suunnitelmaan, voidaan pitää visuaalisena tekijänä, joka olisi syytä ottaa huomioon.
Rakennuksen viereen tulisi parkkikenttä kohtaan, jossa on ennen ollut kukkaniitty. Niityt ovat arvokas osa Helsingin biodiversiteettiä, jota on tärkeää ylläpitää Herttoniemen kartanonpuiston tapaisessa miljöössä. Tämän niityn menetys alueen biodiversiteetille voitaisiin myös ainakin osittain kompensoida monilajisella viherkatolla.
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 117 § todetaan, että "rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset". Tämän pykälän vaatimusten täyttäminen on myös 135 §:n yksi vaatimus rakennusluvan myöntämiselle. Rakennus täyttää poikkeamispäätöksen ja kaavan asettamat ehdot, mutta lisätäkseen rakennuksen soveltumista ympäristöön ja korvatakseen ympäristölle aiheutuvaa haittaa jaosto suosittelee vahvasti, että hankkeen toimijat harkitsevat uudelleen viherkaton lisäämistä hankkeen, ja toimivat näin omatoimisesti asiassa alueen asukkaiden parhaaksi.
Ottaen huomioon tämän tontin merkittävä kulttuurinen ja ekologinen arvo sekä alueen merkitys ympärillä oleville asukkaille, on jaoston mielestä perusteltua jättää hankkeelle mahdollisuus täydentää suunnitelmaa viherkatolla. Tavoite tulisi olla viherkertoimen lisääminen monilajisen viherkaton rakentamisen myötä, ja rakentaa tontille pitkällä aikavälillä sopiva, niin asukkaita kuin ympäristöä palveleva hallirakennus.
Tontin kaava on vuodelta 2010, jolloin viherkertoimen vaatiminen ei ollut käytäntö Helsingissä. Tästä syystä tämä jaoston vastaesitys on poikkeuksellisesti muotoiltu vahvana suosituksena.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.
Käsittely
Vastaehdotus:
Coel Thomas: Jaosto kuitenkin vahvasti suosittelee monilajisen viherkaton lisäämistä rakennuksen katolle vastaesityksessä esitettyjen perusteluihin vedoten.
Lisäksi tontin puiston puolelle istutettavien puiden on toteutettava mahdollisimman suurikokoisilla puun taimilla. Istutettavien taimien koko on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen istutusten tekemistä.
Perustelut
Rakennusprojekti sijaitsee Herttoniemen kartanonpuistossa tontilla, joka on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa sekä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue). Tontille suunniteltu rakennus sijaitsee Herttoniemen yritysalueen vieressä ja sen katolle tulisi näkymät useista Abraham Wetterin tiellä sekä Linnanrakentajantieltä olevista rakennusten asunnoista.
Rakennus tulee näkymään myös Kartanonpuistosta, mitä varten tarkoituksena on säilyttää sekä istuttaa puita hallin takapihalla näköesteen luomiseksi. Jaostossa kannetaan huolta siitä, että ovathan rakennuksen taakse istutettavat taimet tarpeeksi vanhoja luodakseen merkityksellisen näköesteen kartanonpuistosta katsottuna jo kuluvan vuosikymmenen aikana.
Heti vastakkaisella puolella katua tätä suunniteltua rakennusta on Hekan talo (Kirvesmiehenkatu 2), joka on 13 kerrosta korkea rakennus Abraham Wetterin tiellä. Noin kymmenestä tai yhdeksästä tämän rakennuksen kerroksesta tulisi olemaan näkymä rakennuksen katolle, johon on nyt suunniteltu musta bitumikatto. Tämä on suuri muutos aikaisempaan lepakkometsikköön, joka siinä sijaitsi, mutta on poikkeamispäätöksen nojalla jo hakattu tontilta pois. Kirvesmiehenkatu 2 taloyhtiön pyöräkatoksissa on viherkatot. Tämän rakennuksen asukkaita ei olla ilmeisesti kuultu tässä projektissa, koska rakennus on Hekan, joten naapuri jota asiassa on kuultu on Heka eikä talon asukkaat. Hekalla ei ollut huomautettavaa.
Ympäristö- ja lupajaostolle tulleissa selvityksissä kerrottiin, että tälle hankkeelle ei olla laskettu viherkerrointa, koska sitä ei vaadita kaavassa tai poikkeamispäätöksessä, eikä viherpintojen maksimoimista tai edes lisäämistä olla nähtävästi pidetty tärkeänä tai tarpeellisena hankkeen suunnittelussa tai siitä tehdyssä poikkeamispäätöksessä. Näissä selvityksissä myös kuultiin, että rakennuksen katolle selvitettiin viherkattoa, mutta sitä ei haluttu toteuttaa, koska rakennus olisi ollut 30 cm korkeampi. Kun vieressä on 13-kerroksinen 42,4 metriä korkea rakennus, niin kaksikerroksisen ja 13,1 metriä räystäskorkeudeltaan olevan rakennuksen kohottaminen 0,3 metrillä ei ole kohtuutonta etenkin, kun sillä olisi merkittävästi positiivista vaikutusta hankkeen maisema-arvoon. Tämä 0,3 metrin korotus ei olisi myöskään ristiriidassa poikkeamispäätöksen tai kaavan kanssa.
Herttoniemen yritysalueella on erittäin vähän viheralueita. Alueella on runsaasti matalasti rakennettuja rakennuksia ja paljon parkkikenttiä. Tämä Abraham Wetterin tie on alueella poikkeus, koska se on vihreämpi ja siinä on moderneja korkeampia asuintaloja. Matala tummakattoinen rakennus viereisellä parkkikentällä heijastaa enemmän alueen menneen ajan rakentamista kuin sitä, mitä alueelle on tällä vuosituhannella rakennettu, vaikka parkkikentälle toteutetaan viherkiviratkaisu ja puiden istutusta. Tämä tekisi siitä ennemmin osan yritysalueen miljöötä erottaen sen kartanonpuiston miljööstä, johon tontti on aikaisemmin kuulunut. Tässä suhteessa tämän rakennuksen viherkerrointa, mutta etenkin viherkaton sisällyttäminen suunnitelmaan, voidaan pitää visuaalisena tekijänä, joka olisi syytä ottaa huomioon.
Rakennuksen viereen tulisi parkkikenttä kohtaan, jossa on ennen ollut kukkaniitty. Niityt ovat arvokas osa Helsingin biodiversiteettiä, jota on tärkeää ylläpitää Herttoniemen kartanonpuiston tapaisessa miljöössä. Tämän niityn menetys alueen biodiversiteetille voitaisiin myös ainakin osittain kompensoida monilajisella viherkatolla.
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 117 § todetaan, että "rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset". Tämän pykälän vaatimusten täyttäminen on myös 135 §:n yksi vaatimus rakennusluvan myöntämiselle. Rakennus täyttää poikkeamispäätöksen ja kaavan asettamat ehdot, mutta lisätäkseen rakennuksen soveltumista ympäristöön ja korvatakseen ympäristölle aiheutuvaa haittaa jaosto suosittelee vahvasti, että hankkeen toimijat harkitsevat uudelleen viherkaton lisäämistä hankkeen, ja toimivat näin omatoimisesti asiassa alueen asukkaiden parhaaksi.
Ottaen huomioon tämän tontin merkittävä kulttuurinen ja ekologinen arvo sekä alueen merkitys ympärillä oleville asukkaille, on jaoston mielestä perusteltua jättää hankkeelle mahdollisuus täydentää suunnitelmaa viherkatolla. Tavoite tulisi olla viherkertoimen lisääminen monilajisen viherkaton rakentamisen myötä, ja rakentaa tontille pitkällä aikavälillä sopiva, niin asukkaita kuin ympäristöä palveleva hallirakennus.
Tontin kaava on vuodelta 2010, jolloin viherkertoimen vaatiminen ei ollut käytäntö Helsingissä. Tästä syystä tämä jaoston vastaesitys on poikkeuksellisesti muotoiltu vahvana suosituksena.
Kannattaja: Laura Kolehmainen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Coel Thomasin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 2
Juhani Strandén, Oskar Viding
Ei-äänet: 7
Tarik Ahsanullah, Laura Kolehmainen, Lari Lohikoski, Jaakko Meretniemi, Saana Rossi, Lea Saukkonen, Coel Thomas
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä Coel Thomasin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 2 - 7
Äänestys 1
Ja: Esityksen mukaan
Nej: LISÄTÄÄN PÄÄTÖKSEEN Jaosto kuitenkin vahvasti suosittelee monilajisen viherkaton lisäämistä rakennuksen katolle vastaesityksessä esitettyjen perusteluihin vedoten. Lisäksi tontin puiston puolelle istutettavien puiden on toteutettava mahdollisimman suurikokoisilla puun taimilla. Istutettavien taimien koko on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa ennen istutusten tekemistä. PERUSTELUT Rakennusprojekti sijaitsee Herttoniemen kartanonpuistossa tontilla, joka on osa Itä-Helsingin kulttuuripuistoa sekä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue). Tontille suunniteltu rakennus sijaitsee Herttoniemen yritysalueen vieressä ja sen katolle tulisi näkymät useista Abraham Wetterin tiellä sekä Linnanrakentajantieltä olevista rakennusten asunnoista. Rakennus tulee näkymään myös Kartanonpuistosta, mitä varten tarkoituksena on säilyttää sekä istuttaa puita hallin takapihalla näköesteen luomiseksi. Jaostossa kannetaan huolta siitä, että ovathan rakennuksen taakse istutettavat taimet tarpeeksi vanhoja luodakseen merkityksellisen näköesteen kartanonpuistosta katsottuna jo kuluvan vuosikymmenen aikana. Heti vastakkaisella puolella katua tätä suunniteltua rakennusta on Hekan talo (Kirvesmiehenkatu 2), joka on 13 kerrosta korkea rakennus Abraham Wetterin tiellä. Noin kymmenestä tai yhdeksästä tämän rakennuksen kerroksesta tulisi olemaan näkymä rakennuksen katolle, johon on nyt suunniteltu musta bitumikatto. Tämä on suuri muutos aikaisempaan lepakkometsikköön, joka siinä sijaitsi, mutta on poikkeamispäätöksen nojalla jo hakattu tontilta pois. Kirvesmiehenkatu 2 taloyhtiön pyöräkatoksissa on viherkatot. Tämän rakennuksen asukkaita ei olla ilmeisesti kuultu tässä projektissa, koska rakennus on Hekan, joten naapuri jota asiassa on kuultu on Heka eikä talon asukkaat. Hekalla ei ollut huomautettavaa. Ympäristö- ja lupajaostolle tulleissa selvityksissä kerrottiin, että tälle hankkeelle ei olla laskettu viherkerrointa, koska sitä ei vaadita kaavassa tai poikkeamispäätöksessä, eikä viherpintojen maksimoimista tai edes lisäämistä olla nähtävästi pidetty tärkeänä tai tarpeellisena hankkeen suunnittelussa tai siitä tehdyssä poikkeamispäätöksessä. Näissä selvityksissä myös kuultiin, että rakennuksen katolle selvitettiin viherkattoa, mutta sitä ei haluttu toteuttaa, koska rakennus olisi ollut 30 cm korkeampi. Kun vieressä on 13-kerroksinen 42,4 metriä korkea rakennus, niin kaksikerroksisen ja 13,1 metriä räystäskorkeudeltaan olevan rakennuksen kohottaminen 0,3 metrillä ei ole kohtuutonta etenkin, kun sillä olisi merkittävästi positiivista vaikutusta hankkeen maisema-arvoon. Tämä 0,3 metrin korotus ei olisi myöskään ristiriidassa poikkeamispäätöksen tai kaavan kanssa. Herttoniemen yritysalueella on erittäin vähän viheralueita. Alueella on runsaasti matalasti rakennettuja rakennuksia ja paljon parkkikenttiä. Tämä Abraham Wetterin tie on alueella poikkeus, koska se on vihreämpi ja siinä on moderneja korkeampia asuintaloja. Matala tummakattoinen rakennus viereisellä parkkikentällä heijastaa enemmän alueen menneen ajan rakentamista kuin sitä, mitä alueelle on tällä vuosituhannella rakennettu, vaikka parkkikentälle toteutetaan viherkiviratkaisu ja puiden istutusta. Tämä tekisi siitä ennemmin osan yritysalueen miljöötä erottaen sen kartanonpuiston miljööstä, johon tontti on aikaisemmin kuulunut. Tässä suhteessa tämän rakennuksen viherkerrointa, mutta etenkin viherkaton sisällyttäminen suunnitelmaan, voidaan pitää visuaalisena tekijänä, joka olisi syytä ottaa huomioon. Rakennuksen viereen tulisi parkkikenttä kohtaan, jossa on ennen ollut kukkaniitty. Niityt ovat arvokas osa Helsingin biodiversiteettiä, jota on tärkeää ylläpitää Herttoniemen kartanonpuiston tapaisessa miljöössä. Tämän niityn menetys alueen biodiversiteetille voitaisiin myös ainakin osittain kompensoida monilajisella viherkatolla. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 117 § todetaan, että "rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset". Tämän pykälän vaatimusten täyttäminen on myös 135 §:n yksi vaatimus rakennusluvan myöntämiselle. Rakennus täyttää poikkeamispäätöksen ja kaavan asettamat ehdot, mutta lisätäkseen rakennuksen soveltumista ympäristöön ja korvatakseen ympäristölle aiheutuvaa haittaa jaosto suosittelee vahvasti, että hankkeen toimijat harkitsevat uudelleen viherkaton lisäämistä hankkeen, ja toimivat näin omatoimisesti asiassa alueen asukkaiden parhaaksi. Ottaen huomioon tämän tontin merkittävä kulttuurinen ja ekologinen arvo sekä alueen merkitys ympärillä oleville asukkaille, on jaoston mielestä perusteltua jättää hankkeelle mahdollisuus täydentää suunnitelmaa viherkatolla. Tavoite tulisi olla viherkertoimen lisääminen monilajisen viherkaton rakentamisen myötä, ja rakentaa tontille pitkällä aikavälillä sopiva, niin asukkaita kuin ympäristöä palveleva hallirakennus. Tontin kaava on vuodelta 2010, jolloin viherkertoimen vaatiminen ei ollut käytäntö Helsingissä. Tästä syystä tämä jaoston vastaesitys on poikkeuksellisesti muotoiltu vahvana suosituksena.
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Strandén, Juhani | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Viding, Oskar | Ej fullmäktigegrupp |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|---|
Ahsanullah, Tarik | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kolehmainen, Laura | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Lohikoski, Lari | Ej fullmäktigegrupp |
Meretniemi, Jaakko | Ej fullmäktigegrupp |
Rossi, Saana | Vihreä valtuustoryhmä |
Saukkonen, Lea | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Thomas, Coel | Vihreä valtuustoryhmä |
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|
Medlem | Fullmäktigegrupp |
---|
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
---|---|---|---|---|
Ej fullmäktigegrupp | 1 | 2 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Helsingin Liikuntahallit Oy:lle haetun rakennusluvan liitteenä 1 olevan Facta-asiakirjan 43-0673-22-A mukaisesti ja siinä mainituin määräyksin, hyväksyy esitetyt pääpiirustukset ja myöntää aloittamisoikeuden rakentamistöiden aloittamiseksi ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.
Rakennushanke soveltuu rakennuspaikalle ja täyttää luvan myöntämisen edellytykset.
Hanke on lainvoimaisen poikkeamispäätöksen ja sen ehtojen mukainen ja muuta poikkeamista asemakaavasta tai rakentamisen säädöksestä ei ole.
Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.
Tarkemmat hankkeeseen liittyvät seikat ja selvitykset ilmenevät liitteenä olevasta Facta-asiakirjasta.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §, 117 a-k §, 118 §, 121 a §, 125 §, 133 §, 135 § ja 150 b-d §.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 28.04.2022 § 86
13.04.2022 Pöydälle
Detta beslut publicerades 17.05.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- kunta
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Ulla Vahtera, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 26324