Valtuustoaloite, tekojääkenttä Tapulikaupungin liikuntapuistoon

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa liikuntapuistojen palveluverkon ja palveluiden kehittämisestä ja liikuntapuistojen kunnossapidosta. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa toteutussuunnittelusta ja rakennuttamista.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala ei pidä tällä hetkellä tekojääradan rakentamista Tapulikaupungin liikuntapuistoon mahdollisena nykyisten taloudellisten ja toiminnallisten edellytyksiensä vuoksi.

Lautakunta kuitenkin totesi, että tekojääratojen palveluverkkoa on syytä tarkastella lähivuosina. Tässä yhteydessä on syytä arvioida tekojääradan mahdollista tarvetta Koillis-Helsingissä, esimerkiksi Tapulikaupungissa.

Tästä samasta aiheesta on tehty talousarvioaloite.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä tällä hetkellä tekojääradan rakentamista Tapulikaupungin liikuntapuistoon mahdollisena nykyisillä taloudellisille ja toiminnallisilla edellytyksillä.

Tekojääratojen palveluverkkoa on syytä tarkastella lähivuosina. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös mahdollista tekojääradan tarvetta Koillis-Helsingissä, esimerkiksi Tapulikaupungissa

Helsingissä on tällä hetkellä yhdeksän tekojäärataa. Viime vuosina tekojäärataverkosto on täydentynyt Jätkäsaaren ja Lauttasaareen radoilla, ja loppuvuodesta 2023 se on laajenemassa Johanneksenpuiston tekojääradalla.

Tekojääverkoston rakentamissuunnitelmia ohjaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla käynnistyvä palveluverkkotyö. Projektin yhteydessä tarkastellaan muun muassa tekojääratarakentamista suhteessa väestöpohjaan sekä lasten ja nuorten määrään, ja pyritään löytämään radoille optimaaliset sijainnit saavutettavuuden eri ulottuvuuksien näkökulmasta.

Aikaisemmin tehtyjen analyysien perusteella Johanneksenpuiston radan jälkeen seuraava tekojäärataa rakennetaan Vuosaareen, johon on varattu liikunta-alueiden vuosien 2023─2024 investointisuunnitelmissa 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi talonrakennusohjelmassa on vuodelle 2025 varattu noin 1,5 miljoonaa Vuosaareen tarvittavien uusien huolto- ja pukuhuonetilojen rakentamiseen.

Palveluverkkotyön alustavien tuloksien perusteella tekojääradan rakentaminen puolestaan Tapulikaupungin liikuntapuistoon ei ole perusteltua esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta. Tapulikaupungin liikuntapuiston kohdalla tekojääradan rakentamiselle on lisäksi merkittäviä käytännön haasteita. Ensinnäkin liikuntapuistossa on toiminnasta vapaata maapinta-alaa tarjolla niukalti, minkä seurauksena iso tekojäärata olisi mahdollista sijoittaa ainoastaan jo olemassa olevan tekonurmimaton paikalle. Tämä puolestaan ei ole kannatettavaa, sillä tekonurmen täyteaine toimii eristeenä jäähdytysputkien ja jään välillä. Näin ollen kentän jäädyttäminen vaatisi huomattavasti energiaa, mikä lisäisi liikuntapalvelukokonaisuuden käyttötalousmenoja jo ennestään haasteellisessa taloustilanteessa.

Toiseksi on huomioitava, että tekojääradan vaatiman putkiston rakentaminen edellyttäisi vanhan tekonurmimaton uusimista. Tämän maton käyttöikä todennäköisesti lyhentyisi huomattavasti säännöllisen jäädyttämisen myötä.

Kolmantena haasteena on puolestaan liikuntapuiston vanha ja huonokuntoinen huoltorakennus, joka ei riitä tekojääradan ylläpitämiseen. Huoltorakennusta tulee laajentaa ja perusparantaa ennen mahdollisen tekojääradan rakentamispäätöstä.

Haasteet huomioon ottaen Tapulikaupungin liikuntapuistoon voisi ison tekojään sijaan rakentaa pienen tekojääradan tai –kaukalon puiston tenniskenttien tai pienen kivituhkakentän päälle. Mahdollisen radan rakentaminen tulee kuitenkin toteuttaa mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti Helsingin kaupunkistrategian, hiilineutraalisuustavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisesti. Huomionarvoista on, että pienenkin tekojääradan rakentaminen edellyttää liikuntapuiston huoltorakennuksen uudistamista.

Yleisellä tasolla tekojääratojen rakentamista hidastavat liikuntapalvelukokonaisuuden määrärahojen puute. Yhden tekojääradan rakentamisen investointikustannukset ovat viime vuosina olleet noin 800 000 – 4 000 000 euroa. Hinnanvaihtelu selittyy rakennettavan radan koolla sekä muulla rakennettavalla infrastruktuurilla, kuten huoltorakennuksilla, konetiloilla ja aidoilla. Samoin haastava maaperä tai sijainti voivat nostaa rakentamiskuluja entisestään.

Investointikustannusten lisäksi tekojääradasta koituu kaupungille vuosittaisia käyttökustannuksia työntekijöistä, energiasta sekä aineista ja tarvikkeista noin 100 000 ─ 200 000 euroa vuosittain seuraavien 20─30 vuoden ajan. Käyttökustannukset varsinkin energiankäytön osalta ovat rakentamiskustannusten tapaan kohonneet merkittävästi viimeisen 18 kuukauden aikana, joten tarkkojen kustannusarvioiden antaminen on tällä hetkellä erityisen haasteellista. Edellä mainittujen laskelmien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että uusien tekojääratojen rakentaminen ei ole mahdollista liikuntapalvelukokonaisuuden nykyisillä investointi- ja käyttömäärärahoilla, vaan molempia olisi korotettava ennen uusien rakentamispäätösten tekoa.

Liikuntapoliittisesta ja liikuntapalvelukokonaisuuden palvelustrategian näkökulmasta tekojääratojen rakentamishankkeet ovat perusteltuja ehdotuksia. Ne lisäävät kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia sekä madaltavat liikkumaan lähtemisen kynnystä muun muassa maksuttomuutensa ansiosta. Samoin ratojen rakentamisella on myönteisiä vaikutuksia alueen nuorison kannalta merkittävänä harrastusmahdollisuuksia lisäävänä sekä sosiaalista integraatiota ja hyvinvointia edistävänä toimenpiteenä.