Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023 - 2025

Avvikande handläggningsordning

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige följande handläggningsordning:

Under diskussionen ska framställas de förslag som gäller budgeten och ekonomiplanen samt budgetmotionerna.

Av de förslag som gäller anslag och bindande verksamhetsmål ska framgå numret och beteckningen på kapitlet eller momentet samt den föreslagna ändringen.

Under diskussionen framställda, understödda förslag som innebär att behandlingen av ärendet avbryts tas upp till omröstning innan diskussionen fortsätter.

Då diskussionen har avslutats avbryts handläggningen av ärendet och den fortsätter vid fullmäktiges nästa sammanträde. Då fortsätter handläggningen av ärendet med redogörelse och omröstningarna om motförslagen, förslagen om att förkasta ärendet och hemställningsklämmarna. Om inga förslag framställs under diskussionen, behandlas ärendet till slut vid detta sammanträde.

Förslag om återremiss

Ledamoten Mari Rantanen understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige beslutar att återremittera budgeten för ny behandling med följande observationer:

Det osäkra världsläget återspeglas också i Helsingfors ekonomi. Osäkerheten kring det allmänna ekonomiska läget på grund av inflationen och kriget i Ukraina förutsätter att också Helsingfors iakttar försiktighetsprincipen vid utarbetandet av budgeten. Skuldsättningen är på alltför hög nivå och därför bör investeringarna bromsas så att man fördröjer investeringar som inte är nödvändiga, sänker målet för bostadsproduktion och avstår från byggande och grundberedning av nya bostadsområden, såsom exempelvis Malms flygplatsområde.

Befolkningstillväxten i Helsingfors grundar sig fortsättningsvis i första hand på inflyttning av personer med andra modersmål än finska och svenska.
Befolkningstillväxten syns inte som en motsvarande ökning av inkomster från kommunalskatt, men de som flyttar till Helsingfors använder stadens tjänster i hög grad. Detta syns i sin tur som allt svårare problem med tillgången till grundläggande service för invånarna och tjänsternas kvalitet inom allt från småbarnspedagogiken till hemvården för äldre personer.
Utvecklingen har lett till att allt fler barnfamiljer med föräldrar i arbetslivet flyttar bort från Helsingfors för att hitta trygga skolor och gator men även fungerande tjänster.

Helsingfors budget är till och med nästan 6 % högre än 2022 års budget. I stället för att prioritera stadens funktioner och uppgifter planerar Helsingfors att öka utgifterna i en osäker ekonomisk situation. Budgetöverskridningen strider emot ansvarsprincipen som antecknats i stadsstrategin, enligt vilken utgifterna får öka med 2,51 % år 2023.
Helsingfors sköter därmed inte sin ekonomi ansvarsfullt utan bryter mot principerna i strategin och ignorerar världsläget och prognoserna för statens ekonomi.

Sannfinländarna hade valt att satsa på grundläggande tjänster i budgeten och gjort inbesparingar i sådana tjänster som inte är lagstadgade. Sådana är exempelvis hemspråksundervisning och långvarig inkvartering och sociala förmåner för personer som befinner sig i landet utan lagligt skäl. Dessutom anser sannfinländarna att sektorerna borde se över sina interna processer för att effektivera verksamheten och minska byråkratin.

Sannfinländarna anser att Helsingforstillägget för barnfamiljer med barn i åldern 1-3 år ska återinföras. Detta skulle underlätta krissituationen inom småbarnspedagogiken, där stadens enheter lider av personalbrist. Fostrans- och utbildningssektorn bör säkerställa att gruppstorlekarna hålls på nuvarande nivå och att alla barn får skolböcker. Istället ska man spara pengar inom ramen för positiv diskriminering och hemspråksundervisning.

Gällande social- och hälsovårdssektorn anser vi att staden särskilt ska ta hand om de svagaste invånarna och att sparåtgärder inte ska riktas till äldrevården, handikappvården och närståendevården. Dygnetruntvården av äldre personer och närståendevården ska stärkas. Tjänsterna för personer som befinner sig i landet olagligt ska återställas till den miniminivå som fastställs i lagen och de anvisningar som följdes tidigare, innan tjänsterna utökades, ska återställas. Social- och hälsovårdssektorn ska inte erbjuda tjänster på invandrarnas hemspråk om det inte fastställs i lagen.

Räddningsverkets löneprogram ska fortsätta, så att vi uppnår samma lönenivå som vid de övriga räddningsverken i Nyland och kan säkerställa tillgången till brandmän. Tillgången till akutvård och tjänsternas servicenivå ska förbättras. Räddningsskolans finansiering ska säkerställas och vid behov ska man samarbeta med de övriga räddningsverken i huvudstadsregionen om statens finansiering inte realiseras.

Försörjningsberedskapen och förändringarna i säkerhetsläget kräver att man påskyndar planen för att renovera befolkningsskyddsrummen. Dessutom ska nedläggningen av Hanaholmens och Sundholmens kraftverk stoppas och kraftverken hållas i drift till slutet av deras livslängd. Stadens
avkastningskrav för Helen får inte ge upphov till prishöjningar för bolagets kunder.

1 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, ledamoten Mari Rantanens förslag om återremiss NEJ

JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: ledamoten Mari Rantanens förslag om återremiss

Ja-röster: 69
Mukhtar Abib, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Kati Juva, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Laura Kolehmainen, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 9
Mika Ebeling, Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner

Blanka: 1
Marko Kettunen

Frånvarande: 6
Tuula Haatainen, Mari Holopainen, Mikael Jungner, Jenni Pajunen, Byoma Tamrakar, Elina Valtonen

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Motförslag

Ledamoten Mari Rantanen understödd av ledamoten Mika Ebeling föreslog ett tillägg till budgetmomentet 1 30 01 på sida 86, förslag till nytt stycke 6:

Stadsfullmäktige förutsätter dessutom i fråga om Sarastia:

Ledamoten Terhi Peltokorpi understödd av ledamoten Eeva Kärkkäinen föreslog att stadsfullmäktige beslutar att återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer som vårdar barn i åldern 1-2 år i hemmet från och med 1.1.2023. I detta syfte ökas anslagen till fostrans- och utbildningssektorn med 4 miljoner euro.

Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige beslutar att utvidga Helsingforstillägget så att det från början av 2023 även gäller barn i åldern 1-3 år på så sätt att hemvårdsstödets Helsingforstillägg är 275 euro/mån från och med 1.1.2023.

För att göra detta möjligt ska anslaget för fostrans- och utbildningssektorn utökas med 13,9 miljoner euro (budgetmomentet 200 Avustukset - Understöd).

Palautusehdotus:
Jussi Halla-aho: Kaupunginhallitus päättää palauttaa talousarvion uudelleenvalmisteltavaksi seuraavin huomioin:

Epävarma maailmantilanne heijastuu myös Helsingin talouden pitoon. Epävarmuus yleisestä talouden
tilanteesta inflaation ja Ukrainassa käytävän sodan vuoksi edellyttää myös Helsingiltä
varovaisuusperiaatetta talousarviota laadittaessa. Velkaantuminen on liian korkealla tasolla ja sen vuoksi
investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita viivytetään, asuntotuotantotavoitetta
lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän rakentamista tai esirakentamista
ei aloiteta.

Kaupungin väestön kasvu perustuu edelleen pääsääntöisesti vieraskielisten muuttoihin Helsinkiin.
Kaupungin väestön kasvu ei näy samassa suhteessa kuntaverotulojen kasvuna, mutta tulijat käyttävät
runsaasti kaupungin palveluja. Tämä puolestaan näkyy yhä kriisiytyvinä ongelmina kaupunkilaisten
peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa lähtien varhaiskasvatuksesta päätyen vanhusten kotihoitoon.
Kehitys on johtanut siihen, että yhä useammin Helsingistä poismuuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä
hakiessaan turvallisia kouluja ja katuja mutta myös toimivia palveluja.

Helsingin talousarvio on peräti lähes 6% korkeampi kuin vuoden 2022 talousarvio. Sen sijaan, että Helsinki
priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään menoihin rahaa epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion
ylitys rikkoo räikeästi strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,51% menojen kasvusta vuodelle 2023.
Helsinki ei siten hoida talouttaan vastuullisesti vaan rikkoen sekä strategiaan kirjatut periaatteen mutta
ohittaen myös maailman ja valtion talouden näkymät.

Perussuomalaiset olisivat panostaneet talousarviossa perusasioihin ja säästänyt sellaisista asioista, jotka
eivät ole lakisääteisiä. Näitä ovat esimerkiksi omankielinen opetus sekä laittomasti maassa olevien
pitkäaikainen majoittaminen ja ilmaiset Hsl-liput. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että toimialojen sisällä
tulisi käydä läpi prosessit ja toimintatavat työn tehostamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3-vuotiaiden lasten perheille. Tämä
toimi olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt
kärsivät työntekijäpulasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulisi taata ryhmäkokojen säilyminen
nykyisellään, koulukirjat kaikille lapsille ja säätää pt-rahasta ja omankielisestä opetuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta eikä
säästötoimenpiteitä tule kohdistaa vanhus-, vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Ikääntyneiden
ympärivuorokautista hoivaa ja omaishoitoa tulee vahvistaa. Palautetaan lisäksi laittomasti maassa olevien
palvelut takaisin lain vaatimalle minimitasolle ja palautetaan ohjeistus vastaamaan samaa kuin ennen
palveluiden laajentamista. Sote-toimialan ei tule tarjota omankielisiä palveluita eikä omia erillisiä palveluja
maahanmuuttajille, ellei laki siihen erikseen velvoita.

Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa jatketaan, jotta saavutetaan Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen
palkkataso varmistaaksemme palomiesten saatavuus. Varmistetaan ensihoidon palvelutason
parantaminen. Pelastuskoulun rahoitus on turvattava ja haettava tarvittaessa yhteistyö muiden pk-seudun
pelastuslaitosten kanssa jos valtion rahoitus ei toteudu.

Huoltovarmuuden ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi on tehtävä väestönsuojien nopeutettu
korjaussuunnitelma. Lisäksi on keskeytettävä Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajo, voimalat on
syytä pitää käynnissä käyttöiän loppuun.

Jussi Halla-ahon palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta ilmaisee huolensa siitä, että toimialan talousarvio sisältää tänä vuonna poikkeuksellisen monia ongelmallisia kohtia, eikä esitystä voi tällaisenaan tuoda osaksi ensi vuoden talousarviota.

Toimialan raamipäätöksessä budjetin osaksi tuodut HSL:n infrakorvaukset tuovat toimintamenoihin 4,4 miljoonan euron vajeen, joka toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että lukuisia toimialan tehtäviä, kuten kaupungin siisteyttä, lumen vastaanoton kehittämistä, pyöräväylien talvihoitoa tai perustavanlaatuista kaavoitus- ja suunnittelutyötä ei voida hoitaa asianmukaisella ja kaupunkistrategian edellyttämällä tavalla. Lautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan talousarviota on seuraavassa vaiheessa korjattava näiltä osin.

Edellä olevaan liittyen lautakunta kiinnittää erikseen huomiota kaupunkiympäristön toimialan työntekijöiden kuormittuneisuuteen. Lautakunta näkee, että kokonaisuudessaan riittävällä tasolla olevat resurssit ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin vaikuttavat sekä tuloksellisuuteen että työhyvinvointiin myönteisesti. Lautakunta painottaa sitä, että tarpeellisten rekrytointien viivästyttämistä ei tule käyttää säästötoimenpiteenä. Näistäkin syistä edellä mainittu määrärahatarve on tärkeä.

Lisäksi lautakunta korostaa, että toimialan budjetin pienentäminen vuosittain HSL:n infrakorvauksen verran on epätarkoituksenmukainen mekanismi, joka sekä vaikeuttaa toimialan perustoimintaa että luo potentiaalisesti strategian kaupungin kestävää kasvua vastaan toimivan kannusteen, kun tuloja kasvattavien hankkeiden pääomakustannuksia leikataan toimintamenoista. Lisäksi ei ole toimivaa että osan liikennehankkeista pääomakustannukset näkyvät käyttömenoissa mutta osan ei.

Lautakunta toteaa, että nyt esitelty investointitaso ei ole riittävä ja että investoinneissa tarpeita on niin koulu- ja päiväkotihankkeissa, pyöräilyn ja kävelyn määrärahoissa kuin puistojen ja liikunta-alueiden investoinneissa. On myös tärkeää, että Viikin-Malmin raitiotie tuodaan osaksi kymmenvuotista suunnitelmaa.

Lautakunta painottaa, että toimialan tulopuolen hankinnassa täytyy arvioida huolella ja taloudellisen kestävyyden kannalta pitkäjänteisesti tontin myyntejä koskevia päätöksiä.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän energiakriisin vuoksi valmisteltu kokonaisuus, jossa tiivistämme ja nopeutamme niitä toimia, jotka lisäävät kaupungin toimintojen energiatehokkuutta ja vähentävät energiankulutusta, on riittävän pitkälle valmisteltu talousarvion päätösprosessia varten. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää löytää ne toimet, joiden avulla säästetään energiaa tulevana talvena ja ne keinot, joissa tehtävät, pienetkin, investoinnit, maksavat itsensä nykyisillä energian hinnoilla nopeasti takaisin.

Kannattaja: Eveliina Heinäluoma

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mirita Saxberg: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

"Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että varhaiskasvatus- ja opetusryhmien kokojen kasvattaminen on viimesijainen tuottavuustoimi, sillä se voisi merkittävästi heikentää oppimistuloksia, oppimisympäristön turvallisuutta sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvien lasten ja henkilöstön hyvinvointia."

Kannattaja: Veli-Pekka Dufva

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Mirita Saxbergin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Ted Apter: Lisäksi lautakunta vastustaa uuden sisäisen vuokramallin käyttöönottoa, mikäli se korottaisi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sisäisiä tilavuokrien nettokustannuksia nykyiseen vuokramalliin verrattuna enemmän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Ted Apterin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

Lautakunta toteaa, että raami ja sen ulkopuolelle tässä esityksessä jätetty 14,9 miljoonan osuus eivät mahdollista kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen tarjoamista eivätkä koronapandemian jälkeisen oppimis- ja hyvinvointivelan purkua. Esitetyt 17 miljoonan leikkaukset eivät ole hyväksyttävissä.

Kannattaja: Sami Säynevirta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Petra Malinin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Lisäysehdotus uudeksi 2. kappaleeksi:

Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit lainsäädäntöön ja kaupungin omiin päätöksiin perustuvan palvelutason ylläpitämiseksi yleisestä hintatasosta aiheutuvien kustannusten kasvusta huolimatta.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitän ehdotuksen alkuun ennen pohjatekstejä seuraavaa tekstiä:

"Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että raami ei mahdollista kaupunkistrategian täysimääräiseen toteuttamiseen tarvittavien palvelujen tarjoamista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla energian hinnan nousu näkyy voimakkaammin kuin muilla peruspalveluja tuottavilla toimialoilla. Tämänhetkisen arvion mukaan toimialan energiakustannukset ovat ensi vuonna 4,9 miljoonaa euroa korkeammat kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Jos energiakustannusten ja yleisen hintatason nousua ei huomioida ensi vuoden talousarviossa, tarkoittaa se merkittäviä leikkauksia toimialan palveluiden laatuun ja laajuuteen. Kulttuuri, liikunta, nuorisotoiminta ja kirjastot kärsivät pahasti koronapandemiasta ja palveluiden nykyisen tason heikentäminen vaikeuttaisi koronasta palautumista merkittävästi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan mielestä toimialan käyttömenoihin pitääkin lisätä vähintään energiakustannusten nousun verran lisää määrärahoja sekä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle eräitä menoja.

Talousarvioehdotuksen raamissa ei myöskään ole huomioitu uusien lakisääteisten tehtävien kuten oppivelvollisuuslain vaatimia uusia vakanssien tuomaa rasitusta 0,2 miljoonaa euroa eikä nuorisoikäluokan määrän kasvun tuomaa kustannusta 0,2 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian toteuttamisen edellyttämiä kehittämistoimiin tarvittaisiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lautakunta esittää huolensa irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetun määrä rahan pienentämisestä. Se ei vastaa toimialan tarpeita. Lisäksi lautakunta katsoo, että hankintamäärärahoista miljoona euroa olisi syytä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle.

Tämän lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on tehnyt erilliset lausunnot talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamisohjelmasta. Lausunnoissa on kriittisiä huomioita hankkeiden priorisoinnista suhteessa toimialan palveluverkkotarpeisiin. Lautakunta pitää myös liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden osoitetun määrärahan tasoa selkeästi liian alhaisena."

Kannattaja: Nina Suomalainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023."

Kannattaja: jäsen Oula Silvennoinen

Vastaehdotus 2:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule talousarviokaudella ottaa käyttöön uusia palvelumaksuja tai korottaa nykyisiä kustannustason muutosta enempää."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Maahanmuuttajille ei tule järjestää erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita. Sosiaali- ja terveystoimialan varoista ei tule kustantaa uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja. Pelastustoimen integrointia harkitessa tulee varmistaa, etteivät pelastustoimen toiminnot heikkene. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei laajenneta muunkielisiksi. Vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja ei tule vähentää tai vastaavasti on lisättävä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Säästöjä sosiaali- ja terveystoimialalla tulisi etsiä purkamalla ylimääräistä byrokratiaa. Varat vaikeavammaisten tilapäishoitoon tulee sisällyttää budjettiin. Budjetissa pitäisi huomioida läpinäkyvästi maahanmuutosta aiheutuneet kustannukset, mihin hyväksytty kaupunkistrategia velvoittaa."

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio