Poikkeaminen, Lauttasaari, Leppäluoto, Kiinteistöosakeyhtiö Albert Edelfeltin Ranta

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) kiinteistöä 91-414-1-288 (Leppäluoto) koskevan poikkeamishakemuksen, jolla haetaan poikkeamista yleiskaavasta 2016, rannan suunnittelutarpeesta ja rakennusjärjestyksestä seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä poikkeamiset seuraavilla ehdoilla

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Kiinteistöosakeyhtiö Albert Edelfeltin Ranta

Rakennuspaikka

31. kaupunginosassa (Lauttasaari) Leppäluodon saarella sijaitseva kiinteistö 91-414-1-288

Hakemus

Hakija hakee lupaa olemassa olevan 60 k-m2:n kesämökin pysyttämiselle nykyisellä paikallaan, laiturin rakentamiselle sekä olemassa olevan saunan ja talousrakennuksen korvaamiselle uudella 13 k-m2:n saunalla ja 29 k-m2:n vierasmajalla ranta-alueelle, jossa ei ole asemakaavaa (suunnittelutarve ranta-alueella).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Leppäluodolla on ollut huvila jo 1930-luvulta lähtien, jolloin rakennuslupaa ei huvilalta edellytetty ja sillä, että rakennushanke ei juuri muuta nykyistä tilannetta. Uusi sauna ja vierasmaja sijaitsevat purettavan saunan ja talousrakennuksen paikalla ja ovat laajuudeltaan samankokoiset, kuin purettavat rakennukset.

Hakemuksessa esitetään myös vähäisiä poikkeamisia säännöksistä ja määräyksistä

Hakija perustelee vähäisiä poikkeamisia säännöksistä ja määräyksistä sillä että

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla on voimassa maankäyttö ja rakennuslain 72 §:n mukainen rakentamiskielto, koska ranta-alueella ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Alueella on voimassa yleiskaava 2016, jonka mukaan alue on virkistys- ja viheraluetta.

Rakennusjärjestys 26 §.

Lähtötiedot

Leppäluoto on pieni saari Keilalahden keskellä, jolla ei ole asemakaavaa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi. Yleiskaavan mukaan aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Leppäluoto on osittain Helsingin ja osittain Espoon kaupungin puolella. Espoon puolen omistaa Espoon kaupunki ja se on rakentamaton. Helsingin puolella sijaitsee kolme kiinteistöä, joista hakijan 1 200 m 2:n suuruinen kiinteistö kattaa lähes kokonaan Helsingin puolisen alueen. Kiinteistöllä on tällä hetkellä kolme rakennusta, huvila (60k-m2), sauna (11 k-m2) ja talousrakennus (30 k-m2). Rakennusvalvonnalta ja hakijalta saadun selvityksen mukaan saaressa on ollut huvila 1930-luvulta lähtien, jolle ei ole myönnetty rakennuslupaa. Hakijalta saadun tiedon mukaan huonokuntoista huvilaa on kunnostettu/rakennettu uudelleen vanhoille perustuksille n. vuonna 2010. Saunalle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1963, mutta talousrakennuksella ei ole rakennuslupaa

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus-palvelun kirjeellä (1.7.2022) ja kuulutuksella Helsingin Uutisissa (Länsi) 27.7.2022 ja Lauttasaari-lehdessä 3.8.2022. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Lauttasaari-Seuralta saatiin muistutus. Seuran mielestä yleiskaavasta 2016 poikkeaminen on perusteltua Kiinteistöosakeyhtiö Albert Edelfeltin Rannan lupahakemuksen edellyttämällä tavalla. Seura esittää jatkossa määrättävän, että hankkeen suunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu ympäristöhaittaa, etenkään lintujen pesintäaikana. Muistutuksessa ilmoitetaan, että Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän edustajat osallistuvat mielellään ja antavat paikallistuntemuksensa hankkeen jatkovalmisteluun ja vaikutusten arviointiin.

Helsingin kaupunkia ja Espoon kaupunkia on kuultu kiinteistön naapureina ja he ovat sähköpostiviesteissään 1.7.2022 ja 4.7.2022 ilmoittaneet, ettei heillä ole huomautettavaa hankkeesta. Espoon kaupungin tonttiyksikkö ilmoittaa viestissään, että kaupunki on vuokrannut kiinteistön terassialuetta päärakennuksen länsipuolelta omistajan käyttöön.

Muilla osallisilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.

Hakemuksesta on pyydetty kaupunginmuseon lausunto. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (9.8.2022), että Avanto arkkitehtien 22.4.2022 päivätyissä viitesuunnitelmissa uudisrakennusten korkeus on pidetty maltillisena, rakennukset on sovitettu ympäristöön ja näkyminen kaukomaisemassa on vähäinen. Lausunnossa todetaan, että olevalla puustolla voidaan maisemoida modernit uudisrakennukset, joissa on osittain terassin ja kuistin varjostamia, suuria lasipintoja. Puustoa ei tule tarpeettomasti kaataa.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että saunarakennus on kokonaan esivalmistettu tilaelementti, joka tuodaan valmiina rakennuspaikalle, joten saunan rakentaminen ei aiheuta minkäänlaista ympäristöhaittaa. Myös mahdollisuus toteuttaa vierasmaja tilaelementtirakenteisena on pohdinnassa

jatkosuunnittelussa. Vastineessa todetaan, että luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi suojaavat lintujen pesintöjä. Pesät ovat rauhoitettuja, eikä pesintää saa häiritä. Pääosin lintujen pesinnät ajoittuvat Suomessa huhti-heinäkuulle. Rakennushankkeen tarkka toteutusaikataulu ei vielä ole tiedossa, mutta rakennuttaja huomioi

pesimäkauden vaikutuksen rakentamiseen. Puustoon liittyen todetaan, että uudisrakennukset sijoittuvat purettavien rakennusten paikoille ja ovat suunnilleen poistettavien rakennusten kokoiset. Rakentamisella ei siten ole vaikutusta olevaan puustoon. Olevat puut suojataan rakennustöiden ajaksi, jotta ne eivät vahingoitu rakennustöiden

aikana. Olevilla puilla on suuri merkitys uudisrakennusten suojaamisessa liialta auringon paahteelta.

Poikkeaminen yleiskaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta virkistys- ja viheralueena voidaan hyväksyä, koska Helsingin kaupunki ei ole kohdentanut toimenpiteitä Leppäluotoon kaupungin merellisessä strategiassa tai sen toimenpideohjelmassa. Leppäluoto on pieni saari keskellä Keilalahtea, jonne kulku tapahtuu omavaraisesti veneellä. Lisäksi Helsingin puolelle sijoittuva alue on kokonaisuudessaan yksityisten omistuksessa. Huomioon ottaen saaren koko, tavoitettavuus ja yksityisomisteisuus saaren toteuttaminen virkistys- ja viheralueena ei ole tarkoituksenmukaista.

Päärakennuksen pysyttäminen rakennuspaikalla voidaan hyväksyä, kun rakennus on saadun tiedon mukaan ollut paikalla 1930 luvulta lähtien ja kaupunki ei näe tarpeelliseksi edellyttää rakennuksen purkamista. Poikkeaminen rannan suunnittelutarpeesta on myös hyväksyttävissä 29 m2:n suuruisen vierasmajan ja 13 k-m2:n suuruisen saunan rakentamiseksi, koska kyseessä voidaan katsoa olevan vanhojen rakennusten korvaaminen uusilla vastaavilla rakennuksilla.

Poikkeaminen vierasmajan paloturvallisesta etäisyydestä naapurin rajasta voidaan hyväksyä, koska vierasmaja esitetään sijoitettavaksi olemassa olevan talousrakennuksen paikalle. Naapurilla (Espoon kaupungin tonttiyksikkö) ei ole ollut huomauttamista suunnitelmista.

Poikkeaminen Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen edellyttämästä rakennusten 20 metrin vähimmäisetäisyydestä rannasta voidaan hyväksyä, koska rakennuspaikat tulevat sijaitsemaan suunnilleen nykyisten rakennusten paikoilla. Huvila ja vierasmaja ovat saaren etelä- ja itäosan kasvillisuuden suojassa. Uusi sauna sijoitetaan nykyistä saunaa hiukan kauemmaksi rantaviivasta, joka on parannus maiseman ja kaukonäkymien kannalta sekä huomio parhaalla tavalla tulvariskin.

Rantaan voidaan rakentaa yksi pienvenelaituri Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevien rakennusten tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3b

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.