Poikkeaminen, Vallisaari, pohjoisrannan konttikioski, Metsähallitus Rannikon luontopalvelut

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 52. kaupunginosan (Suomenlinna) kiinteistön 91-432-6-4 rakennuskieltoa ja rannan suunnittelutarvetta koskevan poikkeamishakemuksen, joka koskee Vallisaaren pohjoisrannan konttikioskia.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2027 asti ja seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Metsähallitus

Rakennuspaikka

52. kaupunginosan (Suomenlinna) kiinteistö 91-432-6-4

Hakemus

Hakija hakee lupaa Vallisaaren pohjoisrannan kioskille (30,5 m²) ranta-alueella, jossa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueella on lisäksi voimassa rakennuskielto, koska alueelle on hyväksytty 26.8.2020 asemakaava ja hyväksymispäätös ei ole saanut vielä lainvoimaa. Tilapäinen rakennuslupa on vanhentunut 17.05.2021.

Hakijan mukaan paikalla ollut kontti korvataan kahdella uudella kontilla, sekä niiden taustalle sijoitettavalla varastokatoksella. Tuleva kerrosala on 30,5 m² (korvattava kontti 15,5 m²), eli kerrosala kasvaa 15 m².

Tilapäisen rakennuksen laajennuksen tarve johtuu Vallisaaren lisääntyneestä kävijäkunnasta (mm. Helsinki Biennaali). Lisäksi saaren palvelut ovat pääosin keskittyneet Torpedolahden puolelle ja pohjoisrannalla on palveluita vähemmän.

Kioski-/kahvilarakennusta palvelee wc-kontti (sijaitsee lähempänä kuin 50 m).

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 3 momentin mukainen rakennuskielto, koska alueelle on hyväksytty asemakaavan muutos, mutta hyväksymispäätös ei ole saanut vielä lainvoimaa.

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla on voimassa maankäyttö ja rakennuslain 72 §:n mukainen rakentamiskielto, koska ranta-alueella ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Lähtötiedot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 3 momentin mukainen rakennuskielto, koska kaupunginvaltuusto on 26.8.2020 § 189, hyväksynyt alueelle asemakaavan nro 12560 (Vallisaari ja Kuninkaansaari), joka ei ole saanut vielä lainvoimaa. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on maaliskuussa 2022 hakenut valituslupaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja pysytti voimassa kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksen 26.8.2020 §189. Näin ollen asemakaavan hyväksymispäätös ei ole saanut vielä lainvoimaa.

Asemakaavan nro 12560 mukaan rakennuspaikan pääkäyttötarkoitus on rakennussuojelualue (SR). Alue on linnoitushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemakuvallisesti ja luonnonympäristön kannalta arvokas kokonaisuus, jota tulee hoitaa niin että sen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Alueella sijaitsevilla muinaismuistoalueilla maahan kajoaminen edellyttää neuvotteluita museoviranomaisen kanssa. Rakennuspaikka sijaitsee puistoalueena käsiteltävällä alueen osalla (vp).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun alueeksi. Aluetta kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy mantereen virkistys- ja viheralueisiin. Merkintä sisältää loma-asumisen ja matkailun alueita.

Suomenlinna on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Vallisaari ja Kuninkaansaari kuuluvat Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueeseen (buffer zone).

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren alueelle on perustettu 13.5.2021 laaja (80,6 ha) luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Haettu rakennuspaikka ei sijaitse luonnonsuojelualueen sisällä.

Rakennuspaikalla on sijainnut konttikioski. Paikka sijaitsee Vallisaaren pohjoisosassa Vallisaarenpolulla, n. 170 metriä länteen Luotsilaiturista.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Naapureiden kuuleminen ei ole tarpeen, koska rakennuspaikka sijaitsee Metsähallituksen omistamalla laajalla, Vallisaaren koillisosan kattavalla kiinteistöllä. Naapurikiinteistö on niin ikään Metsähallituksen omistuksessa. Poikkeamispäätöksellä ei ole merkitystä naapureiden edun kannalta laajemmalle alueelle.

Metsähallitus on saanut suunnitelmista lausuntoja Museovirastolta 15.3.2022 ja 9.5.2022. Lausuntojen välisenä aikana rakennuspaikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia.

Museovirasto toteaa lausunnossaan (9.5.2022), että Vallisaari (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000023318) on muinaismuistolain (295/1963) suojelema kiinteä muinaisjäännös. Suunnittelualue sijaitsee Vallisaaren pohjoisosassa, Luotsipihan laiturilta kohti Vallisaaren kylänraittia johtavan tien pohjoispuolella. Vanhojen karttojen ja ilmakuvien perusteella paikalla on ollut rakennus ainakin 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 2019 vesijohtolinjaan liittyvän valvontatutkimuksen yhteydessä alueella havaittiin purkukerroksia sekä mahdollisen tiili- ja laastilattian rakennetta. Tutkitun alueen eteläprofiiliin jäi todennäköisesti rakennuksen kivijalkaa ja pohjoisprofiiliin romahtanut rakenne, joka voisi olla esimerkiksi uunin perustus. Maakerroksia oli alueella alle metrin ja niiden alta tuli esille kallio.

Koska edellä mainitussa vesijohtotöiden valvonnassa ei aluetta tutkittu konttirakenteen alta ja pohjoisprofiiliin jäi mahdollinen rakenne, todettiin 15.3.2022 päivätyssä lausunnossa, että ennen kioskirakennuksen rakentamista alueella tulee tehdä arkeologiset tutkimukset.

26.4.2022 tehtyjen arkeologisten tutkimusten perusteella Museoviraston lausunnon mukaan vaikuttaisi siltä, että paikalla ollut rakennus on varsin perusteellisesti purettu v. 1964–1969 välisellä ajalla ja alue on tämän jälkeen tasoitettu. Mitään viitteitä, että paikalla olisi säilynyt mitään 1800-lukua vanhempaa kulttuurikerrosta tai rakennetta ei tutkimuksessa saatu.

Museovirastolle toimitetun raportin perusteella tutkimukset on todettu riittäviksi ja muinaismuistolaki ei näin ollen enää rajoita maankäyttöä nyt tutkitulla alueella. Huomioon tulee kuitenkin vielä ottaa se, että muinaismuistolain asettamat maankäytön rajoitukset ovat edelleen voimassa niillä muinaisjäännöksen osilla, joita ei vielä ole tutkittu.

Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta lausua hakemuksesta.

Suomenlinnan hoitokunta toteaa lausunnossaan (17.6.2022), että Vallisaaren käyttöhistoria liittyy tiiviisti Suomenlinnan merilinnoituksen rakentamiseen ja sen myöhempiin sotaisiin vaiheisiin. Vallisaari on toiminut Suomenlinnan huoltosaarena laitumineen ja luotsien tukikohtana. Krimin sodan jälkeen linnoitettu saari oli puolustusvoimien hallussa lähes vuosisadan itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 2016 Vallisaari ja Kuninkaansaari avattiin yleisölle säännöllisellä vuoroveneyhteydellä virkistystä ja luontomatkailua varten.

Vallisaari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suoja-alueeseen. Saaren virkistys- ja ulkoilukäytön kehittäminen on linjattu perustuvan saarten kulttuuri- ja sotahistoriaan, luontoon sekä yhteyteen Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen.

Vaikka ehdotettu kioskikompleksi ei sijaitse välittömästi Suomenlinnasta näkyvällä Vallisaaren näkymäalueella, tulisi sen jatkosuunnittelussa kuitenkin huomioida asiantuntevasti ja taidolla edellä esitetyt kehittämislinjaukset. Yli 70 asiakaspaikan kokonaisuus muistuttaa pikemminkin suhteellisen mittavaa kesäkahvilaa (68 istumapaikkaa ja sekä lisäksi 4 seisomapöytää) kuin kioskia.

Suomenlinnan hoitokunta esittää, että rakennuskompleksin jatkosuunnittelussa tulisi tutkia "pohjoisrannan konttikioskin" näkyminen mereltä ja suhteessa kasvillisuuden korkeuteen. Olemassa olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta ei tulisi poistaa rakennuksen ja rannan välistä. Rakennuskompleksin tulisi kätkeytyä kasvillisuuden suojaan ja peittyä rantanäkymästä vaalien Helsingin edustan linnoitussaarien kokonaisuutta ja historiallista kertovuutta. Hoitokunta pitää sinänsä hyvänä, että virkistyskäytön luoma paine jakautuu tasaisemmin useammalle Helsingin edustan lähisaarelle.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetusta lausunnosta. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että konttikioskin muuttaminen pienimuotoiselle kahvila- ja ravintolatoiminnalle on seurausta saaren virkistyskäytön kehittymisestä ja kävijämäärien kasvusta. Vallisaaren vetovoima ja arvo perustuvat saaren historian ja monimuotoisen luonnon kiehtovaan yhdistelmään. Oman lisänsä on tuonut Helsinki Biennaali -taidetapahtuma, joka toi saareen kesällä 2021 ennätysyleisön. Seuraavat Biennaalit järjestetään Vallisaaressa vuosina 2023 ja 2025.

Vuoden 2021 Biennaalikesä oli hyvin ruuhkainen, eikä saaren ruokapalveluiden kapasiteetti riittänyt vastaamaan kysyntään. Pohjoisrannan kioskin ja sen terassialueen laajennus tuo kaivattua lisäkapasiteettiä Vallisaaren ruokailupalveluihin ja tasaa osaltaan painetta saaren sisällä, kun Torpedosataman palvelukeskittymän lisäksi pohjoisrannalla on saatavissa ruokaa ja juomaa sekä riittävästi asiakaspaikkoja. Oman haasteensa tuo elintarvikkeiden kylmäsäilytystilojen ja muun varastotilan tarve myyntipisteen yhteydessä. Tämän vuoksi kioskikokonaisuuteen on lisätty yksi kontti ja huoltokatos, jotta kaikki tarvittavat toiminnot saadaan mahtumaan.

Rakennelma terasseineen jää Suomenlinnasta katsottuna kokonaisuudessaan rannan puuston taakse näkösuojaan. Terassilta aukeaa näkymä ainoastaan Vasikkasaaren suuntaan, muista suunnista rannan puusto kätkee kontin ja terassin. Puustoa ei poisteta eikä kasvillisuutta raivata rakennelman ja terassin ympäriltä. Koillisella, Vasikkasaaren suuntaan viettävällä rinteellä terassin ja rannan välissä on korkeaa kasvillisuutta, joka ulottuu noin puoleen väliin terassin tukipylväitä. Ympäröivä kasvusto tulee tästä edelleen nousemaan ja peittämään lisää terassin tukirakenteita, jolloin vaikutelma rakenteen korkeusasemasta lieventyy. Rinteen alla rannassa on saaren teknistä huoltoa palveleva avoin sorakenttä.

Korkean pudotuksen vuoksi terassin ulkoreunaa kiertää turvallisuussyistä musta metallinen pystypinnakaide, joka on ulkoasultaan kevyt eikä näy merelle umpinaisena rakenteena. Kontit ja terassirakenne on verhoiltu pysty- ja vaakarimoituksella yhteneväisesti muiden Vallisaaren palvelukonttien tapaan (kahvilat, myyntipisteet, WC-kontit). Rimaverhoilu on linjattu saaren tilapäisten rakennelmien osalta merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön soveltuvaksi ratkaisuksi, joka on ulkoasultaan neutraali ja toisaalta erottaa uudet rakennelmat saaren historiallisista rakennuksista ja linnoitteista.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan alueelle hyväksytyn, lainvoimaa vaille olevan kaavan nro 12560 tavoitteisiin satamatoimintaa palvelevina toimintoina sekä tukevan saaren virkistys- ja luontomatkailukäyttöä. Hanke on myös alueelle yleiskaavassa 2016 osoitetun käyttötarkoituksen mukainen. Hankkeen hyväksyminen on tarkoituksenmukaista Vallisaaren virkistys- ja luontomatkailukäytön tarvitsemien palveluiden vuoksi.

Rakennuspaikalla on sijainnut konttikahvila, joka on sittemmin poistettu. Aiemmin paikalla sijainnut kontti on mahdollista korvata kahdella uudella kontilla sekä varastokatoksella hakemuksessa esitetyn mukaisesti, sillä muutokset eivät muuta tilannetta olennaisesti rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta.

Konttien rakenteet toteutetaan siten, että maahan kajoaminen pyritään minimoimaan. Rakenteet on suunniteltu toteutettavaksi pilareiden varaan. Mahdollisuuksien mukaan betonilla täytettävät harkot kiinnitetään kallioon ja pilarit rakennetaan niiden varaan. Kohdissa, joissa kiinnitystä ei voida tehdä suoraan kallioon on suunniteltu käytettäväksi maan sisälle kierrettävää ruuvipaalua.

Lupa on tarkoituksenmukaista myöntää määräaikaisena. Tilapäisillä ratkaisuilla mahdollistetaan välttämättömien palveluiden tarjoaminen siihen asti, kunnes saareen saadaan pysyvät fasiliteetit. Määräajan jälkeen tilanne voidaan taas arvioida uudelleen.

Päätöksessä annetaan ehtoja toteutukselle siten, että hanke sopeutuu alueen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Hanke edistää alueen virkistys- ja luontomatkailukäyttöä, ja ei aiheuta haittaa luonnonsuojelulle, maisema-arvoille, vesiensuojelulle ja vesihuollon järjestämiselle sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteille. Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason turvaaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 3 mom., 72 § 1 mom. 145, 171, 173, 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3b

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.