Poikkeaminen, Sörnäinen, Kalasatamankatu 2A, Kalasataman Jalusta T6 Ky
Sörnäinen, Kalasatamankatu 2A, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10621 tonttia 7 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12070 seuraavasti:
- suurin sallittu kerrosluku (XXIII) saadaan ylittää rakentamalla kaksi lisäkerrosta
- korttelin yhteenlaskettu rakennusoikeus saadaan ylittää 2 850 k-m² (9,3 %)
- viherhuoneita ja parvekkeita koskevasta määräyksestä saadaan poiketa siten, että viidennen kerroksen parviasunnoissa viherhuone saadaan korvata ranskalaisilla parvekkeilla hakijan alustavissa suunnitelmissa esitetyn periaatteen mukaisesti
- rakennusalan, tontin ja käyttötarkoitusalueen raja saadaan ylittää tontin 10621/5 vastaisella rajalla noin 12 cm
- ulokkeen raja Leonkadun puolella rakennuksen 6.–18 kerroksissa saadaan ylittää noin 12 cm
- ulokkeen ja korttelialueen raja Leonkadun puolella rakennuksen 19.–24. kerroksissa saadaan ylittää siten, että ulokkeen länsiosa ulottuu enintään noin 5,0 m tontin rajasta ja noin 2,7 m asemakaavassa osoitetusta ulokkeen rajasta
ja asemakaavasta nro 12289 seuraavasti:
- rakennusalan ja käyttötarkoitusalueen raja saadaan ylittää Kalasatamankadun puolella noin 12 cm.
Maksu
1 491,55 euroa (hakemuksen käsittelystä)
399,00 euroa (naapureiden kuulemisesta)
Hakija
Kalasataman Jalusta T6 Ky
Rakennuspaikka
10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10621 tontti 7
Hakemus
Hakija hakee lupaa kerrostalon (20 074 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavoista nro 12070 ja nro 12289 seuraavasti:
- Suurin sallittu kerrosluku (XXIII) ylittyy kahdella kerroksella.
- Korttelille osoitettu rakennusoikeus ylittyy 2 850 k-m² (9,3 %).
- Asemakaavan määrittelemät viherhuoneet on viidennen kerroksen viidessä parviasunnossa korvattu ranskalaisilla parvekkeilla vastoin määräystä, joka edellyttää viherhuoneita ja kieltää parvekkeet.
- Korttelin 10621 sisällä ulkoseinä ulottuu 12 cm tontin 5 puolelle tontin 7 pohjoissivuilla.
- Asuinrakennuksen (ja kauppakeskuksen) eteläisen ulokkeen ulkoseinä ulottuu tontilta 7 Leonkadun katualueelle idässä, etelässä ja lännessä 12 cm kaavaan merkityn ulokkeen rajan ulkopuolelle 5. kerroksesta, likimääräisestä tasosta +21.10 ylöspäin, joka on ulokkeen alapinta.
- Asuinrakennuksen (ja kauppakeskuksen) ulkoseinä ulottuu tontin 7 itäsivulla 12 cm tontin rajan ulkopuolelle, Kalasatamankadun puolelle.
- Rakennuksen länsisivulla eteläisenä jatkeena lounaisnurkassa olevan ulokkeen raja ylittyy 460–496 cm:llä länteen 20. kerroksesta, likimääräisestä tasosta +71.60 ylöspäin, joka on ulokkeen alapinta.
Hakija perustelee suurimman sallitun kerrosluvun ylitystä sillä, että koska tornin hissiratkaisu on muuttunut eikä nykyinen hissitekniikka enää edellytä samanlaista ylätilaa ja ylähissikoneen mitoitusta kuin aikaisemmin, hakemuksen perusteluna ovat ennen kaikkea kaupunkikuvalliset syyt. Kuten aikaisemmassa myöntöpäätöksessä todetaan, tornien poikkeuksellisen laaja näkyvyys kaupunkikuvassa edellyttää tornien huippujen erittäin harkittua suunnittelua. Torni T6 sijoittuu toteutuessaan kontekstiin, jossa on ennestään valmiina 4–5 tornia ja lopputilanteessa kaikki kahdeksan. Kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden rakentuminen on alusta pitäen ollut Kalasataman torniryhmän asemakaavallinen ja arkkitehtoninen tavoite. Kuten tornia T6 koskevassa aikaisemmassa poikkeamispäätöksessä todetaan, ”esitetyn ratkaisun voidaan katsoa olevan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja asemakaavan tavoitteiden mukainen.” Tornin yläosan kolme sisäänvedettyä kerrosta ovat kaupunkikuvan kannalta välttämättömät antaessaan rakennuskokonaisuudelle yhtenäisen tunnistettavan ominaisluonteen.
Hakija perustelee rakennusoikeuden ylitystä sillä, että maanpäällisen yhteenlasketun kerrosalan ylitykset ovat prosentuaalisesti vähäisiä. Asemakaavassa rakennusoikeudet on määritelty korttelikohtaisina, ei tonttikohtaisina. Koko Kalasataman keskuksen osalta edellä mainittu ylitys on 2,53 % ja korttelin 10621 kohdalla ylitys on 9,3 %. Rakennusaikaiset muutosluvat saattavat vielä muuttaa jonkin verran tilannetta, sillä aiempien kokemusten perusteella tornien muutoslupien yhteydessä kerrosalat yleensä pienenevät.
Hakija perustelee poikkeamista viherhuoneita edellyttävästä ja parvekkeet kieltävästä määräyksestä sillä, että ratkaisuun ovat vaikuttaneet tilan korkeus, korkeiden tilojen edellyttämät lasikoot sekä huonetilojen eheyden säilyttäminen. Poikkeaminen on hakijan mukaan vähäinen.
Hakija perustelee rakennusalan ja korttelin rajan ylitystä sillä, että kauppakeskuksen ulkoseinän linjat jatkuvat suoraan ylös tornin seinänä. Hakija mainitsee rakennetekniset syyt; ulkoseinärakenteet ovat paksuuntuneet, ja kaavan sallimat tai edellyttämät ulokkeet ovat pienentyneet. Näiden yhteenlaskettuna seurauksena tornin T6 jalanjälki on pienentynyt 51,5 m². Tornin hahmo on näin ollen hoikentunut.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa asemakaava nro 12070 (vahvistettu 6.6.2012). Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa 23-kerroksisen asuin-, liike- ja toimistorakennuksen. Korttelilla 10621 on osoitettu korttelikohtainen rakennusoikeus lukuina 37200 ja yjk200, lukusarja osoittaa yhteenlaskettuna rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä; yjk-merkitty luku osoittaa katettujen ja lämmitettyjen yleiselle jalankululle ja liikenneterminaalien odotustiloille ja matkustajapalvelutiloille varatun alueen kerrosalan. Rakennusoikeutta ei ole erikseen osoitettu tontille 7. Tonttia koskevat lisäksi seuraavat asemakaavamääräykset:
- Pelkästään yhteistiloja, teknisiä tiloja ja muita vastaavia rakennusoikeuteen kuulumattomia tiloja sekä kulkuyhteyksiä sisältävät kerrokset saa rakentaa suurimman sallitun kerrosluvun estämättä. Tällaisia suurimman sallitun kerrosluvun ylittäviä kerroksia saa olla enintään kaksi.
- Asuntoihin tulee rakentaa viherhuoneet ja niiden tulee visuaalisesti olla osa julkisivupintaa. Asuntoihin ei saa rakentaa parvekkeita.
- Tason +30 yläpuolella teknisiä tiloja ei saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle.
Rakennuspaikka sijaitsee vähäisiltä osin alueella, jolla on voimassa asemakaava nro 12289 (vahvistettu 28.1.2015). Asemakaavan mukaan alue on katualuetta, jolla on maanalaista rakennusoikeutta.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteista keskustaa (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Alueella on voimassa Kalasataman (Sörnäistenrannan–Hermanninrannan) osayleiskaava nro 11650, jossa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C).
Alue on osa Redin kauppakeskusta ja sen päälle rakentuvia asuin- ja liiketilatorneja. Alue on osittain työmaana ja osittain rakennettu.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (23.9.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty kiinteistöjen omistajien tai haltijoiden taholta.
Alueen asukkailta saatiin kolme mielipidettä, joista kahdessa otetaan kantaa poikkeamishakemuksen sisältöön. Mielipiteessä nro 1 kiinnitetään huomiota rakennustöiden aikaiseen turvallisuuteen ja edellytetään, että rakennuttaja huolehtii riittävistä varoalueista ja -toimista, jotta erityisesti rakennusmateriaalien, tarvikkeiden tai muun tavaran putoaminen kadulle ja ulkoilualueille vältettäisiin. Mielipiteessä viitataan aiempiin vaaratilanteisiin, joita on tapahtunut vastaavilla työmailla. Mielipiteessä nro 2 vastustetaan poikkeamishakemusta, koska toimenpide pimentää ja laskee mielipiteen antajan asunnon käyttöarvoa.
Mielipiteet ja niissä esiin nostetut asiat on saatettu hakijan tietoon.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa.
Tornissa T6 asemakaava sallii 23 kerrosta. Sen lisäksi asemakaava sallii kaksi yhteistilakerrosta; toinen alhaalla jalustaosan kattopihatasolla ja toinen tornin huipulla terassitasolla. Tämän lisäksi ylemmän yhteistilakerroksen yläpuolella suunnitelmissa on kaksi ullakkoasuntokerrosta. Kalasataman asuintorneihin on sallittu kahden ullakkokerroksen rakentaminen alkujaan korkean rakentamisen edellyttämien hissikuilujen ylätilan ja ylähissikonehuoneen mitoitustarpeiden vuoksi. Ratkaisu on vaikuttanut asuintornien huippujen suunnitteluun myös hissitekniikan muututtua. Vastaava ratkaisu on hyväksytty muissakin Kalasataman asuintorneissa. Tornien poikkeuksellisen laaja näkyvyys kaupunkikuvassa edellyttää tornien huippujen erittäin harkittua suunnittelua, ja esitetyn ratkaisun voidaan katsoa olevan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja asemakaavan tavoitteiden mukainen. Asemakaavassa on määräys ”tason +30 yläpuolella teknisiä tiloja ei saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle”, jolloin hissikuilujen ylätilan ja hissikonehuoneen viereen toteutettavat asunnot ovat asemakaavan tavoitteiden mukaisia.
Korttelikohtaisen rakennusoikeuden ylitys voidaan sallia. Poikkeamisen voidaan katsoa olevan suhteessa Redin kauppakeskuksen rakennuskokonaisuuteen vähäinen, eikä sillä ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.
Poikkeaminen määräyksestä, joka edellyttää viherhuoneita ja kieltää parvekkeet, voidaan sallia rakennuksen viidennen kerroksen parviasunnoissa. Alustavien suunnitelmien mukaan viides kerros on alin asuinkerros ja muita asuinkerroksia korkeampi. Viherhuone saadaan jättää toteuttamatta parhaiten soveltuvan pohjaratkaisun saavuttamiseksi. Lisäksi asuntoihin saadaan rakentaa ranskalainen parveke. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.
Haetut toimenpiteet korttelialueen rajojen ja osa-alueen rajojen ylittämisistä voidaan toteuttaa, koska rajojen ylitykset ovat pääosin vähäisiä (12 cm), eikä niillä ole kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Leonkadun puolella oleva ulokkeen länsiosan ylittäminen voidaan sallia, koska se mahdollistaa parempien pohjaratkaisujen aikaansaamisen. Ratkaisulla ei voida katsoa olevan merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta, ja se on asemakaavan tavoitteiden mukainen.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 12.10.2022
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 110 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 110 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020