Tilinpäätös vuodelta 2022, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Pelastuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2022 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia (1336/1997) noudattaen.

Pelastuslaitos muodosti tilikaudella 2022 yhden sitovan talousarviokohdan. Pelastuslaitos vastasi pelastustoimesta ja kiireellisestä ensihoitopalvelusta Helsingin alueella. Pelastustoimen osuus käyttömenoista oli noin 77 % sisältäen pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, väestönsuojeluun varautumisen ja Pelastuskoulun kustannukset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille omakustannushintaan tuotettava kiireellinen ensihoitopalvelu oli noin 23 % käyttömenoista.

Käyttötalous ja investoinnit

Pelastuslaitoksen käyttömenobudjetti oli 66,8 miljoonaa ja budjetoitu tulos oli -51,2 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitos ylitti talousarvion mukaiset käyttömenot 1,26 miljoonalla eurolla. Käyttömenojen ylityksen syynä olivat erityisesti kasvaneet energian ja lämmityksen kustannukset sekä pelastajien suojavaatehankinnat. Ylitys sisältää henkilöstökuluja noin 0,6 miljoonaa muun muassa kasvaneiden ylityökustannusten johdosta. 2,7 miljoonaa budjetoitua suurempien tuottojen johdosta tilikauden toimintakate oli 1,46 miljoonaa euroa talousarviota parempi (97 %). Pelastuslaitoksen vuoden 2022 kirjanpidollinen tulos ei sisällä Helsingin kaupungin keskushallinnon yleiskustannuksia, joiden määräksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitoksen bruttokäyttömenot ilman poistoja olivat 102,4 euroa asukasta kohden, kasvaen 6,1 % vuodesta 2021. Pelastustoimen käyttömenot olivat 78,6 euroa ja ensihoitopalvelun 23,8 euroa asukasta kohden. Pelastustoimen toimintakate oli 71,5 euroa ja tilikauden tulos poistot mukaan lukien 74,8 euroa asukasta kohden. Ensihoitopalvelun kokonaiskustannus ensivaste ja poistot mukaan lukien oli 25,3 euroa asukasta kohden ja nettotulos nolla euroa, koska pelastuslaitos tuottaa palvelun omakustannusperiaatteella.

Irtaimen omaisuuden investointeihin käytettiin 3,7 miljoonaa euroa ja pelastuslaitos pysyi investointibudjetissaan. Vuonna 2022 valmistui viisitoista ambulanssia ensihoidon palvelutuotannon korvaushankintana. Lisäksi vastaanotettiin kaksi pelastusautoa, joista toinen sijoitetaan Konalan uudelle pelastusasemalle. Muun irtaimen hankinnan osalta tehtiin tarpeellisia palo- ja pelastuskaluston korvaushankintoja.

Keskeneräisten hankintojen johdosta irtaimen määrärahoja jäi vuonna 2022 käyttämättä noin 9,5 miljoonaa euroa, mikä jää rasittamaan Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan taloutta vuonna 2023.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Sitovat toiminnan tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Onnettomuuksien ehkäisyssä tavoitteena oli lisätä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia. Mittarina oli saavuttaa 11 000 turvallisuuspistettä.

Tavoite ei toteutunut. Toteuma oli 10 582 pistettä eli 96 %. Poikkeama johtui suunniteltua suuremmasta ajankäytöstä sisäiseen koulutukseen valvonnan prosessin uudistuksessa sekä Ukrainan kriisiin aiheuttamasta henkilöstöresurssin kohdennuksesta.

Kiireellinen ensihoidon osalta sitovana tavoitteena oli ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive, jonka tuli olla enintään kahdeksan minuuttia 60 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.

Tavoite ei toteutunut. Toteuma oli 59 %. Ensihoidon resurssit eivät nykyisellään riitä toiminnan tarpeelliseen maantieteelliseen hajauttamiseen, mikä kasvattaa kuljetusmatkoja ja siten viiveitä yksikön toiminta-alueella.

Pelastustoiminnassa tavoitteena oli, että toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen. Tavoitteen mukaan I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3-vahvuisella yksiköllä tuli olla enintään kuusi minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Tavoite toteutui. Toteuma oli 50 %.

Määrä- ja taloustavoitteet

Pelastuslaitoksen toiminnan tuottavuutta seurattiin käyttömenojen yksikkökustannuksilla, jotka jakautuivat pelastustoimen (77 % käyttömenoista) ja ensihoitopalvelun (23 %) yksikkökustannuksiin. Vuonna 2022 pelastustoimen käyttömenot nousivat 6,3 % ja ensihoitopalvelun käyttömenot kasvoivat 5,3 %.

Kustannusten kasvu johtuu sekä pelastustoimen että ensihoidon palvelutason kasvattamisesta. Pelastustoimen kustannukset saadaan vähentämällä ensihoitopalvelun kustannukset pelastuslaitoksen kustannuksista. Ensihoitopalvelun kustannukset kasvoivat tilikaudella talousarviossa suunniteltua enemmän, koska vuoden 2021 ensihoitopalvelun budjettiylityksen jälkivaikutuksiin ei ollut riittävästi varauduttu vuoden 2022 talousarvion suunnitteluvaiheessa ja koska pelastuslaitoksen yleiskulujen jakauma pelastustoimen ja ensihoidon välillä muuttui aikaisempaa tarkemman kohdentamisen seurauksena.

Pelastustoimen bruttokäyttömenot 78,6 euroa asukasta kohden kasvoivat 9,0 % vuodesta 2021. Ensihoitopalvelussa kasvu oli 10,2 % (23,8 euroa asukasta kohden).

Detta beslut publicerades 20.03.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §