Oikaisuvaatimus, osittaista loppukatselmusta koskeva päätös, Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenostajat
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän eräiden osakkeenomistajien oikaisuvaatimus rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinöörin 16.11.2022 pitämästä asuinkerrostalon osittaisesta loppukatselmuksesta
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti jättää Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajien, Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy, oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinöörin 16.11.2022 pitämästä asuinkerrostalon osittaisesta loppukatselmuksesta tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisen vuoksi päätöksen antaminen oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimuksista osittaisen loppukatselmuksen palauttamiseksi uudelleen käsiteltäväksi, asiantuntijan lausunnon hankkimisesta ja velvoitetoimenpiteisiin ryhtymisestä, raukeaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Pöytäkirjanotteet saantitodistuksella oikaisuvaatimuksen tekijöiden asiamiehelle sekä Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n yhteiselle asiamiehelle.
Esittelijän perusteluiden lisäksi ympäristö- ja lupajaosto viittasi ratkaisuihin Helsingin hallinto-oikeus 11.10.2022 (Dnro 23965.03.04.04.04.16/2021) ja KHO 6.9.1999 taltio 2349.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 21.11.2019 tekemällään päätöksellä Kiinteistö Oy Työnjohtajankatu 1:n hakemuksesta myöntänyt rakennusluvan (tunnus 43-2432-19-A) 17 -kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 54 tontille 5, Työnjohtajankatu 5 (nykyinen osoite). Rakennuksessa on 147 asuntoa. Rakennuksessa ei ole keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, vaan huoneistokohtainen seinäpuhallusjärjestelmä.
Rakennusluvasta on pidetty osittainen loppukatselmus eli niin sanottu käyttöönottokatselmus 16.11.2022. Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinööri on tällöin hyväksynyt asunnot käyttöön seuraavilla huomautuksilla:
Rakennuksen käyttöönoton edellytykset on käyty läpi 14.11.2022
pidetyssä katselmuksessa. Pääpiirustuksissa on esitetty alaslaskettujen kattojen laajuudet sekä huonekorkeudet (alaslaskujen kohdalla huonekorkeus mittaamalla n. 2400 mm). Rakennushankkeeseen ryhtynyt JM Suomi Oy on ilmoittanut toteuttaneensa huonekorkeudet toleranssien rajoissa pääpiirustusten mukaisina. MRL 153 §:n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyneen ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on tallennettu Lupapisteeseen.
Rakennusluvasta pidettävä osittainen tai lopullinen loppukatselmus on lähtökohtaisesti rakennuslupapäätöksen täytäntöönpanoa eikä siinä synny muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä kuin poikkeuksellisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Tarkastusinsinöörin pitämässä osittaisessa loppukatselmuksessa ei ole annettu edellä mainitun säännöksen mukaista määräystä, näin ollen loppukatselmus ei ole tämän säännöksen perusteella päätös, johon voi hakea oikaisua.
Loppukatselmuspöytäkirjaan ei ole merkitty, että pidetyssä osittaisessa loppukatselmuksessa olisi myönnetty mitään poikkeamisia rakennusluvasta tai voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä.
Oikaisunhakijat katsovat oikaisuvaatimuksessaan, että tarkastusinsinööri on kuitenkin osittaisessa loppukatselmuksessa hyväksynyt käyttöön asunnot, jotka eivät ole asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukaisia, koska alas laskettujen kattojen määrä ei ole vähäinen ja tämän johdosta osittainen loppukatselmus olisi sellainen hallintopäätös, johon voi hakea oikaisua.
Oikaisunhakijat katsovat, että alas laskettujen kattojen määrällä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan oikaisuvaatimusoikeuden osalta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23.
Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin mukaan asuin-, majoitus- ja työtilan huonealan on aina oltava vähintään 7 neliömetriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määritettävä huonealan keskikorkeutena.
Loppukatselmuspöytäkirjan mukaan alas laskettujen kattojen kohdalla huonekorkeus on n. 2,4 metriä. Ilmeisesti joissakin yksittäisissä huoneissa huonekorkeus on 2,35 m. Huonekorkeus on alas laskettujen kattojen kohdalla edellä mainitun asetuksen sallimissa rajoissa.
Asetuksessa tai asetuksen perustelumuistiossa ei ole määritelty mitä vähäisellä osalla tarkoitetaan. Tiedossa ei ole myöskään oikeuskäytäntöä tai oikeuskirjallisuutta asiasta.
Asetuksen soveltamistoimivalta on rakennusvalvontaviranomaisella eikä ulkopuolisella asiantuntijalla. Tarvetta hankkia asiassa ulkopuolisen asiantuntijan lausunto ei ole. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä olisi ollut mahdollisuus toimittaa rakennusvalvontaan oman asiantuntijansa lausunto asiassa, mikäli olisivat katsoneet sen tarpeelliseksi.
Kun asetuksen mukaan pientalossa huonekorkeus voi koko asuintilan osalta olla 2,4 metriä, voidaan katsoa, että tämän asuinkerrostalokohteen alas lasketut katot, jotka ovat alas laskujenkin kohdalla n. 2,4 metriä, täyttävät asumiselle asetetut turvallisuus- , terveellisyys- ja käyttökelpoisuusvaatimukset.
Näin ollen sillä seikalla, kuinka paljon tässä kohteessa on alas laskettuja kattoja ja miten niiden määrä lasketaan, ei ole oikaisuvaatimuksen tutkimisen tai tutkimatta jättämisen kannalta merkitystä. Rakennusvalvonta on kuitenkin julkaissut ohjeen asetuksen soveltamisesta. Ohjeen sisältö ilmenee myöhemmin tästä päätösehdotuksesta.
Oikaisunhakijat vetoavat asiassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23. Tässä tapauksessa kyse oli erään asuinkerrostalon rakentamisesta Tampereella. Rakennuslupapäätöksen ehdon mukaan ennen rakennuksen käyttöönottoa on tarkistettava ja perustettava kaikki tarvittavat rasitteet. Tarkastusinsinööri oli hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön rakennusluvan ehdon vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viranhaltijan päätöksellä, joka sisältyi katselmuspöytäkirjaan, oli muutettu rakennuslupapäätöstä. Päätös voitiin tämän vuoksi saattaa oikaisuvaatimuksin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
Edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on ollut kyse rakennuslupaviranomaisen rakennuslupapäätöksessä asettaman nimenomaisen ehdon muuttamisesta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa rakennuslupapäätöksessä ei ole ollut alas lasketuista katoista mitään lupaehtoa. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös ei sovellu tähän tapaukseen.
Rakennusluvan haltija, Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä, on rakennushankkeeseen ryhtyvänä vastuussa rakennusluvan toteutuksesta ja on hakenut osittaisen loppukatselmuksen toimittamista. Rakennusvalvonnalla ei ole toimivaltaa ratkaista Asunto Oy:n ja yhtiön osakkeenomistajien välisiä erimielisyyksiä, mitä tulee asuntojen laatutasoon ja käytettävyyteen. Voidaan myös todeta, että oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat kyseisestä 147 asuinhuoneiston kerrostalosta vain 25 asuinhuoneistoa, mikä on noin 1/6 osa huoneistoista.
Edellä mainituilla perusteilla kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että asiassa ei ole syntynyt hallintolain 43 ja 44 §:ssä ja lain oikeudenkäynnistä hallintoasiassa 6 §:n mukaista valituskelpoista ratkaisua, johon voidaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus on jätettävä tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, hallintolaki tai mikään muukaan säännös ei anna rakennusvalvontaviranomaiselle toimivaltaa määrätä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista. Näin ollen kulukorvausvaatimus hylätään.
Eräiden osakkeenomistajien oikaisuvaatimus 28.11.2022
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajat Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy,
ovat vaatineet oikaisua asuinkerrostalon 16.11.2022 pidettyyn osittaiseen loppukatselmukseen, jossa asuinhuoneistot on hyväksytty käyttöön.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että 1) osittaisessa loppukatselmuksessa 16.11.2022 (rakennuslupatunnus
43-2432-19-A) tarkastusinsinööri Rytiojan tekemä päätös asuinhuoneistojen käyttöönottohyväksynnästä kumotaan;
2) asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi;
3) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan kuukauden kuluessa oikaisuvaatimuksen johdosta annettavan päätöksen tekemisestä ja viimeistään ennen loppukatselmusta toimittamaan maankäyttö- ja rakennuslain 150 c §:ssä tarkoitettu riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunto siitä, että asuntojen huonekorkeudet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista
(1008/2017) määritetyt edellytykset huonealasta ja huonekorkeudesta; ja
4) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa em. lausunnon antamisesta korjaamaan lausunnossa todetut epäkohdat ja virheet sakon uhalla (maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §).
Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijän oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Oikaisuvaatimuksen perusteluna esitetään muun muassa seuraavaa:
Asuinhuoneistot on tarkastusinsinöörin päätöksellä 16.11.2022 hyväksytty käyttöön rakennusluvan vastaisina, sillä rakennusluvalla ei ole myönnetty poikkeusta asuin-, majoitus-, ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 4 §:ssä todetuista rakennushankkeeseen ryhtyvää velvoittavista huonekorkeuksista.
Tarkastusinsinöörin päätöksellä on näin ollen asiallisesti muutettu rakennusluvan ehtoja. Päätöksellä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikeuskäytännössä lähtökohdaksi viranomaiskatselmuksen muutoksenhakukelpoisuudelle on asetettu se, että mikäli katselmuksessa on muutettu rakennusluvan ehtoa, on siihen voitava hakea muutosta (KHO:2011:23 11.3.2011). Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä.
JM Suomi Oy:n vastine oikaisuvaatimukseen 27.12.2022
Rakennusvalvontapalvelut on varannut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepälle kiinteistön omistajana tilaisuuden antaa vastine oikaisuvaatimukseen.
Yhtiön perustajaosakas, JM Suomi Oy on 27.12.2022 antanut vastineen oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikaisuvaatimukseen. Vastinetta on sittemmin täydennetty Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamalla valtakirjalla ja pyydetty merkitsemään JM Suomi Oy:n antama vastine myös Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamaksi vastineeksi.
Vastineessa katsotaan, että oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska osittaisen loppukatselmuksen pöytäkirjaan ei sisälly mitään määräyksiä taikka muutakaan ratkaisua, jotka voitaisiin katsoa valituskelpoiseksi hallintopäätökseksi. Vastine ja valtakirja on esityslistan liitteenä.
Oikaisunhakijoiden vastine JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen 16.1.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat 16.1.2023 antaneet vastineen JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen. Vastineessa katsotaan, että asuinhuoneistojen käyttöönotolle ei ole ollut edellytyksiä, kun rakennuskohde ei ole ollut rakennusluvan ja voimassa olevien säädösten ja määräysten mukainen. Vastine on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n lausuma 24.1.2023
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy ovat antaneet yhteisen 24.1.2023 päivätyn lausuman oikaisuvaatimuksen tekijöiden kirjelmästä.
Yhtiöt toistavat vaatimuksensa oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä, koska rakennuslupaa on noudatettu, eikä asiassa ole väitetyllä tavalla lainkaan kyse rakennusluvan ehtojen muuttamisesta. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 7.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on pyytänyt oikaisuvaatimuksen tekijöiltä tiedon siitä, mitä asuinhuoneistoja oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat.
Oikaisuvaatimuksen tekijät 7.2.2023 toimittamassaan kirjelmässä kertovat hallitsemansa 25 asuinhuoneistoa. Lisäksi lausumassa kerrotaan kunkin 25 huoneiston alas laskettujen kattojen määrä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n kirjelmä 21.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on tiedustellut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepältä ja JM Suomi Oy:ltä, voidaanko oikaisuvaatijoiden ilmoittamia tietoja alas laskettujen kattojen määrästä pitää riidattomina.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy eivät ole 21.2.2023 päivätyssä kirjelmässään laskelmia hyväksyneet. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 27.2.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät pitävät 27.2.2023 päivätyssä lausumassa Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n esittämiä huoneistokorkeusmittaustietoja virheellisinä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Rakennusvalvontapalvelujen 6.2.2023 julkaisema tiedote alas lasketuista katoista
Rakennusvalvontapalvelut on 6.2.2023 julkaissut rakennusvalvontapalvelujen internetsivulla tiedotteen, jossa kerrotaan rakennusvalvonnan linjaus alas laskettujen kattojen määrän suhteen. Tätä aikaisemmin rakennusvalvonnan linjausta asiassa ei ole ollut. Tätä linjausta ei sovelleta vireillä oleviin rakennushankkeisiin. Tiedote kuuluu seuraavasti:
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä. Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m²) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
2 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n 1 momentin mukaan rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan
katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä.
3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 §:n 2 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.
2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
3 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin, kun rakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa.
4 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen tai sen osan käyttöönoton edellytyksistä osittaisessa loppukatselmuksessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n 1 momentin mukaan
rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.
2 momentin mukaan loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että:
1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f §:ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle;
5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja
6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §
Hallintopäätöksen valituskelpoisuus
Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.
Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 §
Valitusoikeus hallintopäätöksestä
Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on 1 momentin mukaan valitusoikeus asiassa.
Hallintolaki 43 §
Päätöksen muoto
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.
Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.
Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
Hallintolaki 44 §
Päätöksen sisältö
Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.
Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti jättää Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajien, Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy, ********** oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinöörin 16.11.2022 pitämästä asuinkerrostalon osittaisesta loppukatselmuksesta tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisen vuoksi päätöksen antaminen oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimuksista osittaisen loppukatselmuksen palauttamiseksi uudelleen käsiteltäväksi, asiantuntijan lausunnon hankkimisesta ja velvoitetoimenpiteisiin ryhtymisestä, raukeaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Pöytäkirjanotteet saantitodistuksella oikaisuvaatimuksen tekijöiden asiamiehelle sekä Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n yhteiselle asiamiehelle.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 21.11.2019 tekemällään päätöksellä Kiinteistö Oy Työnjohtajankatu 1:n hakemuksesta myöntänyt rakennusluvan (tunnus 43-2432-19-A) 17 -kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 54 tontille 5, Työnjohtajankatu 5 (nykyinen osoite). Rakennuksessa on 147 asuntoa. Rakennuksessa ei ole keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, vaan huoneistokohtainen seinäpuhallusjärjestelmä.
Rakennusluvasta on pidetty osittainen loppukatselmus eli niin sanottu käyttöönottokatselmus 16.11.2022. Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinööri on tällöin hyväksynyt asunnot käyttöön seuraavilla huomautuksilla:
Rakennuksen käyttöönoton edellytykset on käyty läpi 14.11.2022
pidetyssä katselmuksessa. Pääpiirustuksissa on esitetty alaslaskettujen kattojen laajuudet sekä huonekorkeudet (alaslaskujen kohdalla huonekorkeus mittaamalla n. 2400 mm). Rakennushankkeeseen ryhtynyt JM Suomi Oy on ilmoittanut toteuttaneensa huonekorkeudet toleranssien rajoissa pääpiirustusten mukaisina. MRL 153 §:n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyneen ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on tallennettu Lupapisteeseen.
Rakennusluvasta pidettävä osittainen tai lopullinen loppukatselmus on lähtökohtaisesti rakennuslupapäätöksen täytäntöönpanoa eikä siinä synny muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä kuin poikkeuksellisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Tarkastusinsinöörin pitämässä osittaisessa loppukatselmuksessa ei ole annettu edellä mainitun säännöksen mukaista määräystä, näin ollen loppukatselmus ei ole tämän säännöksen perusteella päätös, johon voi hakea oikaisua.
Loppukatselmuspöytäkirjaan ei ole merkitty, että pidetyssä osittaisessa loppukatselmuksessa olisi myönnetty mitään poikkeamisia rakennusluvasta tai voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä.
Oikaisunhakijat katsovat oikaisuvaatimuksessaan, että tarkastusinsinööri on kuitenkin osittaisessa loppukatselmuksessa hyväksynyt käyttöön asunnot, jotka eivät ole asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukaisia, koska alas laskettujen kattojen määrä ei ole vähäinen ja tämän johdosta osittainen loppukatselmus olisi sellainen hallintopäätös, johon voi hakea oikaisua.
Oikaisunhakijat katsovat, että alas laskettujen kattojen määrällä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan oikaisuvaatimusoikeuden osalta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23.
Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin mukaan asuin-, majoitus- ja työtilan huonealan on aina oltava vähintään 7 neliömetriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määritettävä huonealan keskikorkeutena.
Loppukatselmuspöytäkirjan mukaan alas laskettujen kattojen kohdalla huonekorkeus on n. 2,4 metriä. Ilmeisesti joissakin yksittäisissä huoneissa huonekorkeus on 2,35 m. Huonekorkeus on alas laskettujen kattojen kohdalla edellä mainitun asetuksen sallimissa rajoissa.
Asetuksessa tai asetuksen perustelumuistiossa ei ole määritelty mitä vähäisellä osalla tarkoitetaan. Tiedossa ei ole myöskään oikeuskäytäntöä tai oikeuskirjallisuutta asiasta.
Asetuksen soveltamistoimivalta on rakennusvalvontaviranomaisella eikä ulkopuolisella asiantuntijalla. Tarvetta hankkia asiassa ulkopuolisen asiantuntijan lausunto ei ole. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä olisi ollut mahdollisuus toimittaa rakennusvalvontaan oman asiantuntijansa lausunto asiassa, mikäli olisivat katsoneet sen tarpeelliseksi.
Kun asetuksen mukaan pientalossa huonekorkeus voi koko asuintilan osalta olla 2,4 metriä, voidaan katsoa, että tämän asuinkerrostalokohteen alas lasketut katot, jotka ovat alas laskujenkin kohdalla n. 2,4 metriä, täyttävät asumiselle asetetut turvallisuus- , terveellisyys- ja käyttökelpoisuusvaatimukset.
Näin ollen sillä seikalla, kuinka paljon tässä kohteessa on alas laskettuja kattoja ja miten niiden määrä lasketaan, ei ole oikaisuvaatimuksen tutkimisen tai tutkimatta jättämisen kannalta merkitystä. Rakennusvalvonta on kuitenkin julkaissut ohjeen asetuksen soveltamisesta. Ohjeen sisältö ilmenee myöhemmin tästä päätösehdotuksesta.
Oikaisunhakijat vetoavat asiassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23. Tässä tapauksessa kyse oli erään asuinkerrostalon rakentamisesta Tampereella. Rakennuslupapäätöksen ehdon mukaan ennen rakennuksen käyttöönottoa on tarkistettava ja perustettava kaikki tarvittavat rasitteet. Tarkastusinsinööri oli hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön rakennusluvan ehdon vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viranhaltijan päätöksellä, joka sisältyi katselmuspöytäkirjaan, oli muutettu rakennuslupapäätöstä. Päätös voitiin tämän vuoksi saattaa oikaisuvaatimuksin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
Edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on ollut kyse rakennuslupaviranomaisen rakennuslupapäätöksessä asettaman nimenomaisen ehdon muuttamisesta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa rakennuslupapäätöksessä ei ole ollut alas lasketuista katoista mitään lupaehtoa. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös ei sovellu tähän tapaukseen.
Rakennusluvan haltija, Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä, on rakennushankkeeseen ryhtyvänä vastuussa rakennusluvan toteutuksesta ja on hakenut osittaisen loppukatselmuksen toimittamista. Rakennusvalvonnalla ei ole toimivaltaa ratkaista Asunto Oy:n ja yhtiön osakkeenomistajien välisiä erimielisyyksiä, mitä tulee asuntojen laatutasoon ja käytettävyyteen. Voidaan myös todeta, että oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat kyseisestä 147 asuinhuoneiston kerrostalosta vain 25 asuinhuoneistoa, mikä on noin 1/6 osa huoneistoista.
Edellä mainituilla perusteilla kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että asiassa ei ole syntynyt hallintolain 43 ja 44 §:ssä ja lain oikeudenkäynnistä hallintoasiassa 6 §:n mukaista valituskelpoista ratkaisua, johon voidaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus on jätettävä tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, hallintolaki tai mikään muukaan säännös ei anna rakennusvalvontaviranomaiselle toimivaltaa määrätä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista. Näin ollen kulukorvausvaatimus hylätään.
Eräiden osakkeenomistajien oikaisuvaatimus 28.11.2022
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajat Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy, ********** ovat vaatineet oikaisua asuinkerrostalon 16.11.2022 pidettyyn osittaiseen loppukatselmukseen, jossa asuinhuoneistot on hyväksytty käyttöön.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että 1) osittaisessa loppukatselmuksessa 16.11.2022 (rakennuslupatunnus
43-2432-19-A) tarkastusinsinööri Rytiojan tekemä päätös asuinhuoneistojen käyttöönottohyväksynnästä kumotaan;
2) asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi;
3) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan kuukauden kuluessa oikaisuvaatimuksen johdosta annettavan päätöksen tekemisestä ja viimeistään ennen loppukatselmusta toimittamaan maankäyttö- ja rakennuslain 150 c §:ssä tarkoitettu riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunto siitä, että asuntojen huonekorkeudet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista
(1008/2017) määritetyt edellytykset huonealasta ja huonekorkeudesta; ja
4) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa em. lausunnon antamisesta korjaamaan lausunnossa todetut epäkohdat ja virheet sakon uhalla (maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §).
Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijän oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Oikaisuvaatimuksen perusteluna esitetään muun muassa seuraavaa:
Asuinhuoneistot on tarkastusinsinöörin päätöksellä 16.11.2022 hyväksytty käyttöön rakennusluvan vastaisina, sillä rakennusluvalla ei ole myönnetty poikkeusta asuin-, majoitus-, ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 4 §:ssä todetuista rakennushankkeeseen ryhtyvää velvoittavista huonekorkeuksista.
Tarkastusinsinöörin päätöksellä on näin ollen asiallisesti muutettu rakennusluvan ehtoja. Päätöksellä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikeuskäytännössä lähtökohdaksi viranomaiskatselmuksen muutoksenhakukelpoisuudelle on asetettu se, että mikäli katselmuksessa on muutettu rakennusluvan ehtoa, on siihen voitava hakea muutosta (KHO:2011:23 11.3.2011). Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä.
JM Suomi Oy:n vastine oikaisuvaatimukseen 27.12.2022
Rakennusvalvontapalvelut on varannut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepälle kiinteistön omistajana tilaisuuden antaa vastine oikaisuvaatimukseen.
Yhtiön perustajaosakas, JM Suomi Oy on 27.12.2022 antanut vastineen oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikaisuvaatimukseen. Vastinetta on sittemmin täydennetty Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamalla valtakirjalla ja pyydetty merkitsemään JM Suomi Oy:n antama vastine myös Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamaksi vastineeksi.
Vastineessa katsotaan, että oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska osittaisen loppukatselmuksen pöytäkirjaan ei sisälly mitään määräyksiä taikka muutakaan ratkaisua, jotka voitaisiin katsoa valituskelpoiseksi hallintopäätökseksi. Vastine ja valtakirja on esityslistan liitteenä.
Oikaisunhakijoiden vastine JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen 16.1.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat 16.1.2023 antaneet vastineen JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen. Vastineessa katsotaan, että asuinhuoneistojen käyttöönotolle ei ole ollut edellytyksiä, kun rakennuskohde ei ole ollut rakennusluvan ja voimassa olevien säädösten ja määräysten mukainen. Vastine on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n lausuma 24.1.2023
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy ovat antaneet yhteisen 24.1.2023 päivätyn lausuman oikaisuvaatimuksen tekijöiden kirjelmästä.
Yhtiöt toistavat vaatimuksensa oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä, koska rakennuslupaa on noudatettu, eikä asiassa ole väitetyllä tavalla lainkaan kyse rakennusluvan ehtojen muuttamisesta. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 7.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on pyytänyt oikaisuvaatimuksen tekijöiltä tiedon siitä, mitä asuinhuoneistoja oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat.
Oikaisuvaatimuksen tekijät 7.2.2023 toimittamassaan kirjelmässä kertovat hallitsemansa 25 asuinhuoneistoa. Lisäksi lausumassa kerrotaan kunkin 25 huoneiston alas laskettujen kattojen määrä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n kirjelmä 21.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on tiedustellut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepältä ja JM Suomi Oy:ltä, voidaanko oikaisuvaatijoiden ilmoittamia tietoja alas laskettujen kattojen määrästä pitää riidattomina.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy eivät ole 21.2.2023 päivätyssä kirjelmässään laskelmia hyväksyneet. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 27.2.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät pitävät 27.2.2023 päivätyssä lausumassa Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n esittämiä huoneistokorkeusmittaustietoja virheellisinä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Rakennusvalvontapalvelujen 6.2.2023 julkaisema tiedote alas lasketuista katoista
Rakennusvalvontapalvelut on 6.2.2023 julkaissut rakennusvalvontapalvelujen internetsivulla tiedotteen, jossa kerrotaan rakennusvalvonnan linjaus alas laskettujen kattojen määrän suhteen. Tätä aikaisemmin rakennusvalvonnan linjausta asiassa ei ole ollut. Tätä linjausta ei sovelleta vireillä oleviin rakennushankkeisiin. Tiedote kuuluu seuraavasti:
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä. Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m²) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
2 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n 1 momentin mukaan rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan
katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä.
3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 §:n 2 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.
2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
3 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin, kun rakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa.
4 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen tai sen osan käyttöönoton edellytyksistä osittaisessa loppukatselmuksessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n 1 momentin mukaan
rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.
2 momentin mukaan loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että:
1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f §:ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle;
5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja
6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §
Hallintopäätöksen valituskelpoisuus
Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.
Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 §
Valitusoikeus hallintopäätöksestä
Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on 1 momentin mukaan valitusoikeus asiassa.
Hallintolaki 43 §
Päätöksen muoto
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.
Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.
Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
Hallintolaki 44 §
Päätöksen sisältö
Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.
Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tarik Ahsanullah: Esittelijän perusteluiden lisäksi ympäristö- ja lupajaosto viittaa ratkaisuihin Helsingin hallinto-oikeus 11.10.2022 (Dnro 23965.03.04.04.04.16/2021) ja KHO 6.9.1999 taltio 2349
Kannattaja: Saana Rossi
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Tarik Ahsanullahin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää jättää Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajien, Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy, ********** oikaisuvaatimuksen rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinöörin 16.11.2022 pitämästä asuinkerrostalon osittaisesta loppukatselmuksesta tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisen vuoksi päätöksen antaminen oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimuksista osittaisen loppukatselmuksen palauttamiseksi uudelleen käsiteltäväksi, asiantuntijan lausunnon hankkimisesta ja velvoitetoimenpiteisiin ryhtymisestä, raukeaa.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Pöytäkirjanotteet saantitodistuksella oikaisuvaatimuksen tekijöiden asiamiehelle sekä Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n yhteiselle asiamiehelle.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on 21.11.2019 tekemällään päätöksellä Kiinteistö Oy Työnjohtajankatu 1:n hakemuksesta myöntänyt rakennusluvan (tunnus 43-2432-19-A) 17 -kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 54 tontille 5, Työnjohtajankatu 5 (nykyinen osoite). Rakennuksessa on 147 asuntoa. Rakennuksessa ei ole keskitettyä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, vaan huoneistokohtainen seinäpuhallusjärjestelmä.
Rakennusluvasta on pidetty osittainen loppukatselmus eli niin sanottu käyttöönottokatselmus 16.11.2022. Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikön tarkastusinsinööri on tällöin hyväksynyt asunnot käyttöön seuraavilla huomautuksilla:
Rakennuksen käyttöönoton edellytykset on käyty läpi 14.11.2022
pidetyssä katselmuksessa. Pääpiirustuksissa on esitetty alaslaskettujen kattojen laajuudet sekä huonekorkeudet (alaslaskujen kohdalla huonekorkeus mittaamalla n. 2400 mm). Rakennushankkeeseen ryhtynyt JM Suomi Oy on ilmoittanut toteuttaneensa huonekorkeudet toleranssien rajoissa pääpiirustusten mukaisina. MRL 153 §:n mukainen rakennushankkeeseen ryhtyneen ilmoitus loppukatselmusta varten ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on tallennettu Lupapisteeseen.
Rakennusluvasta pidettävä osittainen tai lopullinen loppukatselmus on lähtökohtaisesti rakennuslupapäätöksen täytäntöönpanoa eikä siinä synny muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä kuin poikkeuksellisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Tarkastusinsinöörin pitämässä osittaisessa loppukatselmuksessa ei ole annettu edellä mainitun säännöksen mukaista määräystä, näin ollen loppukatselmus ei ole tämän säännöksen perusteella päätös, johon voi hakea oikaisua.
Loppukatselmuspöytäkirjaan ei ole merkitty, että pidetyssä osittaisessa loppukatselmuksessa olisi myönnetty mitään poikkeamisia rakennusluvasta tai voimassa olevista säännöksistä ja määräyksistä.
Oikaisunhakijat katsovat oikaisuvaatimuksessaan, että tarkastusinsinööri on kuitenkin osittaisessa loppukatselmuksessa hyväksynyt käyttöön asunnot, jotka eivät ole asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukaisia, koska alas laskettujen kattojen määrä ei ole vähäinen ja tämän johdosta osittainen loppukatselmus olisi sellainen hallintopäätös, johon voi hakea oikaisua.
Oikaisunhakijat katsovat, että alas laskettujen kattojen määrällä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan oikaisuvaatimusoikeuden osalta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23.
Ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n 2 momentin mukaan asuin-, majoitus- ja työtilan huonealan on aina oltava vähintään 7 neliömetriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuin-, majoitus- ja työtilan vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus on määritettävä huonealan keskikorkeutena.
Loppukatselmuspöytäkirjan mukaan alas laskettujen kattojen kohdalla huonekorkeus on n. 2,4 metriä. Ilmeisesti joissakin yksittäisissä huoneissa huonekorkeus on 2,35 m. Huonekorkeus on alas laskettujen kattojen kohdalla edellä mainitun asetuksen sallimissa rajoissa.
Asetuksessa tai asetuksen perustelumuistiossa ei ole määritelty mitä vähäisellä osalla tarkoitetaan. Tiedossa ei ole myöskään oikeuskäytäntöä tai oikeuskirjallisuutta asiasta.
Asetuksen soveltamistoimivalta on rakennusvalvontaviranomaisella eikä ulkopuolisella asiantuntijalla. Tarvetta hankkia asiassa ulkopuolisen asiantuntijan lausunto ei ole. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä olisi ollut mahdollisuus toimittaa rakennusvalvontaan oman asiantuntijansa lausunto asiassa, mikäli olisivat katsoneet sen tarpeelliseksi.
Kun asetuksen mukaan pientalossa huonekorkeus voi koko asuintilan osalta olla 2,4 metriä, voidaan katsoa, että tämän asuinkerrostalokohteen alas lasketut katot, jotka ovat alas laskujenkin kohdalla n. 2,4 metriä, täyttävät asumiselle asetetut turvallisuus- , terveellisyys- ja käyttökelpoisuusvaatimukset.
Näin ollen sillä seikalla, kuinka paljon tässä kohteessa on alas laskettuja kattoja ja miten niiden määrä lasketaan, ei ole oikaisuvaatimuksen tutkimisen tai tutkimatta jättämisen kannalta merkitystä. Rakennusvalvonta on kuitenkin julkaissut ohjeen asetuksen soveltamisesta. Ohjeen sisältö ilmenee myöhemmin tästä päätösehdotuksesta.
Oikaisunhakijat vetoavat asiassa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO:2011:23. Tässä tapauksessa kyse oli erään asuinkerrostalon rakentamisesta Tampereella. Rakennuslupapäätöksen ehdon mukaan ennen rakennuksen käyttöönottoa on tarkistettava ja perustettava kaikki tarvittavat rasitteet. Tarkastusinsinööri oli hyväksynyt rakennuksen otettavaksi käyttöön rakennusluvan ehdon vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viranhaltijan päätöksellä, joka sisältyi katselmuspöytäkirjaan, oli muutettu rakennuslupapäätöstä. Päätös voitiin tämän vuoksi saattaa oikaisuvaatimuksin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.
Edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on ollut kyse rakennuslupaviranomaisen rakennuslupapäätöksessä asettaman nimenomaisen ehdon muuttamisesta. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa rakennuslupapäätöksessä ei ole ollut alas lasketuista katoista mitään lupaehtoa. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös ei sovellu tähän tapaukseen.
Rakennusluvan haltija, Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä, on rakennushankkeeseen ryhtyvänä vastuussa rakennusluvan toteutuksesta ja on hakenut osittaisen loppukatselmuksen toimittamista. Rakennusvalvonnalla ei ole toimivaltaa ratkaista Asunto Oy:n ja yhtiön osakkeenomistajien välisiä erimielisyyksiä, mitä tulee asuntojen laatutasoon ja käytettävyyteen. Voidaan myös todeta, että oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat kyseisestä 147 asuinhuoneiston kerrostalosta vain 25 asuinhuoneistoa, mikä on noin 1/6 osa huoneistoista.
Edellä mainituilla perusteilla kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että asiassa ei ole syntynyt hallintolain 43 ja 44 §:ssä ja lain oikeudenkäynnistä hallintoasiassa 6 §:n mukaista valituskelpoista ratkaisua, johon voidaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus on jätettävä tutkimatta.
Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Maankäyttö- ja rakennuslaki, hallintolaki tai mikään muukaan säännös ei anna rakennusvalvontaviranomaiselle toimivaltaa määrätä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista. Näin ollen kulukorvausvaatimus hylätään.
Eräiden osakkeenomistajien oikaisuvaatimus 28.11.2022
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän osakkeenomistajat Fiquan Holding Oy, Integrita Oy, Unio Oy, ********** ovat vaatineet oikaisua asuinkerrostalon 16.11.2022 pidettyyn osittaiseen loppukatselmukseen, jossa asuinhuoneistot on hyväksytty käyttöön.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että 1) osittaisessa loppukatselmuksessa 16.11.2022 (rakennuslupatunnus
43-2432-19-A) tarkastusinsinööri Rytiojan tekemä päätös asuinhuoneistojen käyttöönottohyväksynnästä kumotaan;
2) asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi;
3) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan kuukauden kuluessa oikaisuvaatimuksen johdosta annettavan päätöksen tekemisestä ja viimeistään ennen loppukatselmusta toimittamaan maankäyttö- ja rakennuslain 150 c §:ssä tarkoitettu riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunto siitä, että asuntojen huonekorkeudet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa asuin-, majoitus- ja työtiloista
(1008/2017) määritetyt edellytykset huonealasta ja huonekorkeudesta; ja
4) rakennushankkeeseen ryhtyvä velvoitetaan viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa em. lausunnon antamisesta korjaamaan lausunnossa todetut epäkohdat ja virheet sakon uhalla (maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §).
Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan oikaisuvaatimuksen tekijän oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Oikaisuvaatimuksen perusteluna esitetään muun muassa seuraavaa:
Asuinhuoneistot on tarkastusinsinöörin päätöksellä 16.11.2022 hyväksytty käyttöön rakennusluvan vastaisina, sillä rakennusluvalla ei ole myönnetty poikkeusta asuin-, majoitus-, ja työtiloista annetun ympäristöministeriön asetuksen 4 §:ssä todetuista rakennushankkeeseen ryhtyvää velvoittavista huonekorkeuksista.
Tarkastusinsinöörin päätöksellä on näin ollen asiallisesti muutettu rakennusluvan ehtoja. Päätöksellä on merkittävä negatiivinen vaikutus asuntojen käyttökelpoisuuteen ja näin oikaisuvaatimuksen tekijöiden asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Oikeuskäytännössä lähtökohdaksi viranomaiskatselmuksen muutoksenhakukelpoisuudelle on asetettu se, että mikäli katselmuksessa on muutettu rakennusluvan ehtoa, on siihen voitava hakea muutosta (KHO:2011:23 11.3.2011). Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä.
JM Suomi Oy:n vastine oikaisuvaatimukseen 27.12.2022
Rakennusvalvontapalvelut on varannut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepälle kiinteistön omistajana tilaisuuden antaa vastine oikaisuvaatimukseen.
Yhtiön perustajaosakas, JM Suomi Oy on 27.12.2022 antanut vastineen oikaisuvaatimuksen tekijöiden oikaisuvaatimukseen. Vastinetta on sittemmin täydennetty Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamalla valtakirjalla ja pyydetty merkitsemään JM Suomi Oy:n antama vastine myös Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän antamaksi vastineeksi.
Vastineessa katsotaan, että oikaisuvaatimus tulee jättää tutkimatta, koska osittaisen loppukatselmuksen pöytäkirjaan ei sisälly mitään määräyksiä taikka muutakaan ratkaisua, jotka voitaisiin katsoa valituskelpoiseksi hallintopäätökseksi. Vastine ja valtakirja on esityslistan liitteenä.
Oikaisunhakijoiden vastine JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen 16.1.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat 16.1.2023 antaneet vastineen JM Suomi Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän vastineeseen. Vastineessa katsotaan, että asuinhuoneistojen käyttöönotolle ei ole ollut edellytyksiä, kun rakennuskohde ei ole ollut rakennusluvan ja voimassa olevien säädösten ja määräysten mukainen. Vastine on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n lausuma 24.1.2023
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy ovat antaneet yhteisen 24.1.2023 päivätyn lausuman oikaisuvaatimuksen tekijöiden kirjelmästä.
Yhtiöt toistavat vaatimuksensa oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä, koska rakennuslupaa on noudatettu, eikä asiassa ole väitetyllä tavalla lainkaan kyse rakennusluvan ehtojen muuttamisesta. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 7.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on pyytänyt oikaisuvaatimuksen tekijöiltä tiedon siitä, mitä asuinhuoneistoja oikaisuvaatimuksen tekijät hallitsevat.
Oikaisuvaatimuksen tekijät 7.2.2023 toimittamassaan kirjelmässä kertovat hallitsemansa 25 asuinhuoneistoa. Lisäksi lausumassa kerrotaan kunkin 25 huoneiston alas laskettujen kattojen määrä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n kirjelmä 21.2.2023
Rakennusvalvontapalvelut on tiedustellut Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepältä ja JM Suomi Oy:ltä, voidaanko oikaisuvaatijoiden ilmoittamia tietoja alas laskettujen kattojen määrästä pitää riidattomina.
Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkiseppä ja JM Suomi Oy eivät ole 21.2.2023 päivätyssä kirjelmässään laskelmia hyväksyneet. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden lausuma 27.2.2023
Oikaisuvaatimuksen tekijät pitävät 27.2.2023 päivätyssä lausumassa Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän ja JM Suomi Oy:n esittämiä huoneistokorkeusmittaustietoja virheellisinä. Lausuma on esityslistan liitteenä.
Rakennusvalvontapalvelujen 6.2.2023 julkaisema tiedote alas lasketuista katoista
Rakennusvalvontapalvelut on 6.2.2023 julkaissut rakennusvalvontapalvelujen internetsivulla tiedotteen, jossa kerrotaan rakennusvalvonnan linjaus alas laskettujen kattojen määrän suhteen. Tätä aikaisemmin rakennusvalvonnan linjausta asiassa ei ole ollut. Tätä linjausta ei sovelleta vireillä oleviin rakennushankkeisiin. Tiedote kuuluu seuraavasti:
Julkisivut
Seinäpuhallukseen perustuvalla huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla on suuri vaikutus julkisivuratkaisuun, erityisesti jos seinäpuhallus sisältää raittiin ilman oton lisäksi myös poistoilmapuhalluksen, koska ulospuhallus on sijoitettava vähintään 3 m päähän naapurin parvekkeesta ja erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta. Erityisen suuria haasteita tällainen seinäpuhallus aiheuttaa suunnitteluratkaisuissa, joissa koko julkisivu on parvekevyöhykettä. Seinäpuhalluslaitteet tulee suunnitella osana julkisivua ja esittää pääpiirustuksissa. Laitteet tulee sovittaa julkisivun arkkitehtuuriin.
Alaslasketut katot asuinhuoneissa
Seinäpuhallus edellyttää aina alaslaskettuja katto-osuuksia ja suurehkoja kotelointeja ilmanvaihtokoneelta ulkoseinälle, mikä johtaa helposti pienessä huoneessa varsin suureen alaslasketun katon osuuteen huoneen pinta-alasta. Jos rakennuksessa on normaali kerroskorkeus 3000 mm, alittuu ympäristöministeriön asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4 §:n mukainen minimihuonekorkeus 2500 mm putkivetoja sisältävien alaslaskettujen kattojen kohdalla.
Helsingin rakennusvalvonta on julkisuuteenkin nousseiden huonojen alakattoratkaisujen seurauksena linjannut, että asetuksen asuin-, majoitus- ja työtiloista 4§:n mahdollistama huoneen vähäinen osa, jolla minimihuonekorkeus 2500 mm voi alittua, voi pienessä huoneessa (koko 7-10 m²) olla enintään 10-15% huoneen pinta-alasta. Suuremmassa huoneessa osuus voi tapauskohtaisesti olla enemmänkin, esimerkiksi jos kyseessä on olohuoneen ja avokeittiön muodostama kokonaisuus. Yleensä vähäinen osuus asuinhuoneen pinta-alasta ei voi olla yli 20%. Koteloidut kanavat eivät saa kulkea ikkunaseinällä julkisivun suuntaisesti.
Jos edellä olevia ei saada täyttymään ulospuhallus tulee viedä vesikatolle. Pystyhormien vaatiman tilan saa maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaisesti rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.
2 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n 1 momentin mukaan rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 150 §:n 2 momentin mukaan
katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä.
3 momentin mukaan jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 §:ssä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 a §:n 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 §:n 2 momentin 2–6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.
2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
3 momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin, kun rakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa.
4 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen tai sen osan käyttöönoton edellytyksistä osittaisessa loppukatselmuksessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:n 1 momentin mukaan
rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.
2 momentin mukaan loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että:
1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti;
2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;
4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f §:ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle;
5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja
6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §
Hallintopäätöksen valituskelpoisuus
Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta.
Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 §
Valitusoikeus hallintopäätöksestä
Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on 1 momentin mukaan valitusoikeus asiassa.
Hallintolaki 43 §
Päätöksen muoto
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.
Päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi.
Suullinen päätös on viipymättä annettava myös kirjallisena oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen tai muutoksenhakuun alkaa kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista siten kuin siitä erikseen säädetään.
Hallintolaki 44 §
Päätöksen sisältö
Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;
2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä
4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.
Annettaessa suullinen päätös asianosaiselle on ilmoitettava, miten asia on ratkaistu, ja selostettava ratkaisun perustelut.
Detta beslut publicerades 21.03.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös
Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista
Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- kunnan jäsen
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Pentti Ruuska, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 26218