Valtuustoaloite, nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisy

HEL 2022-014569
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 16. / 186 §

Ledamoten Ajak Majoks motion om att förebygga upptrappning av ungdomars problem och våld

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande två hemställningsklämmar:

1
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder social- och hälsovårdens möjligheter att använda positiv särbehandling i rekryteringen av mångprofessionell personal för projektet för hållbar uppväxt i enlighet med kamratstödsandan i modellen Nuoren läheltä. (Ajak Majok)
 
 
2
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att ytterligare intensifiera stadens och organisationernas samarbete i arbetet med  familjer med invandrarbakgrund. (Jenni Hjelt)

Behandling

Ledamoten Ajak Majok understödd av ledamoten Petra Malin föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder social- och hälsovårdens möjligheter att använda positiv särbehandling i rekryteringen av mångprofessionell personal för projektet för hållbar uppväxt i enlighet med kamratstödsandan i modellen Nuoren läheltä.

Ledamoten Jenni Hjelt understödd av ledamoten Mahad Ahmed föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att ytterligare intensifiera stadens och organisationernas samarbete i arbetet med  familjer med invandrarbakgrund.

Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag.

Omröstningsordning

Hemställningsklämmarna togs särskilt upp till omröstning.

Omröstningarna

1 omröstningen

Ledamoten Ajak Majoks förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Ledamoten Ajak Majoks förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 54
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Juha Hakola, Atte Harjanne, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Laura Kolehmainen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Petra Malin, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Maria Ohisalo, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Tuomas Rantanen, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Ozan Yanar

Nej-röster: 8
Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Tom Packalén, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman

Blanka: 22
Sirpa Asko-Seljavaara, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Harry Harkimo, Anniina Iskanius, Arja Karhuvaara, Pia Kopra, Sini Korpinen, Otto Meri, Seija Muurinen, Dani Niskanen, Mia Nygård-Peltola, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Daniel Sazonov, Nina Suomalainen, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Frånvarande: 1
Matias Pajula

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Ajak Majoks förslag till hemställningskläm.

2 omröstningen

Ledamoten Jenni Hjelts förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Ledamoten Jenni Hjelts förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 70
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Maaret Castrén, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Juha Hakola, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Laura Kolehmainen, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Ajak Majok, Petra Malin, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Mia Nygård-Peltola, Maria Ohisalo, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 2
Laura Korpinen, Byoma Tamrakar

Blanka: 12
Jussi Halla-aho, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Pia Kopra, Teija Makkonen, Otto Meri, Dani Niskanen, Tom Packalén, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Wille Rydman

Frånvarande: 1
Matias Pajula

Ledamoten Byoma Tamrakar meddelade att hans avsikt hade varit att rösta JA.

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Jenni Hjelts förslag till hemställningskläm.

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder social- och hälsovårdens möjligheter att använda positiv särbehandling i rekryteringen av mångprofessionell personal för projektet för hållbar uppväxt i enlighet med kamratstödsandan i modellen Nuoren läheltä.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Ahde, Hilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Gebhard, Elisa Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Hjelt, Jenni Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Liike Nyt Helsinki
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Kolehmainen, Laura Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Koskela, Minja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Lindgren, Minna Vihreä valtuustoryhmä
Majok, Ajak Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Ohisalo, Maria Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Salminen, Minna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Tamrakar, Byoma Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Tuomioja, Erkki Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Makkonen, Teija Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Packalén, Tom Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Ruohonen-Lerner, Pirkko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Castrén, Maaret Kokoomuksen valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Iskanius, Anniina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korpinen, Sini Kokoomuksen valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nygård-Peltola, Mia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Vihreä valtuustoryhmä 18 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 13 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 4 1 16 1
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 0 1 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 2 0 1 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0 0 1 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 7 3 0

Äänestys 2

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att ytterligare intensifiera stadens och organisationernas samarbete i arbetet med familjer med invandrarbakgrund.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Ahde, Hilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Castrén, Maaret Kokoomuksen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Gebhard, Elisa Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Hjelt, Jenni Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Iskanius, Anniina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Liike Nyt Helsinki
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Kolehmainen, Laura Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korpinen, Sini Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koskela, Minja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Lindgren, Minna Vihreä valtuustoryhmä
Majok, Ajak Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Nygård-Peltola, Mia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Ohisalo, Maria Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Salminen, Minna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Tuomioja, Erkki Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Tamrakar, Byoma Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Makkonen, Teija Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Packalén, Tom Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Ruohonen-Lerner, Pirkko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Kokoomuksen valtuustoryhmä 18 0 3 1
Vihreä valtuustoryhmä 18 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 13 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 1 0 0
Liike Nyt Helsinki 3 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 1 9 0
Stäng

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Motion

Ledamoten Ajak Majok och 24 andra ledamöter föreslår i motionen att staden ska förebygga upptrappning av ungdomars problem och våld genom att utveckla modellen Nuoren läheltä (nära den unga) som ett sätt att förebygga och ingripa i ungdomars brottslighet och våldshandlingar.

Modellen erbjuder ett sätt att använda den kompetens som redan finns i mångkulturella miljöer för att stärka välbefinnandet hos unga med beteendeproblem. Modellen går ut på att man anställer vuxna i generationen mellan de unga och deras vårdnadshavare som brobyggare mellan den unga, vårdnadshavarna, socialarbetare och myndighetsanställda.

Dessutom anser de undertecknade att strängare straff och sänkt åldersgräns för straffrättsligt ansvar inte ger önskat resultat. Experter har understrukit effekten hos mjuka metoder på ungdomar under 15 år. Till de mjuka metoderna hör bland annat att genom socialt arbete stödja den unga på ett tidigt stadium med hjälp av hemmet och den sociala gemenskapen.

Projekt för hållbar uppväxt för invandrarunga

Motionen lyfter fram vikten av att utveckla nya sätt att stävja upptrappningen av de ungas problem och våld. Nya stödåtgärder för den målgrupp som nämns i motionen är under utveckling inom såväl social- och hälsovården som organisationsfältet.

Stadens social- och hälsovård har beviljats finansiering på cirka 1,4 miljoner euro av social- och hälsovårdsministeriet för ett projekt för hållbar uppväxt som ska startas 2023–2025. Målgruppen för projektet är minderåriga unga med invandrarbakgrund i östra och norra Helsingfors som är klienter hos barnskyddet samt deras familjer. Till projektet dirigeras minderåriga unga vars situation redan har väckt djup oro inom barnskyddet. De ungdomar som projektet riktas till har problem med exempelvis rusmedel, den psykiska hälsan och skolgången. Deras föräldrar och närståendenätverk kan inte erbjuda dem adekvat stöd, eftersom föräldrarna kanske själva har problem med sin egen funktionsförmåga i samhället på grund av till exempel dålig kännedom om servicesystemet, svaga språkkunskaper eller fördomar och en skampräglad attityd till social- och hälsovården.

Syftet med projektet är att hitta nya, effektiva metoder att hjälpa ungdomar med invandrarbakgrund och deras familjer, minska behovet av vård utom hemmet och öka de anställdas kultursensitiva förståelse och kompetens för att bättre kunna svara på dessa familjers behov.

Verksamhetsmodellen är sektorsövergripande och mångprofessionell, vilket betyder att familjerna kan erbjudas en skräddarsydd, helhetsbetonad hjälpinsats av ett och samma team och därmed garanterar att hela familjen får hjälp. Bland annat barnskyddet, vuxensocialarbetet, anställda vid Ungdomsstationen och erfarenhetsexperter samarbetar för att erbjuda de unga och familjerna skräddarsytt sektorsövergripande stöd i familjens vardagsmiljöer. De unga och föräldrarna får hjälp såväl med sina egna problem som med problem som gäller växelverkan mellan familjemedlemmarna.

Samarbete med organisationer

Barnskyddet har också ett nära samarbete med organisationer som ägnar sig åt förebyggande arbete.

Finlands Flyktinghjälp och Stationens Barn rf driver det gemensamma projektet Sawian, som på organisationsfältet realiserar de principer som nämns i motionen. Syftet med projektet är att bryta vålds- och brottsspiraler och motarbeta gängbildning och radikalisering bland barn och unga med utländsk bakgrund med hjälp av förebyggande och flerspråkigt uppsökande ungdomsarbete. I projektet har man också som mål att stödja familjerna, skolorna och personer i närmiljön i deras fostringsarbete och öka kunskapen om dessa frågor hos yrkesfolk. Utöver det uppsökande ungdomsarbetet ordnas hembesök som stöd för familjerna och utbildningar för yrkesfolk. Projektet finansieras av EU:s fond för inre säkerhet (ISF) åren 2023–2025. Barnskyddet och projektet Sawian har planer på att samarbeta bland annat för att få klienter att söka sig till det förebyggande arbetet och i utvecklingen av arbetssätt.

Ungdomstjänsterna och vuxensocialarbetet stöder modellen Nuoren läheltä i första hand som en verksamhet som finansieras med organisationsunderstöd. I det finländska samhället har olika organisationer och deras frivilliga, exempelvis idrottsföreningar, en viktig roll i ordnandet av meningsfull verksamhet för barn och ungdomar. Organisationerna utgör ofta en del av familjernas, bostadsområdenas och de sociala miljöernas vardag och når sannolikt barn, unga och föräldrar lättare än myndigheterna. Inom olika organisationer skulle man kunna fundera på hur det till exempel vore möjligt att få fler personer med utländsk bakgrund att ställa upp som frivilliga och verka på lika villkor med de frivilliga av finländsk härkomst. Genom dem kan organisationerna eventuellt nå barn och unga som annars inte skulle våga gå med i verksamheten. Unga vuxna som har vuxit upp i Finland skulle kunna rekryteras som förändringsagenter.

Ungdomsarbete

I ungdomsservicehelheten betraktas ungas problem och våld som ett gruppbaserat fenomen som man försöker tackla i ungdomsarbetet.

Ett våldsamt beteende bland ungdomar har noterats och väckt oro i ungdomsarbetet såväl i Helsingfors som i huvudstadsregionen. Beteendet förekommer bland alla slags ungdomar. Just nu visar statistiken att våldet ökar framför allt bland minderåriga ungdomar.

Tills vidare är våldet inget dagligt fenomen i ungdomsarbetet. Intervjuer med ungdomsarbetare som gjorts inom ramen för projektet Nuorten väkivallan ehkäisy (förebyggande av ungdomsvåld) tyder på att ungdomsvåldet i regel är ett gruppbaserat fenomen och att det oftast är fråga om samma grupper av våldsverkare som rör sig runtom i huvudstadsregionen: sist och slutligen är det bara en liten andel unga som beter sig våldsamt.

Våldet utförs av unga individuellt men har samtidigt en stark koppling till gruppdynamik. I ungdomsarbetet fokuserar man på att arbeta kollektivt med de unga. För att förebygga och ingripa i våldsamt beteende bedrivs och behövs också framöver ett sektorsövergripande och omfattande arbete med såväl individuellt som kollektivt fokus.

Ungdomsservicen riktar också resurser till stöd för de mest utsatta ungdomarna och arbetar där behovet är störst. Ungdomar med större stödbehov erbjuds individuellt stöd och mångsidig verksamhet som stöd i den individuella situationen och lotsas vid behov vidare till en lämplig hjälpande instans.

Under de senaste åren har ungdomsservicen riktat mer resurser till uppsökande ungdomsarbete, som förebygger utslagning och säkerställer att arbetet motsvarar de ungas behov. Ungdomsarbetet stärker de ungas välbefinnande och är i första hand förebyggande. Ungdomsarbetarna försöker stävja våldet, men behovet att stärka och utveckla fungerande arbetssätt kvarstår.

Inom ungdomsarbetet pågår sedan en tid ett arbete för att svara på de behov som mångfalden bland ungdomarna ger upphov till. Arbetet pågår bland annat inom projekten Nuorten väkivallan ehkäisy (förebyggande av ungdomsvåld) och Moniääninen Helsinki (ett flerstämmigt Helsingfors), ett projekt inom ungdomsarbetet i skolor och läroanstalter och ett utvecklingsprojekt för Ankarverksamheten.

Det projekt som framför allt anknyter till motionens tema är Nuorten väkivallan ehkäisy, som inleddes gemensamt av huvudstadsregionens ungdomsväsenden hösten 2022. I projektet sammanställer huvudstadsregionens ungdomsarbetare en bild av våldet som fenomen med syftet att utveckla modeller för att förebygga och ingripa i ungdomsvåld.

Medan projektet pågår försöker man identifiera svaga punkter som behöver utvecklas i ungdomsarbetet, särskilt med tanke på våldsfenomenet. Dessutom testas nya sätt att organisera ungdomsarbetet så att det bättre når de mest behövande ungdomarna och skapar starkare sociala nätverk i områdena.

I ungdomsarbetet på olika håll i Helsingfors används metoden ART (Aggression Replacement Training), som kan användas för att lära ungdomar eller unga vuxna som uppvisar ett asocialt (aggressivt eller tillbakadraget) beteende sådana färdigheter som behövs för konstruktiv växelverkan. Deltagarna är unga, och ofta deltar också deras familjer i arbetet.

Vid sidan om modellen Nuoren läheltä är det viktigt att stärka det bemötande ungdomsarbetet i områdena. Även om ungdomsarbetarna också samarbetar med de ungas familjer och andra personer i vardagsmiljön har socialarbetarna hand om det egentliga familjearbetet. Därför måste man inom ungdomsarbetet samarbeta med andra aktörer. Ungdomsarbetet kan inte ensamt förebygga våldsamt beteende. I det våldsförebyggande arbetet behövs en insats från olika sektorer.

Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden och kultur- och fritidsnämnden har gett utlåtande om motionen. Förslaget stämmer överens med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan behandlar stadsfullmäktige svar på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.

Stäng

Kaupunginhallitus 07.08.2023 § 453

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

26.06.2023 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Hannu Hyttinen, johtava kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024

hannu.hyttinen@hel.fi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 25.04.2023 § 79

Lausunto

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Ajak Majokin ja 24 muun valtuutetun nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisyä koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää Nuoren läheltä -mallia keinona ehkäistä ja puuttua oireilevien nuorten tekemiin rikoksiin ja väkivaltaisuuksiin.

Aloitteessa esitetään, että kehittämällä Nuoren läheltä -mallia Helsinki pyrkii hyödyntämään monikulttuurisissa yhteisöissä jo olemassa olevaa osaamista oireilevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mallissa palkataan nuorten ja nuorten huoltajien välillä olevan sukupolven aikuisia toimimaan sillanrakentajina oireilevan nuoren, huoltajien sekä sosiaali- ja viranomaistyöntekijöiden välillä.

Aloitteessa katsotaan, että rangaistusten kiristäminen ja rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskeminen eivät tuota toivottua tulosta. Asiantuntijat ovat painottaneet pehmeiden keinojen vaikuttavuutta alle 15-vuotiaiden nuorten kohdalla. Pehmeitä keinoja ovat muun muassa nuoren tukemista jo varhaisessa vaiheessa, kodin ja yhteisön avulla, sosiaalityön välineillä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että aloitteessa on nostettu esille tärkeä tarve kehittää uudenlaisia keinoja nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumiseen. Aloitteessa mainitulle kohderyhmälle ollaan kehittämässä uusia tukitoimia sekä sosiaali- ja terveystoimessa että järjestökentässä. Käynnistymässä olevissa hankkeissa on huomioitu aloitteessa mainitut tärkeät periaatteet.

Kestävän kasvun hanke maahanmuuttajanuorille

Sosiaali- ja terveystoimi käynnistää sosiaali- ja terveysministeriöltä saamallaan Kestävän kasvun-hankkeen noin 1,4 miljoonan euron rahoituksella vuonna 2023–2025 hankkeen, jonka kohderyhmänä ovat lastensuojelun asiakkaana olevat maahanmuuttajataustaiset alaikäiset nuoret ja heidän perheensä Itä- ja Pohjois-Helsingin alueilla. Asiakkaaksi ohjataan alaikäisiä nuoria, joiden tilanteesta on jo vakavaa lastensuojelullista huolta. Kohderyhmän nuorilla on haasteita esimerkiksi päihteiden, mielenterveyden ja koulunkäynnin kanssa, eivätkä heidän vanhempansa ja läheisverkosto kykene tukemaan nuorta tilanteen vaativalla tavalla johtuen vanhempien omaan toimintakykyyn liittyvistä haasteista, kuten palvelujärjestelmän ja kielen heikosta ymmärtämisestä ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä ennakkoluuloista ja stigmasta.

Kehitettävä toimintamalli on monialainen ja moniammatillinen, jotta perheet voisivat saada samalta tiimiltä apua räätälöidysti ja kokonaisvaltaisesti ja näin voitaisiin varmistaa, että koko perhe saa avun tilanteeseen. Nuorille ja perheille tarjotaan heidän tarpeisiinsa räätälöityä monialaista ja perheen toimintaympäristöihin jalkautuvaa tukea muun muassa lastensuojelun, aikuissosiaalityön, nuorisoaseman työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä. Tukea tarjotaan nuoren sekä vanhemman omiin sekä perheen yhteisen vuorovaikutuksen haasteisiin. Hankkeessa pyritään löytämään uusia, vaikuttavia työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden auttamiseen ja sijaishuollon tarpeen ehkäisyyn sekä lisäämään työntekijöiden kulttuurisensitiivistä ymmärrystä ja osaamista, jotta näiden perheiden tarpeisiin osattaisiin vastata paremmin.

Tavoitteena on palkata hankkeeseen monikielisiä työntekijöitä, jotta vanhempien kanssa olisi mahdollista työskennellä heidän omalla kotikielellään ja näin auttaa luottamuksellisen työskentelysuhteen rakentumisessa.

Järjestöyhteistyö

Lastensuojelu tekee tiivistä yhteistyötä myös ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestötoimijoiden kanssa.

Aloitteessa mainittuja periaatteita toteuttava järjestökentän hanke on Sawian, joka on Suomen Pakolaisavun ja Aseman Lapset ry:n yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on katkaista ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten väkivalta- ja rikoskierteitä sekä jengiytymistä ja radikalisoitumista tukemalla heitä ennaltaehkäisevän, monikielisen jalkautuvan nuorisotyön keinoin. Hankkeessa pyritään myös vahvistamaan perheiden, koulujen ja lähiyhteisöjen kasvatustyötä ja lisäämään ammattilaisten osaamista aiheista. Jalkautuvan nuorisotyön lisäksi hankkeessa järjestetään muun muassa kotikäyntejä perheiden tukemiseksi sekä koulutuksia ammattilaisille. Hanketta rahoittaa EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) vuosille 2023–2025. Lastensuojelu ja Sawian-hanke ovat suunnitelleet tekevänsä yhteistyötä muun muassa asiakkaiden ohjaamisessa ehkäisevään työhön ja työmenetelmien kehittämisessä.

Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö kannattavat nuoren läheltä -mallia ensisijaisesti järjestöavustuksin rahoitettavana toimintana. Erilaisilla järjestöillä ja niiden vapaaehtoisilla, esimerkiksi liikuntaseuroissa, on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä rooli lasten ja nuorten mielekkään toiminnan toteuttamisessa. Järjestöt toimivat usein osana perheiden, asuinalueiden ja yhteisöjen arkea, ja ne tavoittavat todennäköisesti lapsia, nuoria sekä heidän vanhempiaan matalammalla kynnyksellä kuin viranomaiset. Erilaisissa järjestöissä voisi miettiä, miten esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia saataisiin enemmän vapaaehtoisiksi niiden toimintaan ja toimimaan tasavertaisina toimijoina suomalaistaustaisten kanssa. Heidän kauttaan voi olla mahdollista tavoittaa myös lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten uskaltaisi tulla mukaan järjestöjen järjestämään toimintaan. Muutosagenteiksi voisi puolestaan rekrytoida sellaisia nuoria aikuisia, jotka ovat asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa Suomessa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingissä on käynnistymässä vuonna 2023 uusia hankkeita sekä sosiaali- ja terveystoimen että järjestötoimijoiden tuottamina. Näissä hankkeissa pilotoidaan uusia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua erityisesti alaikäisten nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumiseen. Lautakunta korostaa, että alaikäisten nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi lautakunta kehottaa toimialaa etsimään keinoja pitää huolta tämän työn jatkuvuudesta myös vuonna 2023 alkavien hankkeiden päätyttyä.

Lautakunta kehottaa toimialaa tiedottamaan lautakunnalle sekä Kestävän kasvun hankkeen että Sawian-hankkeen tuloksista hankkeiden loppupuolella.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Panostamalla siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet ja heidän tarpeensa tulevat tunnistetuksi ja vastatuksi entistä paremmin lapsiperheiden palveluissa, voimme lisätä perheiden hyvinvointia, ennaltaehkäistä nuorisorikollisuutta ja vaikuttaa niiden nuorten tilanteeseen, jotka ovat jo ajautumassa rikollisuuden pariin. Tukemalla perheitä moniammatillisesti heidän omalla kielellään heidän omiin toimintaympäristöihinsä jalkautuen tehdään palveluista yhdenvertaisempia ja saavutettavampia kaikille. Auttamalla vanhempia heidän omissa vaikeuksissaan ja antamalla heille psykoedukaatiota nuoren oireilusta, lisätään vanhempien voimavaroja ja mahdollisuuksia auttaa nuorta. Antamalla nuorille ja perheille kokemuksen kuulluksi tulemisesta, lisätään heidän luottamustaan ja osallisuuttaan ympäröivään yhteiskuntaan. Lisäämällä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä ja antirasistista osaamista toiminnan vaikuttavuus kohdistuu myös laajemmalle."

Käsittely

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Meri Valkama: Lisätään viimeisen kappaleen jälkeen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia kappale: "Lautakunta kehottaa toimialaa tiedottamaan lautakunnalle sekä Kestävän kasvun hankkeen että Sawian-hankkeen tuloksista hankkeiden loppupuolella."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 2:
Jäsen Meri Valkama: Järjestöyhteistyö-otsikon alle viimeisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunta korostaa, että alaikäisten nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi lautakunta kehottaa toimialaa etsimään keinoja pitää huolta tämän työn jatkuvuudesta myös vuonna 2023 alkavien hankkeiden päätyttyä."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Teen vastaehdotuksen siten, että terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnista poistetaan toisesta lauseesta sanat "heidän omalla kielellään", ja poistetaan lause "Auttamalla vanhempia heidän omissa vaikeuksissaan ja antamalla heille psykoedukaatiota nuoren oireilusta, lisätään vanhempien voimavaroja ja mahdollisuuksia auttaa nuorta" ja lause "Lisäämällä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä ja antirasistista osaamista toiminnan vaikuttavuus kohdistuu myös laajemmalle."

Kun sotepe-rahat ovat rajalliset, ei palveluita voi alkaa lupailla maahanmuuttajien alkuperäisillä äidinkielillä, tai muutoin liian laveasti. Ei myöskään ole oikein antaa ymmärtää, että maahanmuuttajanuorten sopeutumattomuus olisi suomalaisten vika.

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto syntyi seuraavien äänestyksien tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Meri Valkama)

Jaa-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Ei-äänet: 9
Vilja Alanko, Pentti Arajärvi, Eva Biaudet, Jarmo Kelo, Minna Lindgren, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Meri Valkama, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 2
Kati Juva, Yaron Nadbornik

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi jäsen Meri Valkaman vastaehdotuksen äänin 9 - 2 (poissa 2).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Meri Valkama)

Jaa-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Ei-äänet: 9
Vilja Alanko, Pentti Arajärvi, Eva Biaudet, Jarmo Kelo, Minna Lindgren, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Meri Valkama, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 2
Kati Juva, Yaron Nadbornik

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi jäsen Meri Valkaman vastaehdotuksen äänin 9 - 2 (poissa 2).

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen).

Jaa-äänet: 9
Vilja Alanko, Pentti Arajärvi, Eva Biaudet, Jarmo Kelo, Minna Lindgren, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Meri Valkama, Sinikka Vepsä

Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Tyhjä: 0

Poissa: 2
Kati Juva, Yaron Nadbornik

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 2 (poissa 2).

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.

11.04.2023 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Saila Nummikoski, lastensuojelun johtaja, puhelin: 310 43439

saila.nummikoski@hel.fi

Sari Karisto, vs. nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja, puhelin: 310 23178

sari.karisto@hel.fi

Marja-Riitta Kilponen, toiminnansuunnittelija, lastensuojelu, puhelin: 310 43777

marja-riitta.kilponen@hel.fi

Mika Porvari, toiminnansuunnittelija, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö, puhelin: 310 22410

mika.porvari@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28.02.2023 § 33

Lausunto

Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta aloite, jossa Helsinki kehittää nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisemiseksi Nuoren läheltä -mallin, on tärkeä, mutta se ei sellaisenaan kuulu nuorisolain mukaiseen nuorisotyön perustehtävään. Kuvattu malli kuuluu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tehtävään.

Nuorisopalvelukokonaisuudessa nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuden parissa työskennellään nuorisotyön keinoin, lähestyen sitä yhteisöllisenä ilmiönä. Ehdotettu malli, jossa nuoren kanssa työskennellään yksilöllisesti, olisi merkittävä lisä jo tehtävälle nuorisotyön ennaltaehkäisevälle työlle.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisemiseksi Nuoren läheltä -mallin. Ehdotetussa mallissa oireilevien nuorten ja heidän huoltajiensa välillä olevan sukupolven aikuiset toimivat sillanrakentajina nuorten, huoltajien ja sosiaali- ja viranomaistyöntekijöiden välillä. Aloitteessa todetaan, että näin varmistetaan, että nuori tulee kohdatuksi pehmein keinoin, läheltä, monialaisesti ja tehokkaasti.

Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on tunnistettu huolestuttavana ilmiönä niin Helsingin kuin pääkaupunkiseudun nuorisotyössä. Ilmiötä esiintyy kaikkien nuorten keskuudessa. Tällä hetkellä se näyttäytyy tilastollisesti nousevana erityisesti alaikäisillä nuorilla.

Väkivaltailmiö ei näyttäydy toistaiseksi nuorisotyössä jokapäiväisenä ilmiönä. Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeessa tehtyjen nuorisotyöntekijöiden haastattelujen perusteella näyttäisi siltä, että useimmiten nuorten väkivaltaista käyttäytymistä esiintyy ryhmäilmiönä ja useimmiten samat tekijäryhmät liikkuvat ympäri pääkaupunkiseutua: lopulta on kyse pienestä osasta nuoria, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti.

Väkivaltaisuus liittyy nuoriin yksilöinä, mutta se on vahvasti ryhmädynamiikkaan kytkeytyvä ilmiö. Nuorisotyö keskittyy yhteisölliseen työskentelyyn nuorten kanssa. Väkivaltaisuuden ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tehdään ja on edelleen tehtävä, monialaista ja laajaa työtä, yksilöllisen työn rinnalla myös yhteisöllisemmin.

Nuorisotyön yhtenä tehtävänä on yhdessä nuorten kanssa tehdä kestävämpää, turvallisempaa ja toimivampaa Helsinkiä. Nuorisopalveluissa kohdennetaan myös voimavaroja heikommassa olevien nuorten tueksi ja työtä tehdään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Enemmän tukea tarvitseville nuorille tarjotaan yksilöllistä tukea, monipuolista kunkin nuoren tilannetta tukevaa toimintaa sekä tarvittaessa ohjausta sopivan avun piiriin. Viime vuosina nuorisopalveluissa on lisätty resursseja etsivään ja jalkautuvaan nuorisotyöhön, jotka osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä ja varmistavat nuorten tarpeisiin vastaavaa työtä.

Nuorisotyö on nuorten hyvinvointia vahvistavaa, ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä. Nuorisotyössä tehdään väkivallan parissa työtä, mutta edelleen on tarvetta vahvistaa ja kehittää toimivia työtapoja. Nuorisopalveluissa on tehty ja tehdään nuorten moninaisuuteen liittyviin tarpeisiin vastaamiseksi työtä muun muassa Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeessa, Moniääninen Helsinki -hankkeessa, Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön hankkeessa ja Ankkuritoiminnan kehittämishankkeessa (ks. näistä tarkemmin oheismateriaalina olevassa liitteessä).

Erityisesti aloitteen teemaan vastaa syksyllä 2022 käynnistynyt pääkaupunkiseudun nuorisotoimien yhteinen Nuorten väkivallan ehkäisy -hanke, jossa kartoitetaan ilmiötä nuorisotyössä pääkaupunkiseudulla, ja jonka tavoitteena on nuorisoväkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaan puuttumisen mallien kehittäminen nuorisotyössä pääkaupunkiseudulla. Hankkeen aikana pyritään tunnistamaan nuorisotyön kehittämiskohtia erityisesti väkivaltailmiön näkökulmasta ja kokeillaan uusia malleja organisoida nuorisotyötä vielä enemmän palveluja tarvitsevien nuorten tavoittamiseksi sekä vahvempien yhteisöllisten verkostojen luomiseksi alueilla.

Nuorisotyössä on eri puolella Helsinkiä käytössä myös ART eli Aggression Replacement Training -menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Osallistujat ovat nuoria, ja usein myös hänen perheensä on mukana työskentelyssä.

Väkivallan kanssa tehtävään työhön tarvitaan edelleen resursseja niin nuorisotyöhön kuin perhetyöhön. Nuoren läheltä -mallin työ nuorten ja perheiden kanssa olisi merkittävä lisä nuorisotyön rinnalle, kuitenkin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toteuttamana. Mikäli perheiden kanssa työskentelyä halutaan lisätä nuorisotyössä, tarvitaan tähän resursseja. Tällä hetkellä nuorisotyössä ei ole väkivallan ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen kaupungin omaa rahoitusta, jolla toiminta pystyttäisiin vakiinnuttamaan osaksi nuorisopalveluiden toimintaa.

Nuoren läheltä -mallin rinnalla on tärkeä vahvistaa nuorisotyön kohtaamistyötä alueilla. Vaikka nuorisotyössä toimitaan myös nuorten perheiden ja yhteisöjen kanssa, varsinainen perhetyö kuuluu sosiaalityön alueelle. Siksi muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä toimiminen on välttämätöntä, eikä väkivaltaista käyttäytymistä pystytä ennaltaehkäisemään ainoastaan nuorisotyön voimin. Mukaan tarvitaan työntekijöitä eri toimialoilta.

Käsittely

Vastaehdotus:
Teija Makkonen: Poistetaan kappale 5 toisen lauseen perästä sanat ”taustasta riippumatta”.

Eli lause tämän jälkeen: ”Ilmiötä esiintyy kaikkien nuorten keskuudessa.”

Kannattaja: Arja Karhuvaara

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Teija Makkosen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä
nuorisoasiainjohtaja
Mikko Vatka
Lisätiedot

Sini Perho, suunnittelija, puhelin: 310 71596

sini.perho@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 23.08.2023

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Hannu Hyttinen, ledande stadssekreterare, telefon: 09 31036024

hannu.hyttinen@hel.fi