Hankinta, sidosyksikköhankinta DigiHelsinki Oy:lta ja sitä koskeva puitesopimus, kaupunginkanslia

HEL 2022-014757
Ärendet har nyare handläggningar
§ 258

ICT-infrastruktuurin ja perustietotekniikan palvelujen sidosyksikköhankinta DigiHelsinki Oy:ltä

Kanslichef

Päätös

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä sidosyksikköhankinnan DigiHelsinki Oy:ltä sekä sitä koskevan puitesopimuksen. Hankinta tehdään kansliapäällikön yhteishankintoja toteuttavan päätöksen (HEL 2022-012870) pohjalta, jonka mukaan Helsingin kaupungin hankintayksiköt ostavat määriteltyjä palveluita DigiHelsinki Oy:lta.

Puitesopimuksen arvioitu vuosiarvo on noin 55 miljoonaa euroa (alv 0%), joka pohjautuu liiketoimintasuunnitelmaan. DigiHelsinki Oy veloittaa aiheuttamisperusteisesti palveluistaan kaupungin hankintayksikköjä, jotka sen palveluita käyttävät. Yhtiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa. Puitesopimuksen liitteenä on palvelujen hinnoitteluperusteet.

Hankintasopimus sopijapuolten välillä syntyy vasta myöhemmin erikseen allekirjoitettavalla tämän päätöksen perusteella tehtävällä puitesopimuksella. Hankintayksiköt tekevät DigiHelsinki Oy:n kanssa omat liityntäsopimuksensa, jonka ehdot määräytyvät puitesopimuksesta.

Päätöksen perustelut

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään §142 1.6.2022 (HEL 2022-005718) päättänyt perustaa yhtiön, joka tarjoaa palveluluettelossa määriteltyjä infra- ja perustietotekniikan palveluita Helsingin kaupungille. Ostettavia palveluita ovat mm. Ensimmäisen asteen tuki, Luottamushenkilöorganisaatioiden kokousten tukipalvelu, Lähitukipalvelu, Päätelaitteiden elinkaaripalvelut, Vakio-ohjelmistopalvelut, Tulostuspalvelut, Lähiverkko, Tietoliikenneliittymät, Palomuuri, Runkoverkko, Palvelin ja tallennusjärjestelmien kapasiteettipalvelut, Tietokantapalvelut, Varmistus ja palautus, AD / Active Directory, Työryhmäpalvelut, IT-asiantuntijapalvelut, Kyberturvapalvelu, Asiakastyöasemien tukipalvelut ja Infonäyttöpalvelu.

Sidosyksikköasema

Hankintalain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksikön tulee olla hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö. Edellytyksenä on myös, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

DigiHelsinki Oy on rekisteröity kaupparekisteriin 2.8.2022 ja yhtiö on kokonaan Helsingin kaupungin määräysvallassa. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 100 prosenttia sekä käyttää hankintalain edellyttämällä tavalla ratkaisevaa vaikutusvaltaa yhtiön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin hallituksen jäsenten nimeämisoikeuden, omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan keinoin.

Yhtiön ulosmyyntiä muille tahoille kuin kaupungin hankintayksiköille tai kaupungin kokonaan omistamille muille sidosyksiköille rajoitetaan sekä DigiHelsinki Oy:n yhtiöjärjestyksessä, että tulevassa perustietotekniikan ja ICT-infrastruktuurin palveluja koskevassa puitesopimuksessa. DigiHelsinki Oy on siten kaupungin sidosyksikkö, jolta Helsingin kaupunki voi tehdä hankintoja hankintalain 15 §:ssä säädetyn sidosyksikköpoikkeuksen nojalla.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valmistellessa päätöstä on arvioitu, sisältyykö toimenpiteeseen SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaaja on yritys. EU:n tuomioistuin on määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yksiköiksi, riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla (Komission käsitetiedonanto 2016/C 262/01, kohdat 6 – 12).

EU:n tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan julkisen vallan käyttäminen ei ole taloudellista toimintaa. Taloudellista toimintaa ei ole myöskään julkiseen vallankäyttöön erottamattomasti liittyvä toiminta, joka itsenäisesti arvioiden voisi olla tyypiltään taloudellista. Erottamattomuutta arvioidessa tulee selvittää, liittyykö toiminta luonteensa, siihen sovellettavien sääntöjen sekä tavoitteidensa perusteella julkisen vallan käyttöön vai ei.

DigiHelsinki Oy:n tehtävänä omistajastrategian mukaan on varmistaa kaupungin toiminnan edellytyksiä tuottamalla ja hankkimalla keskitetysti kaupungin toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tarvitsemat kriittiset digitaaliset peruspalvelut. Yhtiön vastuulla on siten kaupungin viranomaistoimintaan ja julkisen vallan käyttöön läheisesti liittyviä toimintoja, joita ei voi pitää luonteeltaan taloudellisina. Ilman kyseisiä palveluja kaupunki ei voisi hoitaa lakisääteisiä tai kunnan yleisen toimialan puitteissa hoidettavaksi ottamiaan tehtäviään. Näin ollen kyse olisi julkisen vallankäyttöön erottamattomasti liittyvistä palveluista.

Lisäksi DigiHelsinki Oy kuuluu omistajastrategian mukaan kaupungin muihin kuin markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen ryhmään eikä yrityksen tarkoituksena ole tuottaa voittoa omistajalleen. Yhtiö tuottaa palveluita kaupungille tai kaupunkikonserniin kuuluville tytäryhteisöille hankintalain sidosyksikköpoikkeusten perusteella. Tällöin yhtiö ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiö voisi toimia markkinoilla ainoastaan marginaalisesti, sidosyksikkösääntelyn ulosmyyntirajoitusten puitteissa.

Edellä läpikäydyin perustein hankintaan ei liity valtiontukia koskevia esteitä, koska yhtiö ei tosiasiallisesti toimi kilpailluilla markkinoilla, kun se tuottaa digitaalisia peruspalveluita viranomaistoimintaa varten. Yhtiön tulee kuitenkin ottaa toiminnassaan huomioon hankintalain ulosmyyntiin liittyvät rajoitteet. Lisäksi yhtiön sallitun ulosmyyntiosuuden puitteissa myymät palvelut tulee hinnoitella markkinaehtoisesti. Tämän tulee olla myös todennettavissa kyseistä toimintaa koskevan eriytetyn kirjapidon ja tuloslaskelmien perusteella.

Kansliapäällikön toimivalta perustuu Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 1§:n 2 momentin 2. kohtaan.

Detta beslut publicerades 27.12.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Mikko Rusama, Digitalisaatiojohtaja, puhelin:

mikko.rusama@hel.fi

Beslutsfattare

Sami Sarvilinna
kansliapäällikkö
Jorma Lamminmäki
hankintajohtaja

Bilagor

1. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
2. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
5. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
7. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
8. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
9. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
10. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
11. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
12. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
13. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
14. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
15. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
16. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
17. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
18. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
19. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
20. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
21. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
22. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
23. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
27. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
28. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k
29. Sekretessbelagd: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter, bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation 917/2014, Dataskyddslagen 1050/2018, Lagen om behandling av personuppgifter inom social- och hälsovården 703/2023, Lagen om offentlig upphandling och koncession 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.