Vahingonkorvaus, autovaurio, 21.12.2022, Helsinginkatu
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.5.2023 § 155 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.5.2023 (155 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 11.5.2023 (155 §) päätöksellään hylännyt 21.12.2022 Helsinginkadulla tapahtuneeseen ajoneuvon renkaan ja vanteen rikkoutumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa määrältään 799,66 euron vahingonkorvausvaatimuksensa 21.12.2022 kello 8.50 osoitteessa Helsinginkatu tapahtuneeseen auton vaurioitumiseen liittyen. Hakijan ajoneuvon rengas ja vanne ovat vaurioituneet hakijan ajettua ajoradalla olleeseen kuoppaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksensa perusteina muun muassa, että Helsinginkatu ei ole ollut 21.12.2022 tyydyttävässä kunnossa kunnossapitolain edellyttämällä tavalla. Kadun kunnossapitoa ei ole hoidettu asianmukaisesti, ja tienhoito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai tienhoitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty.
Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että alueen kunnossapidosta vastaavalta saatu selvitys ei pidä paikkaansa, ja siinä on suuria ristiriitoja tapahtumien todellisen kulun kanssa. Hakijan mukaan kuoppaa ei luultavasti edes ole korjattu vahinkoa edellisenä päivänä, tai mikäli kuoppa olisikin korjattu jo vahinkoa edeltävä päivänä, voidaan katsoa, ettei työtä ole suoritettu hyvän työtavan mukaisesti, sillä paikkaus ei ole kestänyt edes vuorokautta. Hakija on itse nähnyt, että kuoppa on paikattu vahinkopäivänä kello 9.50.
Vahinkoalueella on ollut havaittavissa koko syksyn ja alkutalven selvää kulumaa ja kuoppautumisen alkua, joten päätöksessä mainitun tehostetun kunnonvalvonnan olisi pitänyt löytää ja korjata alue omatoimisesti jo kauan ennen vahinkotapahtumaa. Se, että kuoppautuminen on päästetty etenemään niin pitkälle että kuoppa hajottaa auton, ei ole äkillinen ja ennakoimaton tapahtuma ylläpidon kannalta.
Perustelut
Kaupunkiympäristölautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.
Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tiimipäällikön päätös perustuu asiassa saatuun kunnossapitovastaavan selvitykseen. I-kunnossapitoluokkaan kuuluvan Helsinginkadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja korjaustoimenpiteitä tarvittaessa tehty. Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kohtuullinen aika lasketaan siitä, kun vaurio on havaittu kaupungin omassa tarkastuksessa tai vauriosta on saatu ilmoitus.
Tieto vahinkoa edeltävänä päivänä tehdystä korjauksesta perustuu paikkaustyön tehneeltä urakoitsijalta ja työnjohtajalta varmistettuun tietoon alkuperäisen selvityksen yhteydessä. Katujen reikiintyminen oli marras–joulukuussa siinä määrin nopeaa, että osaa kohdista jouduttiin korjaamaan päivittäin. Kyseessä ei myöskään ole työ- tai laatuvirhe, paikkamassa ei yksinkertaisesti pysy kauaa märässä asfaltissa, ja kuoppa voi siten vaatia toistuvaa korjausta. Korjausta ei voi myöskään tehdä muulla menetelmällä, koska asfalttiasemilla on vuoden lopun ja alkuvuoden aikana useamman kuukauden huoltotauot. Muutkin korjaustavat vaativat kuivan kelin ja sään ollakseen toimivia.
Kaikki kunnossapidon tekemät korjaustoimet eivät päädy raportointijärjestelmään esimerkiksi teknisten ongelmien vuoksi tai siksi, että ilmoituksia korjaustarpeista tulee ohi virallisten palautekanavien suoraan työnjohdolle kentälle mm. viranomaisilta. Kaikista tehdyistä korjaustoimenpiteistä ei tämän vuoksi ole kaupungilla olevasta kirjallisesta materiaalista saatavissa jälkikäteen tietoa. Vahingon aiheuttanut kuoppa on kuitenkin korjattu oikaisuvaatimuksen mukaan vahinkopäivänä jo kello 9.50 hakijan ilmoitettua kuopasta kaupungin asiakaspalveluun kello 9.00. Kaupungille on toimitettu myös toisen vahingonkorvausvaatimuksen yhteydessä vahinkopaikalta 21.12.2022 otettu valokuva, jossa tuore paikkaus on selvästi nähtävissä.
Kunnossapidosta saadun lisäselvityksen mukaan kuoppaa on jouduttu korjaamaan toistuvasti, mutta se ei osoita, että työ olisi epäonnistunut. Kohtaa on jouduttu korjaamaan useamman kerran, mikä on talvella vilkasliikenteisissä paikoissa täysin normaalia johtuen kelin ja sään, liikenteen sekä käytettävissä olevien materiaalien yhteisvaikutuksesta. Kohta on korjattu valuasfaltilla välittömästi, kun sitä on ollut saatavissa.
Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Selvityksen mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä vahinkopaikassa on 23 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Helsinginkadulla on kaupungille tehtyjen vahingonkorvausvaatimusten perusteella tapahtunut samana päivänä tämän vahingon lisäksi kaksi muuta rengasvauriota. Vuorokausiliikenteen määrä huomioon ottaen voidaan kuitenkin arvioida, että päällysteen purkaumat ovat olleet tieliikennelain edellyttämää tilannenopeutta ja varovaisuutta noudattaen autoilijoiden havaittavissa ja väistettävissä, koska vahinkoja ei tämän enempää ole sattunut.
Kaupunki katsoo hoitaneensa vahinkopaikan kunnossapidon asianmukaisesti. Kunnossapito on tarkkaillut aluetta säännöllisesti ja korjannut kuoppaa käytettävissä olevin keinoin ilman aiheetonta viivytystä asiassa saatujen selvitysten perusteella sekä 20.12. että 21.12.2022. Talvella 2022–2023 kuukausia tavanomaista aikaisemmin alkanut katujen reikiintyminen on huomioitu kunnossapidossa kohdistamalla paikkaustyöhön merkittävästi lisää resursseja niin henkilöstön kuin kaluston muodossa ja siten osaltaan on noudatettu hyvää tienpitotapaa ja huolellisuutta.
Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 15.5.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 25.5.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 11.05.2023 § 155
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 26.12.2022 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija on täydentänyt vaatimustaan 11.1.2023 tarkentaen vaatimuksensa summaksi 799,66 euroa. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon vasen eturengas- ja vanne vaurioituivat hakijan ajettua 21.12.2022 klo 8.50 suureen, teräväreunaiseen ja erittäin syvään kuoppaan Helsinginkadulla n. 100 metriä Mäntymäentien risteyksestä. Vaatimuksen mukaan kuoppa oli täynnä vettä, joten sitä oli hankala nähdä aamuhämärässä, ja äkillinen väistäminen oli aamuruuhkassa mahdotonta.
Hakijan on vaatimuksessaan arvioinut kuopan olleen syvyydeltään vähintään n. 15–20 cm, sekä kertonut, että syvyyden arviointi tarkasti oli mahdotonta liikenteen takia, ja koska kuoppa oli täynnä vettä. Vaatimuksen mukaan kuoppa oli ympärysmitoiltaan lähes saman kokoinen kuin viereinen viemärinkansi. Hakemuksen liitteenä on toimitettu kuvia vahinkopaikan kuopasta sekä kartta, johon vahinkopaikka on merkitty. Sää oli vaatimuksen mukaan vahingon tapahtuessa pimeä ja pilvinen, mutta tapahtumahetkellä ei satanut. Tien pinta oli märkä ja jäätön.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Helsinginkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan joulukuussa 2022 vahinkopaikalla olevasta kuopasta on tehty neljä ilmoitusta kaupungin palautejärjestelmään. Ilmoituksista kaksi on tehty 20.12.2022 ja kaksi 21.12.2022. Kunnossapitoon tieto palautejärjestelmään tulleista ilmoituksista on tullut 23.12.2022. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on paikattu kylmämassalla 20.12.2022 kunnossapidon oman valvontakierroksen yhteydessä ennen ilmoitusten saapumista kunnossapidon tietoon. Kohta on korjattu valuasfaltilla tammikuun 2022 lopussa, kun valuasfalttia on ollut saataville asfalttiasemien huoltokatkojen päätyttyä.
Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 23 900 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan ennen vahinkopäivää lämpötila on vaihdellut nollan molemmin puolin jo marraskuusta 2022 alkaen. Ennen vahinkoa, joulukuun puolessa välissä oli pidempi pakkasjakso ja lumen syvyyttä mitattiin enimmillään 44 senttimetriä. Pakkasjakson päätyttyä lumen syvyys alkoi laskea, ja vahinkoaikaan lumen syvyys oli mittauksissa 18 senttimetriä. Lämpötila on vahingon aikaan ollut 3,5 °C.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kunnossapito on aloittanut tehostetut paikkaustoimet alueen kaduilla, koska reikiintyminen on vaikeiden keli- ja sääolosuhteiden vuoksi ollut hyvin laajamittaista.
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Vuosi 2022 oli routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin syntyi vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla. Katujen reikiintyminen alkoi vuoden 2022 lopussa merkittävästi tavanomaista aikaisemmin.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahinkopaikalla on syksyllä tehty toistuvasti tarkistus- ja korjausajoja. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Päällystevaurio on paikattu kylmämassalla vahinkoa edeltävänä päivänä oma-aloitteisesti saapuneista asiakaspalautteista ja tästä vahingonkorvausvaatimuksesta tietämättä.
Vahingon aiheuttanut päällystevaurio on syntynyt nopeasti, oletettavasti tunneissa, aikana, jolloin katujen reikiintyminen on laajaa sää- ja keliolojen vuoksi. Vahinkopaikalla on kaksi normaalilevyistä kaistaa ja katuvalaistus, joten päällystevaurio on ollut sijaintinsa puolesta väistettävissä ja havaittavissa.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5.000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Detta beslut publicerades 10.08.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794