Poikkeaminen, Tapaninkylä, Naskalikuja 5, Björk Invest Oy

HEL 2023-000124
Ärendet har nyare handläggningar
§ 45

Tapaninkylä, Naskalikuja 5, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39202 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7900 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e= 0,20 (230 k-m²) lukuun e=0,25 (287 k-m²), jolloin rakennusoikeus ylittyy 57 k-m² (25 %).
  • Kerrosalan saa ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvien teknisten tilojen osalta.
  • Rakennuksen enimmäiskorkeus saa olla 7,0 m, asemakaavan mukaan enimmäiskorkeus on 6,5 m.

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 7 §:stä seuraavasti:

  • Rakennusten terassit varastotiloineen saa rakentaa vähintään 1 m läheisyyteen puiston puoleisesta tontin rajasta.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Asuinrakennukset tulee rakentaa kahteen tasoon (enintään 70 % kerrosalasta yhdessä tasossa.
  • Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ja johtaa maanvaraiselle pihan osalle. Läpäisemättömiä pintamateriaaleja tulee välttää.
  • Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää pihasuunnitelma.
  • Tontilla olevia elinvoimaisia puita tulee pyrkiä säilyttämään piha-alueilla.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Björk Invest Oy

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39202 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen erillispientalon rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7900 siten, että

- tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25, jolloin rakennusoikeus ylittyy 57,4 k-m²,

- kerrosala ylittyy ulkoseinien yli 250 mm paksuuden osalta yhteensä 28,5 k-m² ja teknisten tilojen osalta yhteensä 7,5 k-m².

Lisäksi poiketaan rakennuskorkeudesta siten, että enimmäiskorkeus nousee 6,5 metristä 7,0 metriin ja siten, että pienet taloustilat ja terassit ylittävät rakennusalueen rajan puiston suuntaan.

Talot sijoittuvat viuhkamaisesti ylärinteeseen siten, että pääsisäänkäynti on alemmasta kerroksesta, ja osa alemman kerroksen tiloista sijaitsee maan alla. Piha-alueelle sijoitetaan 3 autopaikkaa sekä yksi vieraspaikka autopaikkavarauksena.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että naapuruston kannalta ympäristö siistiytyy. Nykyinen talo on autio sekä hyvin huonossa kunnossa. Tontilla on kaivettu maa talon ympäriltä pois perustuksiin asti ja tontti on puskistunut.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7900. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Korttelialueella saa tontin kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m² / asunto. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 4 m. Tontinrajan osalta, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6,5 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta saa olla 2 m. Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6,5 m. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/asunto.

Tonttitehokkuus saa olla e= 0,20. Tontin pinta-ala on 1148 m². Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Tontille on rakennettava asukkaiden ulko-oleskeluun ja lasten leikkipaikaksi soveltuvaa aluetta vähintään 10 m² /asunto. Rakentamattomat tontinosat on istutettava. Mikäli puita tai pensaita tuhoutuu, on tilalle istutettava uudet. Tontilla on osoitettu osa, jolla on oltava vähintään 1 puu alueen 25 m² kohti. Muiden istutusten ja aidan korkeus saa olla enintään 80 cm.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Vuonna 1953 valmistunut rakennus sijaitsee Tapaninkylän pientaloalueella. Rakennus tullaan purkamaan. Lähiympäristössä on enimmäkseen 1980-luvulla rakennettuja pientaloja tai rivitaloja. Tonttia rajaa länsireunalta puisto, Lestimäki, jossa sijaitseva mäki on ollut mestauspaikka 1700-luvulla Ruotsin vallan aikana.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan mielestä rakennusten määrän lisäys tontilla yhdestä kolmeen, varjostaa naapurin rakennusta ja pihaa sekä aiheuttaa liikenteen lisääntymistä. Muistuttajan mielestä rakennusten suunnitelmien mukainen harjakorkeus on 8,5 m ja siten lisää pihan varjostumista, etenkin talviaikaan. Muistuttaja edellyttää, että rakennushankkeen tulee noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa eikä siten saa ylittää rakennusaloja. Lisäksi muistuttaja edellyttää, että rakennushanke huolehtii oman tontin ja naapurin tontin välisten korkojen tasaamisesta siten, ettei sadevesi ja lumen sulamisvesi valu naapurin tontille.

Toinen muistuttaja huomauttaa, että louhintatyöt tulee tehdä tontilla erityistä varovaisuutta noudattaen, jottei räjähdystyöt riko lähirakennusten rakenteita.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että asemakaava mahdollistaa enintään kaksiasuntoisten pientalojen rakentamisen, mutta ei ota kantaa asuntojen määrään. Uusissa kaavoissa ja kun haetaan vanhaan kaavaan kaavapoikkeamaa, sallitaan asuntojen lukumääräksi yksi asunto alkavaa 400 tontti-m² kohden. Hankkeen tontin pinta-ala on 1148 m², joten siihen sallitaan viranomaisten mukaan kolme asuntoa.

Hakija perustelee poikkeamista rakennusten enimmäiskorkeudesta nykyisten rakentamismääräysten aiheuttamilla teknisillä korkeuksilla verrattuna kaavan voimaantuloon vuodelta 1979. Suurimmat muutokset on välipohjan korkeus verrattuna aikaisempaan rakentamistapaan, ja tämä nostaa asunnon korkeutta. Välipohjan rakenteeseen tulevat myös IV putket, jotka edellyttävät lisäkorkeutta, jota aiheuttaa myös yläpohjan eristeen määrä on kasvanut 250 mm:stä 500 mm:iin. Huomioina vielä, että tulevat talot ovat harjakorkeudeltaan matalampia kuin nykyinen purettava talo. Lähimmäksi naapuria tulevan A-talon harjakorkeus on +28,476 kun vanhan talon harjakorkeus on +29,222.

Hakijan mukaan rakennukset eivät ylitä rakennusalueen rajaa. Autopaikat ja tontille tulevat tukimuurit voi tehdä rakennusalueen ulkopuolelle. Rajan ylitys tulee puiston suunnasta (pienet taloustilat) ja terassit.

Hakija toteaa, että rakennushankkeen tontti on rinteinen ja luonnollinen nousu tapahtuu juuri sillä tontilla. Tulevien asuntojen piha-alueen, autopaikan ja tien hulevedet pidetään omalla tontilla, kun tontille rakennetaan hulevesiviemäröinti ja kaadot eivät ole naapurille päin.

Hakija toteaa toisen muistuttajan huoleen kallion räjäytystöistä aiheutuvasta vaarasta, että lähialueen talot otetaan huomioon. Ulkopuolinen toimija tekee tarvittavat katselmukset ja asentaa tärinämittarit naapuri taloihin rakentamismääräysten mukaisesti.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty poikkeamisia tonttitehokkuuden noston suhteen siten, että tehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Alustavien suunnitelmien mukainen rakennusoikeuden jakaminen kolmeksi rakennukseksi on tontin koko ja muoto huomioon ottaen tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennusoikeuden vähäinen lisäys ei kaksikerroksisena ratkaisuna muuta alueen ilmettä eikä rakentamisen väljyyttä. Se ei ole myöskään ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden tai alueen rakennustypologian kanssa. Nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita, jonka mukaan alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle e=0,4.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Rakennusvalvonnan käytännön mukaan myös ulos avautuvat tekniset tilat voidaan katsoa yleisiin tiloihin avautuvaksi tekniseksi tilaksi. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Rakennusten enimmäiskorkeudesta poikkeaminen on nykyaikaisen rakennustavan, eristepaksuuksien ja tarvittavien rakenteiden perusteella tarkoituksenmukaista. Uudemmissa asemakaavoissa on sallittu asuinrakennusten kerrosluvuksi kaksi ja enimmäiskorkeudeksi 7 metriä. Poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Autopaikkoja saa sijoittaa alueelle, jolla on asemakaavassa merkintä: Tontin osa, jolla on oltava vähintään 1 puu alueen 25 m² kohti. Tällä alueella olemassa olevia puita on kartoitettu ja huomioitu suunnitelmassa.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 7 §:n mukaan rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli siten, että erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrillä. Rakennusten terassit varastotiloineen saa rakentaa vähintään 1 m läheisyyteen puiston puoleisesta tontin rajasta, sillä ylitys ei aiheuta huomattavaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

Helsingin kaupungin hulevesistrategian sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä ottamaan huomioon kasvillisuuden säilyttäminen ja hulevesien viivyttäminen tontilla. Pihasuunnitelman tavoitteena on, että tontin ulkoalueet ja kasvillisuus otetaan riittävästi huomioon suunnittelussa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 13.04.2023

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 45 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 45 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289

joakim.kettunen@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja