Poikkeaminen, Tapaninkylä, Naskalikuja 5, Björk Invest Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39202 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7900 seuraavasti:

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 7 §:stä seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Björk Invest Oy

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39202 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen erillispientalon rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7900 siten, että

- tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25, jolloin rakennusoikeus ylittyy 57,4 k-m²,

- kerrosala ylittyy ulkoseinien yli 250 mm paksuuden osalta yhteensä 28,5 k-m² ja teknisten tilojen osalta yhteensä 7,5 k-m².

Lisäksi poiketaan rakennuskorkeudesta siten, että enimmäiskorkeus nousee 6,5 metristä 7,0 metriin ja siten, että pienet taloustilat ja terassit ylittävät rakennusalueen rajan puiston suuntaan.

Talot sijoittuvat viuhkamaisesti ylärinteeseen siten, että pääsisäänkäynti on alemmasta kerroksesta, ja osa alemman kerroksen tiloista sijaitsee maan alla. Piha-alueelle sijoitetaan 3 autopaikkaa sekä yksi vieraspaikka autopaikkavarauksena.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että naapuruston kannalta ympäristö siistiytyy. Nykyinen talo on autio sekä hyvin huonossa kunnossa. Tontilla on kaivettu maa talon ympäriltä pois perustuksiin asti ja tontti on puskistunut.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7900. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Korttelialueella saa tontin kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 k-m² / asunto. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta on 4 m. Tontinrajan osalta, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6,5 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta saa olla 2 m. Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6,5 m. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/asunto.

Tonttitehokkuus saa olla e= 0,20. Tontin pinta-ala on 1148 m². Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan kuusiaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Tontille on rakennettava asukkaiden ulko-oleskeluun ja lasten leikkipaikaksi soveltuvaa aluetta vähintään 10 m² /asunto. Rakentamattomat tontinosat on istutettava. Mikäli puita tai pensaita tuhoutuu, on tilalle istutettava uudet. Tontilla on osoitettu osa, jolla on oltava vähintään 1 puu alueen 25 m² kohti. Muiden istutusten ja aidan korkeus saa olla enintään 80 cm.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Vuonna 1953 valmistunut rakennus sijaitsee Tapaninkylän pientaloalueella. Rakennus tullaan purkamaan. Lähiympäristössä on enimmäkseen 1980-luvulla rakennettuja pientaloja tai rivitaloja. Tonttia rajaa länsireunalta puisto, Lestimäki, jossa sijaitseva mäki on ollut mestauspaikka 1700-luvulla Ruotsin vallan aikana.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan mielestä rakennusten määrän lisäys tontilla yhdestä kolmeen, varjostaa naapurin rakennusta ja pihaa sekä aiheuttaa liikenteen lisääntymistä. Muistuttajan mielestä rakennusten suunnitelmien mukainen harjakorkeus on 8,5 m ja siten lisää pihan varjostumista, etenkin talviaikaan. Muistuttaja edellyttää, että rakennushankkeen tulee noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa eikä siten saa ylittää rakennusaloja. Lisäksi muistuttaja edellyttää, että rakennushanke huolehtii oman tontin ja naapurin tontin välisten korkojen tasaamisesta siten, ettei sadevesi ja lumen sulamisvesi valu naapurin tontille.

Toinen muistuttaja huomauttaa, että louhintatyöt tulee tehdä tontilla erityistä varovaisuutta noudattaen, jottei räjähdystyöt riko lähirakennusten rakenteita.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että asemakaava mahdollistaa enintään kaksiasuntoisten pientalojen rakentamisen, mutta ei ota kantaa asuntojen määrään. Uusissa kaavoissa ja kun haetaan vanhaan kaavaan kaavapoikkeamaa, sallitaan asuntojen lukumääräksi yksi asunto alkavaa 400 tontti-m² kohden. Hankkeen tontin pinta-ala on 1148 m², joten siihen sallitaan viranomaisten mukaan kolme asuntoa.

Hakija perustelee poikkeamista rakennusten enimmäiskorkeudesta nykyisten rakentamismääräysten aiheuttamilla teknisillä korkeuksilla verrattuna kaavan voimaantuloon vuodelta 1979. Suurimmat muutokset on välipohjan korkeus verrattuna aikaisempaan rakentamistapaan, ja tämä nostaa asunnon korkeutta. Välipohjan rakenteeseen tulevat myös IV putket, jotka edellyttävät lisäkorkeutta, jota aiheuttaa myös yläpohjan eristeen määrä on kasvanut 250 mm:stä 500 mm:iin. Huomioina vielä, että tulevat talot ovat harjakorkeudeltaan matalampia kuin nykyinen purettava talo. Lähimmäksi naapuria tulevan A-talon harjakorkeus on +28,476 kun vanhan talon harjakorkeus on +29,222.

Hakijan mukaan rakennukset eivät ylitä rakennusalueen rajaa. Autopaikat ja tontille tulevat tukimuurit voi tehdä rakennusalueen ulkopuolelle. Rajan ylitys tulee puiston suunnasta (pienet taloustilat) ja terassit.

Hakija toteaa, että rakennushankkeen tontti on rinteinen ja luonnollinen nousu tapahtuu juuri sillä tontilla. Tulevien asuntojen piha-alueen, autopaikan ja tien hulevedet pidetään omalla tontilla, kun tontille rakennetaan hulevesiviemäröinti ja kaadot eivät ole naapurille päin.

Hakija toteaa toisen muistuttajan huoleen kallion räjäytystöistä aiheutuvasta vaarasta, että lähialueen talot otetaan huomioon. Ulkopuolinen toimija tekee tarvittavat katselmukset ja asentaa tärinämittarit naapuri taloihin rakentamismääräysten mukaisesti.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty poikkeamisia tonttitehokkuuden noston suhteen siten, että tehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Alustavien suunnitelmien mukainen rakennusoikeuden jakaminen kolmeksi rakennukseksi on tontin koko ja muoto huomioon ottaen tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennusoikeuden vähäinen lisäys ei kaksikerroksisena ratkaisuna muuta alueen ilmettä eikä rakentamisen väljyyttä. Se ei ole myöskään ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden tai alueen rakennustypologian kanssa. Nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita, jonka mukaan alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle e=0,4.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Rakennusvalvonnan käytännön mukaan myös ulos avautuvat tekniset tilat voidaan katsoa yleisiin tiloihin avautuvaksi tekniseksi tilaksi. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Rakennusten enimmäiskorkeudesta poikkeaminen on nykyaikaisen rakennustavan, eristepaksuuksien ja tarvittavien rakenteiden perusteella tarkoituksenmukaista. Uudemmissa asemakaavoissa on sallittu asuinrakennusten kerrosluvuksi kaksi ja enimmäiskorkeudeksi 7 metriä. Poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Autopaikkoja saa sijoittaa alueelle, jolla on asemakaavassa merkintä: Tontin osa, jolla on oltava vähintään 1 puu alueen 25 m² kohti. Tällä alueella olemassa olevia puita on kartoitettu ja huomioitu suunnitelmassa.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 7 §:n mukaan rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli siten, että erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrillä. Rakennusten terassit varastotiloineen saa rakentaa vähintään 1 m läheisyyteen puiston puoleisesta tontin rajasta, sillä ylitys ei aiheuta huomattavaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

Helsingin kaupungin hulevesistrategian sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä ottamaan huomioon kasvillisuuden säilyttäminen ja hulevesien viivyttäminen tontilla. Pihasuunnitelman tavoitteena on, että tontin ulkoalueet ja kasvillisuus otetaan riittävästi huomioon suunnittelussa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.