Poikkeaminen, Etu-Töölö, Hiekkarannantie 5, Soulmade Finland Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin 13467 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11290 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Soulmade Finland Oy

Rakennuspaikka

13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin 13467 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa kylpylähotellirakennuksen (12 167 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11290 siten, että rakennusalan rajoja ylitetään ja toimintoja sijoitetaan tontilla toisin kuin asemakaavassa, pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja sijoitetaan kellariin, julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimmistä korkeusasemista ja maanpinnan likimääräisistä korkeusasemista sekä autopaikkamääräyksestä poiketaan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelma noudattaa kaavan massoitteluperiaatetta ja rakennusalan ylitykset tontilla ovat vähäisiä. Pienellä runkosyvyydellä ja optimaalisella pihojen suuntauksella saavutetaan kaavaratkaisuun verrattuna parempaa ympäristöä. Maanalaiset tilat, ulkouima-altaat ja katokset sijoitetaan tontilla tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Kylpylään liittyville terasseille, saunoille, suihkuille ja ulkoaltaille on suunniteltu rauhallinen ja toiminnallisesti järkevä sijainti. Yksikerroksiset piharakennukset, jotka sijoittuvat erilleen päärakennuksesta, antavat pihoille pienimittakaavaista tilallisuutta ja muodostavat suojaisia paikkoja. Lähelle tontin rajaa sijoittuvista saunoista pääsee myös mereen uimaan. Lounaaseen suuntautuvalle pihalle on pääsy rantaraitilta, jonka kulkijoita ja kylpylähotellin asiakkaita palvelee kioski.

Pihoilla on rakennusalan rajan ulkopuolella muutamia rakennuksen arkkitehtuuriin sovitettuja IV-rakenteita, johtuen kaavassa määrätystä konehuoneiden sijoittamisesta kellariin. Niiden sijoittamisessa ja muotoilussa on huomioitu näkymät puiston ja tontin välillä sekä säännökset tulo- ja poistoilmalaitteiden etäisyyksistä.

Perusteena pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamiselle vähäisessä määrin kellariin on sillä saavutettu rakennuksen kevyempi, läpinäkyvämpi ilme ja rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Lasiseinäisessä ensimmäisessä kerroksessa puku-, pesu- ja WC-tilat veisivät maanpäällistä valoisaa tilaa ja tukkisivat keskeisiä näkymiä.

II-kerroksisen osan julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema ylittyy suunnitelmassa kaavan sallimasta 2,41 metrillä (asemakaava +11.3, suunnitelma +13.71) ja III-kerroksisen osan ylin korkeusasema 0,99 metrillä (asemakaava +15.6, suunnitelma +16.59). Rakennuksen ja maanpinnan korkeusasemat on suunniteltu kaavamerkintöjen sijaan nykyisen turvallisen rakentamisen korkeusaseman edellyttämälle tasolle sovittaen yhteen kaupungin katu- ja puistosuunnitelman kanssa. Tavoitteena on tulvariskin huomioiva turvallinen rakentaminen. Maanpintaa tontilla ja ympäristössä nostetaan ilmastonmuutoksesta johtuvaan tulvakorkeuteen varautumisen vuoksi voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Helsingin kaupungin määrittämä turvallisen rakentamisen korkeusasema, johon tulvavesi voi tilapäisesti nousta, on tontilla +3.1 (N2000). Toimivat, mutta minimoidut kerroskorkeudet on huomioitu kylpylähotellin toimintojen ja huoltoliikenteen näkökulmasta. Jätehuone ja huoltotilat on kaavan mukaisesti sijoitettu rakennuksen kellariin, jossa vapaa korkeus huoltoajoreitillä on max. 3 m. Rakenteiden paksuudet ja talotekniikan varaukset on huomioitu kerroskorkeuksissa. Asemakaavan pohjana ollut viitesuunnitelma ei ole ottanut huomioon myöhemmin tutkittuja, kestävän rakentamisen näkökulmasta merkittäviä asioita, joiden pohjalta rakennuksen toimivat kerrosten ja katon korkeusasemat muodostuvat.

Kaavamääräyksen mukainen autopaikkamäärä rakennettavalle rakennusoikeudelliselle kerrosalalle on 12 167 k-m² / 165 k-m² = 74 ap. Nykyinen voimassa oleva pysäköintiohje mahdollistaa enintään 1 ap / 350 k-m². Pysäköintiohjeen mukainen autopaikkamäärä rakennettavalle kerrosalalle on 12 167 k-m² / 350 k-m² = 35 ap. Suunnitelmassa noudatetaan kaupungilta saatua ohjeistusta autopaikkamäärän suhteen. Suunniteltu autopaikkamäärä 67 kpl on hieman pienempi kuin asemakaavamääräyksessä, mutta suurempi kuin voimassa oleva, asemakaavan voimaantulon jälkeen laadittu pysäköintiohje ohjeistaa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.6.2009 voimaan tullut asemakaava nro 11290. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on kylpylähotellin korttelialuetta, johon saa rakentaa itäosallaan kolmikerroksisen ja länsiosallaan kaksikerroksisen hotellirakennuksen, jossa tulee olla kylpylätiloja ja siihen liittyviä ravintola-, kahvila-, sauna-, kuntoutus- ja kuntosalitiloja vähintään 35 % rakennetusta kerrosalasta. Korttelialueen eteläreunalle rakennusalan eteläpuolelle on kaavassa osoitettu maanalainen tila. Rakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema on määrätty asemakaavassa ja korttelialueelle on merkitty maanpinnan likimääräisiä korkeusasemia. Rakennusalan ulkopuolelle on osoitettu myös katoksen rakennusala ja likimääräiset alueen osat ulkoterassille ja uima-altaalle. Kaavan mukaan kylpylähotellia varten on rakennettava 1 autopaikka / 165 k-m². Ilmanvaihtokonehuoneet ja muu talotekniikka on määrätty sijoitettavaksi kellariin samoin kuin jätehuollon laitteet ja huoltotilat. Rakennusoikeus korttelialueella on 12 300 k-m². Kylpylähotellin korttelialuetta itä- ja pohjoispuolella puistossa kiertää kaavaan merkitty hälytysajoneuvon ajoyhteys.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on pääosin merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy mantereen virkistys- ja viheralueisiin. Merkintä sisältää loma-asumisen ja matkailun alueita. Korttelialueen itäisin ja eteläisin osa ulottuu alueelle, joka yleiskaavassa on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Nykyisin rakennuspaikka on rakentamaton ja sillä sijaitsee palloilukenttiä ja Kiinteistöhuollon hiekkasiiloja. Korttelialueella ja ympäröivällä Sigurd Frosteruksen puiston alueella on tehty maaperätutkimuksia ja alueella on havaittu pilaantuneita maa-aineksia. Korttelialueella on muutamia luonnonvaraisesti kasvaneita puita.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu rakennuspaikan naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.3.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamat asemakaavasta eivät ole merkittäviä, eikä poikkeamisella ole huomattavia vaikutuksia muiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistutuksessa todetaan, ettei poikkeamia voi pitää vähäisinä. Uudessa suunnitelmassa kylpylähotelli on paisunut huomattavasti viitesuunnitelmasta, jonka perusteella asemakaavaan muutos tehtiin. Muistutuksessa huomautetaan, että asemakaavan valmistelun yhteydessä hotellin korostettiin olevan pienimuotoinen ja aiheuttavan vain vähäisiä maisemallisia häiriöitä, millä perusteltiin yleiskaavanmukaisuutta. Asemakaavan voimaantuloa edeltäneessä oikeusprosessissa lainmukaisuuden katsottiin lopulta riippuvan siitä kuinka pienimuotoisesta ja maisemaa häiritsemättömästä rakentamisesta on kyse. Asemakaavasta haetuilla poikkeamilla ei muistuttajan mielestä voida kiertää oikeudellisesti asetettuja rajoitteita ja ehtoja rakentamiselle eikä poikkeamista voida sallia pelkkien taloudellisten tai hakijan omien intressien perustalta. Lisäksi muistutuksessa esitetään, että poikkeamisia tulisi kompensoida alueen muille käyttäjille, lähiasukkaille, kulttuuriympäristölle, maisemakuvalle ja luonnolle.

Asemakaavan viitesuunnitelman läpinäkyvän ensimmäisen kerroksen päälle on muistuttajan näkemyksen mukaan uusissa suunnitelmissa lisätty maisemaa peittävä, läpinäkymätön toinen kerros hotellihuoneita. Hotelli ei enää sulaudu maisemaan asemakaavassa esitetyllä tavalla vaan muodostaa muurimaisen, merellistä maisemaa peittävän rakenteen. Rakennusneliöiden uudenlainen massoittelu kasvattaa muistuttajan mielestä hotellin siipiä niin, että hotelli peittää yhä enemmän maisemaa ja kaventaa edelleen hotellin siipien ja meren rannan välille jäävää maa-aluetta ja kulkureittiä Frosteruksen puistoon.

Muistutuksessa kritisoidaan rakennelmien ja laitteiden sijoittamista rakennusalan ulkopuolelle. Hotellin yksityisten tilojen siirtäminen irti rakennuksesta, rakennusalueen rajojen yli rikkoo asemakaavassa asetettua yksityisen tonttialueen ja julkisen puistotilan saumatonta yhteenliittymistä muodostaen muurimaisia esteitä vapaalle liikkumiselle ja kaupallinen toiminta valtaisi lisää julkista tilaa puistosta. Muistuttajan mielestä perusteluista ei käy ilmi, miten rakennelmien sijoittaminen piha-alueelle parantaisi sopimista maisemaan tai vähentäisi rakennuksen peittävää vaikutusta.

Muistutuksen mukaan tilojen siirtäminen kellariin ei ole välttämätöntä eikä tarkoituksenmukaista, sillä maanpäälisissä tiloissa on riittävästi mahdollisuuksia tilojen sijoittamiselle ilman, että kevyempi, läpinäkyvämpi ja maisemaan sulautuva ilme vaarantuu. Uusissa suunnitelmissa on muistutuksen mukaan kokonainen kerros kylpylätilan päällä sekä kolme muuta siipeä läpinäkymätöntä tilaa, jonne tilat olisi voitu sijoittaa, ellei hotellin huonemäärä olisi kasvatettu 25 % alkuperäiseen viitesuunnitelmaan verrattuna.

Suunnitelmassa yleisessä käytössä oleviin tiloihin vaikuttaa muistuttajan mukaan olevan laskettu sellaisia tiloja, jotka ovat hotellissa majoittuvien käytössä eivätkä kuulu varsinaisesti vaadittuihin yleisiin kylpylätoimintoihin.

Muistutuksen mukaan poikkeaminen asemakaavaan merkityistä julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimmistä korkeusasemista ja maanpinnan korkeusasemista on merkittävä, eikä johdu uudesta korkojärjestelmästä tai kestävän rakentamisen vaatimuksista, vaan siitä, että suunnitelmassa on lisätty kokonainen kerros viitesuunnitelmissa yksikerroksisena esitetyn kylpyläosan sakaraan. Poikkeamishakemuksen pohjana oleva suunnitteluratkaisu on muistuttajan mielestä täysin ristiriidassa asemakaavassa esitetyn pienimuotoisuuden ja läpinäkyvyyden kanssa ja vaatisi asemakaavan muutoksen.

Muistuttaja pitää perusteluja poikkeamiselle asemakaavan mukaisesta autopaikkavaatimuksesta siten, että noudatettaisiin kaupungin pysäköintiohjetta tai hankkeen omia tavoitteita, epäjohdonmukaisina. Hotellin kävijämäärä voi muistuttajan mukaan olla jopa nelinkertainen suhteessa asemakaavavaiheessa tehtyyn selvitykseen, jonka perusteella autopaikkojen tarve on alun perin arvioitu. Lisäksi selvityksen aikaisesta tilanteesta on alueella olevia kadunvarsipaikkoja vähennetty merkittävästi. Muistutuksessa huomautetaan, että alun perin alueen suunnittelun ehtona yleiskaavassa oli, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva ja että alueella olisi vähintään tehtävä uusi ajankohtainen pysäköintiselvitys. Lisäksi muistutuksessa huomautetaan, että uusissa suunnitelmissa on merkitty 3 pysäköintipaikkaa hotellin eteen kadunvarteen ja että kaikki autopaikat tulisi sijoittaa maan alle asemakaavan mukaisesti.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että muistutuksen tekijä rinnastaa hankkeen suunnitelman asemakaavan laatimista varten tehtyyn viitesuunnitelmaan. Viitesuunnitelma ei ole juridisesti sitova, vaan suunnittelua ohjaa asemakaava. Muistutuksen tekijän vaatimukseen kompensaatioista hakija toteaa, että poikkeamismenettelystä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jossa ei ole kompensaatiovaatimusta poikkeamisiin liittyen.

Muistutuksessa esitettyyn huomautukseen viitesuunnitelman läpinäkyvän ensimmäisen kerroksen päälle lisätystä maisemaa peittävästä hotellihuonekerroksesta, hakija ilmoittaa vastineessaan, että hankkeen suunnitelma noudattaa asemakaavaan merkittyjä kerroslukuja II ja III. Hakija toteaa, että N2000 korkeusjärjestelmään siirtymisen aiheuttama korkojen nousu (+0,3 m) ja Helsingin kaupungin suunnittelun lähtötiedoksi annettava turvallinen rakentamisen korkeusasema ovat kaksi eri asiaa ja että rakennuksen korkoihin liittyvä poikkeama on perusteltu yksityiskohtaisesti poikkeamishakemuksessa. Laadittu näkemäselvitys, joka on poikkeamishakemuksen liitteenä, osoittaa, että rakennuksen räystäskoron nousu ei peitä näkymiä olennaisesti.

Hakijan mukaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisella kellariin on saavutettu 1. kerroksen kevyempi, läpinäkyvämpi ilme ja rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Muistutuksen tekijänkin toivoma mahdollisimman läpinäkyvyys ja avoimuus saadaan toteutettua tällä ratkaisulla

Muistutuksen mukaiseen väittämään hotellin huonemäärän kasvattamisesta 25 %:lla hakija toteaa, että kylpylätilojen ja siihen liittyvien palvelutilojen määrä toteutuu suunnitelmassa, eikä siihen liity poikkeamista. Asemakaavassa ei ole määrätty hotellihuoneiden määrää.

Hakija korostaa, että rakennusala on eri käsite kuin kerrosala ja että kaavassa on mahdollistettu rakennusala syvärunkoiselle rakennukselle. Suunnitelman runkosyvyys ja rakennuksen peittoala on pienempi. Rakennusalan rajan alituksia on erityisesti rakennuksen keskiosassa. Pienemmällä runkosyvyydellä ja optimaalisella pihojen suuntauksella saavutetaan parempaa ympäristöä mm. pihojen mikroilmaston ja sisätilojen luonnonvalo-olosuhteiden ansiosta.

Hakija toteaa, että hankkeen suunnitelmassa on yhden syvärunkoisen ja raskaan rakennusmassan sijaan päämassan lisäksi useampia pieniä paviljonkimaisia rakennelmia. Yksikerroksiset piharakennukset, jotka sijoittuvat erilleen päärakennusmassasta, antavat pihoille pienimuotoisuutta, jota muistuttajakin peräänkuuluttaa. Ilmanvaihtorakenteet sijaitsevat tontilla rakennusalueen rajan ulkopuolella, koska niiden sijoittamisessa ja muotoilussa on huomioitu näkymät sekä säännökset tulo- ja poistoilmalaitteiden etäisyyksistä. Mikäli IV-konehuoneet sijoitettaisiin kaavan vastaisesti katolle, rakennus olisi kerrosta korkeampi.

Hakija ilmoittaa vastineessaan, että kylpylähotellin tontti ei ole asemakaavassa yleistä puistoaluetta. Pihojen luonne ei kuitenkaan ole yksityinen. Pihoja ei ole aidattu ja kaikille pihoille on pääsy rantaraitilta. Kioski palvelee rantaraitilla kulkijoita ja pihasaunat ovat kaikkien kylpylän asiakkaiden käytössä.

Autopaikkojen osalta hakija toteaa noudattavansa kaupungilta saatua ohjeistusta. Tien varressa, tontin ulkopuolella olevat autopaikat ovat kaupungin yleistä pysäköintiä, eivätkä liity hankkeeseen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (liikuntapalvelut) sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta (pelastuslaitos).

Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunnitelma noudattaa asemakaavan periaatteita, poikkeamat kaavasta eivät ole merkittäviä ja ajantasainen ohjeistus turvallisista rakentamiskorkeuksista ja suunnitelmien tarkentuminen asemakaavan voimaantulon jälkeen perustelevat poikkeamistarvetta.

Poikkeamishakemuksen mukaisilla suunnitelmilla saavutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja ympäristöön sopivampi ratkaisu, kuin asemakaavan mahdollistamalla ratkaisulla. Asemakaavaan merkittyjen rakennusalan rajojen ylittäminen ja toimintojen sijoittaminen tontille kaavasta poiketen on pääosin seurausta kylpylähotellirakennuksen suunnittelusta vuonna 2019 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen ratkaisusta. Arkkitehtuurikilpailun avulla on haluttu varmistaa rakennuksen sopeutuminen merelliseen maisematilaan ja puistomaiseen ympäristöön, mitä korostettiin myös voittajaehdotuksen arviointiperusteissa. Arkkitehtuurikutsukilpailu järjestettiin tontinvaraajan, Helsingin kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton toimesta ja Avanto Arkkitehtien laatima voittajaehdotus valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi.

Suunniteltu kylpylähotellirakennus noudattelee pääpiirteissään asemakaavaa, mutta kapearunkoisena rakennuksena mahdollistaa läpinäkyvämmän ja keveämmän yleisilmeen sekä laajat piha-alueet, joille on toiminnallisesti perustelluista syistä suunniteltu pienimittakaavaisia kylpylätoimintaa tukevia rakennuksia kaavan rakennusalan ulkopuolelle. Luonnossuunnittelun tarkentuessa ja kellariin asemakaavan edellyttämällä tavalla sijoitettavasta konehuoneesta johtuen on ollut tarpeen sijoittaa piha-alueelle ilmanvaihdon kuilurakenteita, jotka on suunniteltu rakennukseen ja maisemaan sovitettuina ja siten, etteivät ne haittaa tärkeitä näkymiä. Jätehuollon laitteet ja huoltotilat sijoitetaan asemakaavan mukaisesti kellariin.

Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen kellariin vähäisissä määrin (n. 850 m²) on perusteltua kylpylätoimintaa palvelevien puku-, pesu- ja WC-tilojen osalta, koska tilat eivät tarvitse luonnonvaloa ja ratkaisu osaltaan mahdollistaa avoimemman maantasokerroksen toteuttamisen. Rakennusoikeutta ei suunnitelmassa ylitetä ja rakennusoikeudellisen tilan sijoittaminen kellaritasolle johtaa siihen, että rakennuksen maanpäällinen osuus jää hiukan pienemmäksi kuin mitä asemakaava mahdollistaisi.

Rakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän sallitun korkeusaseman ja maanpinnan likimääräisen korkeusaseman ylittäminen on perusteltua johtuen varautumisesta merenpinnan nousuun voimassa olevan ohjeistuksen perusteella. Vaikutus kaavaratkaisuun nähden tästä johtuen on metrin suuruusluokkaa. Kaksikerroksisella osuudella suunnitelmien tarkentuessa on käynyt ilmi, että asemakaavan ylin sallittu korkeusasema on osoittautunut liian matalaksi asemakaavan mukaisen kerrosluvun toteuttamiseksi, ottaen huomioon turvallisen rakentamiskorkeudesta johtuvat sisätilojen korkeusasemat, riittävä huonekorkeus ja rakenteiden paksuudet. Asemakaavan mukaisen ratkaisun ja poikkeamishakemuksen liitteenä olevan ratkaisun eroa lähimpien asuintalojen näkymässä on vertailtu hakemuksen liitteenä olevassa näkemäselvityksessä. Selvitys osoittaa, ettei räystäskoron nousu peitä näkymiä olennaisesti.

Autopaikkamääräyksen mukaisesta autopaikkojen määrästä poikkeaminen perustuu hakijan arvioon kylpylähotellin tarpeeseen perustusvasta autopaikkamäärästä. Pysäköintipaikkamäärien osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät voimassa olevat työpaikka-alueiden autojen ja pyörien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2017) ovat kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneet. Voimassa oleva ohje antaa kantakaupungin eteläosan alueella mahdollisuuden huomattavasti pienempään määrään autopaikkoja kuin voimassa oleva asemakaava. Kylpylähotellin toiminta perustuu konseptiin, jonka mukaan suurin osa asiakkaista saapuu julkisella liikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Voimassa olevan autopaikkamääräyksen mukainen autopaikkamäärä on siksikin perusteltua alittaa hakemuksessa esitetyn määrän mukaisesti.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, määräysten ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.