Vahingonkorvaus, esinevahinko, 13.2.2023
Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** hallintopäällikön päätöksestä 19.6.2023 (66 §) tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös, johon vaaditaan oikaisua
Hallintopäällikkö hylkäsi 19.6.2023 tekemällään päätöksellä (66 §) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimuksen tekijä (huoltaja) uudistaa korvausvaatimuksensa, jonka mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata liikuntatunnin aikana (13.2.2023) luistelukentän pukukopista kadonneet oppilaan tavarat: talvikengät, pipo, käsineet sekä kangaskassi yhteensä 80,80 euroa.
Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät liitteenä 1 (Liite 1) olevasta oikaisuvaatimuksesta.
Peruskoulun selvitys oikaisuvaatimuksen johdosta on liitteenä 2 (Liite 2).
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Perustelut
Aiemmin toimitetun vahingonkorvaushakemukseen (16.2.2023) kirjatun mukaan pipo (24,95 euroa), käsineet (5,99 euroa) ja kangaskassi (15 euroa) oli hankittu kevättalvella 2022. Talvikengät oli ilmoitetun mukaan hankittu 14.2.2022, hankintahinta 34,95 euroa (toiste).
Oikaisuvaatimuksen johdosta annetussa peruskoulun selvityksessä toistetaan aiemmin annettu vahinkotapahtuman kuvaus. Selvitetyn mukaan oppilaan kangaskassi sisältöineen katosi liikuntatunnin aikana urheilukentän pukukopista maanantaina 13.2.2023 klo 11.30 - 12.30 välisenä aikana. Paikan päällä kengät sekä muut tavarat, kuten pipo (jos oli erillinen kypäräpipo jne.) ohjeistettiin laittamaan omaan luistinkassiin ja kassi naulakkoon. Urheilukentällä sekä pukukopeilla oli samaan aikaan muitakin luokkia sekä muiden koulujen oppilaita sekä aikuisia. Pukukopit olivat melko täynnä. Luokka saapui pukukopeille noin klo 11.20, jonka jälkeen kaikki aikuiset ja lapset siirtyivät luistelemaan jäälle, kun viimeisetkin luistimet oli saatu sidottua noin klo 11.30. Tämän jälkeen oli luistelu aina klo 12.30 asti. Klo 11.30 - 12.30 välisenä aikana ryhmän oppilaita tai aikuisia ei käynyt pukukopeilla. Muiden koulujen oppilaat ja aikuiset poistuivat jäältä pukukopeille klo 11.30 - 12.30 välisenä aikana. Pukukopeille saavuttaessa hakijan lapsen tavarat olivat hävinneet. Selvitetyn mukaan oppilaan tavaroita ei löytynyt mistään kolmesta pukukopista, eikä myöskään muualta rakennuksesta tai sen lähettyviltä. Pukukoppi oli ryhmän jäljiltä käytännössä tyhjä, eikä pukukopeilla ollut yhtäkään ylimääräistä ulkokenkäparia tai kangaskassia. Kadonneiden tavaroiden joukossa oli oppilaan kertomuksen sekä ryhmän aikuisten havaintojen mukaan ulkokengät, kangaskassi, tupsupipo sekä talvihanskat. Opettaja oli käynyt tarkastamassa vielä muutamana päivänä pukukopeilta, josko tavaroita olisi palautettu sinne (jos kassi olisi lähtenyt vahingossa jonkun muun koulun oppilaan tai aikuisen mukaan). Tavaroita ei ole löytynyt.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on kiinnittänyt huomiota viranhaltijan päätöksenteon yhteydessä koulun selvittämään koskien huoltajien informoimista ennen liikuntatuntien pitoa. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetussa selvityksessä koulu on täsmentänyt ja tarkentanut aiemmin viranhaltijan päätöksen teon yhteydessä lausumaansa: Koulu on ollut Wilman kautta yhteydessä vanhempiin ja pyytänyt ottamaan mukaan luistimet ja kypärän. Aiemmassa selvityksessä koulu on käyttänyt yhteydenpidon osalta sanamuotoa kirjeitse. Lisäksi koulu on selvittänyt pyytäneensä ottamaan mukaan vain luistimet ja kypärän, vain sanaa ei kuitenkaan ole Wilma viestissä ollut. Pyyntö jättää kaikki ylimääräinen ja arvokas koululle on esitetty oppilaille koulussa, eikä tämä ole ollut kirjattuna vanhempien Wilma -viestiin.
Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Kyseisen pykälän toisen momentin nojalla vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.
Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Peruskoulun viranhaltijat/työntekijät ovat riittävällä tavalla pyrkineet huolehtimaan ja turvaamaan oppilaiden omaisuuden säilyttämisen liikuntatunnin aikana. Lisäksi huoltajia on informoitu ennakkoon liikuntatuntien järjestämisestä ja oppilaita on ohjeistettu ennen liikuntatuntia, miten toimia omaisuutensa suhteen. Koulun tarkentamilla seikoilla koskien huoltajien informointia ei ole merkitystä korvausvastuun arvioinnissa. Kaupunki ei vastaa kolmannen henkilön moitittavalla menettelyllä aiheuttamasta vahingosta.
Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 19.06.2023 § 66
Detta beslut publicerades 13.09.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036