Toivomusponsi, Hermanninrannan asemakaavan jatkosuunnittelussa huomioitava pienveneilijöiden tarpeet
Valtuutettu Björn Månssonin toivomusponsi pienveneilijöiden tarpeiden huomioon ottamisesta Hermanninrannan asemakaavan jatkosuunnittelussa
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 15.3.2023 § 73 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Hyväksyessään 15.3.2023 § 73 Hermanninrannan asemakaavaehdotuksen nro 12760 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan, valtuutettu Björn Månssonin esittämän toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta ottaa pienveneilijöiden tarpeet jatkosuunnittelussa huomioon.
Ponnesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto 24.102023. Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa.
Kaupunginhallitus toteaa saatuihin lausuntoihin perustuen, että merellinen Helsinki tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Kaupungissa on kymmeniä venesatamia ja noin 14 500 venepaikkaa. Merellisen strategian 2030 mukaan merellisten palveluiden ja virkistymismahdollisuuksien tulee olla kaikkien ulottuvilla. Lisäksi Helsinki vaalii arvokasta meriluontoaan. Kalasataman alueella on pyritty kaupunkistrategian mukaisesti mahdollistamaan pienveneilyn edellytykset ympäristön rajoitukset huomioon ottaen.
Hermannin rantapuisto
Hermanninrannan asemakaavassa rantapuistoon on varattu pienveneilyä palvelemaan veneiden talvisäilytysalue lähes samaan kohtaan, mihin se oli osoitettu aikaisemmassakin asemakaavassa. Vanhan asemakaavan mukaisen talvisäilytysalueen pinta-ala on reilut 2,4 hehtaaria. Voimassa olevassa Hermanninrannan asemakaavassa talvisäilytysalueen koko on puolestaan vajaat 2,1 hehtaaria. Talvisäilytysalueen pienenemisestä huolimatta hyvällä suunnittelulla on mahdollista parantaa sen toimivuutta. Alueella oli ennen myös Helsingin Sataman varastokenttä. Sataman luovuttua kentästä myös sitä on käytetty veneiden talvisäilytykseen. Hermanninrannan asemakaavassa varastokentän tilalle on osoitettu asuntorakentamista ja puistoaluetta. Kaavamerkinnän mukaan veneitä ei saa säilyttää alueella kesällä. Jatkosuunnittelun tavoitteena on mahdollistaa veneiden talvisäilytys alueella, joka kesäisin toimisi myös viihtyisänä puistona.
Osa Hermannin rantapuistosta kuuluu Kyläsaaren alueeseen, jonka kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Molemmista alueista on kuitenkin laadittu yhteinen yleisten alueiden yleissuunnitelma, jonka mukaan rantapuiston rannimmainen osa säilytetään luonnonmukaisena biodiversiteettipuistona. Alueesta on, arviolta vuonna 2025, tarkoitus järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka kilpailuryhmissä tulee olla mukana myös biologeja. Luonnon monimuotoisuuden kehittämisen lisäksi kilpailulla etsitään ratkaisuja mm. alueen tulvimisen ja virkistyskäytön yhteensovittamiseen. Rakenteellisia ratkaisuja alueen käytettävyyteen voivat olla esimerkiksi erilaiset laiturit tai sillat, joihin voi liittyä soutuveneiden, kanoottien tai sup-lautojen rantautumispaikkoja. Alueen maaperä on kuitenkin huonoa suurempien kiinteiden rakenteiden kannalta.
Verkkosaaren venesatama
Laajemmin pienveneilyä alueella tulee palvelemaan Verkkosaaren alueelle kaavoitettu venesatama. Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava mahdollistaa noin 300 venepaikan lisäksi kelluvan uimalan ja kelluvan palvelurakennuksen, esimerkiksi venekerhotilan toteuttamisen. Kalasatamaan Kulosaaren sillan pohjoispuolelle ei ole tulossa muuta venesatamaa, joten Verkkosaaren venesatama vastaa pohjoisen Kalasataman venepaikkatarpeeseen. Vesisyvyydestä ja Kulosaarensillasta johtuen alueella ei voida järjestää paikkoja purjeveneille. Kaavamääräysten mukaan ennen venesataman käyttöönottoa tulee varmistaa, että Vanhankaupunginlahden Natura-alueen raja on merkitty maastoon nykyistä näkyvämmin niin, että tahaton liikkuminen vesialueella estyy. Lisäksi venesataman alueelle tulee asentaa opasteita, joissa sataman käyttäjille selkeästi ilmaistaan luonnonsuojelun vesialueen käytölle asettamat rajoitukset.
Vanhankaupunginlahden luontoarvot
Vanhankaupunginlahden luontoarvot aiheuttavat rajoitteita pienveneilyyn alueella. Yleiskaavan 2016 Natura-arvioinnissa todetaan Vanhankaupunginlahden lintuveden osalta, haitallisten vaikutusten lieventämiseksi, että veneilyä ja muuta vesialueiden virkistyskäyttöä tulisi rajoittaa ja ohjata ainakin pesimäaikana käyttökielloin ja opastein. Verkkosaareen suunniteltu venesatama ei kuitenkaan asemakaavan selostuksen mukaan ulotu linnustoltaan arvokkaiksi inventoiduille alueille, ja veneilyreitit suuntautuvat ensisijaisesti niiltä poispäin.
Veneilyn aiheuttamia häiriöitä Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueeseen on jo nykyisin vähennetty Vanhankaupungin selän alueella voimassa olevalla veneilyä koskevalla nopeusrajoituksella 10 km/h. Lisäksi vesiskootteriliikenne on kokonaan kielletty. Natura-alue on osittain merkitty maastoon poijuin, jotta suojelualueesta ja sen sijainnista ollaan tietoisia. Suojelualueen suuntaan ei jatku veneilyyn sopivia reittejä. Lisäksi suojelualue on vesisyvyydeltään matalaa eikä siksi ole houkutteleva kohde veneilyyn. Kesällä 2016 hyväksytyssä Vanhankaupunginlahden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa 2015 - 2024 veneilyn ja kalastuksen aiheuttamien uhkien torjumiseksi on esitetty valvonnan lisäämistä.
Veneiden talvisäilytyspaikkojen kehitys yleisesti
Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tila on rajallisin resurssi, josta monet eri käyttötarkoitukset kilpailevat. Käytännössä tämä ja markkinaehtoiseen suuntaan kehittyvä hinnoittelu tulevat myös aiheuttamaan veneiden talvisäilytyspaikkojen siirtymistä osin kauemmas Helsingin ydinalueilta ja myös Helsingin seudun muihin kuntiin. Koska talvisäilytyspaikoilla venesatamassa tai sen läheisyydessä on veneilyharrastuksen kannalta monia etuja, tällaisia talvisäilytyspaikkoja tulee pyrkiä jatkossakin mahdollistamaan.
Asian käsittely
Esittelijä toteaa, että lautakunta teki 24.10.2023 toimialan pohjaesitykseen yksimielisesti viimeisessä lauseessa olevan täydennyksen "Koska talvisäilytyspaikoilla venesatamassa tai sen läheisyydessä on veneilyharrastuksen kannalta monia etuja, tällaisia talvisäilytyspaikkoja tulee pyrkiä jatkossakin mahdollistamaan." Esittelijä pitää täydennystä perusteltuna, joten vastausesitys on lautakunnan esityksen mukainen.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.
Kaupunkiympäristölautakunta 24.10.2023 § 528
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Toivomusponnessa esitetään, että Hermanninrannan jatkosuunnittelussa tulee selvittää mahdollisuudet pienveneilijöiden tarpeiden huomioon ottamiseksi.
Merellinen Helsinki tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Kaupungissa on kymmeniä venesatamia ja noin 14 500 venepaikkaa. Merellisen strategian 2030 mukaan merellisten palveluiden ja virkistymismahdollisuuksien tulee olla kaikkien ulottuvilla. Lisäksi Helsinki vaalii arvokasta meriluontoaan. Kalasataman alueella on pyritty kaupunkistrategian mukaisesti mahdollistamaan pienveneilyn edellytykset ympäristön rajoitukset huomioon ottaen.
Hermannin rantapuisto
Hermanninrannan asemakaavassa rantapuistoon on varattu pienveneilyä palvelemaan veneiden talvisäilytysalue lähes samaan kohtaan, mihin se oli osoitettu aikaisemmassakin asemakaavassa. Vanhan asemakaavan mukaisen talvisäilytysalueen pinta-ala on reilut 2,4 hehtaaria. Voimassa olevassa Hermanninrannan asemakaavassa talvisäilytysalueen koko on puolestaan vajaat 2,1 hehtaaria. Talvisäilytysalueen pienenemisestä huolimatta hyvällä suunnittelulla on mahdollista parantaa sen toimivuutta. Alueella oli ennen myös Helsingin Sataman varastokenttä. Sataman luovuttua kentästä myös sitä on käytetty veneiden talvisäilytykseen. Hermanninrannan asemakaavassa varastokentän tilalle on osoitettu asuntorakentamista ja puistoaluetta. Kaavamerkinnän mukaan kesällä veneitä ei saa säilyttää alueella. Jatkosuunnittelun tavoitteena on sovittaa talvisäilytys alueeseen, joka kesäisin toimisi myös viihtyisänä puistona.
Osa Hermannin rantapuistosta kuuluu Kyläsaaren alueeseen, jonka kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Molemmista alueista on kuitenkin laadittu yhteinen yleisten alueiden yleissuunnitelma, jonka mukaan rantapuiston rannimmainen osa säilytetään luonnonmukaisena biodiversiteettipuistona. Alueesta on arviolta vuonna 2025 tarkoitus järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka kilpailuryhmissä tulee olla mukana myös biologeja. Luonnon monimuotoisuuden kehittämisen lisäksi kilpailulla etsitään ratkaisuja mm. alueen tulvimisen ja virkistyskäytön yhteensovittamiseen. Rakenteellisia ratkaisuja alueen käytettävyyteen voivat olla esimerkiksi erilaiset laiturit tai sillat, joihin voi liittyä soutuveneiden, kanoottien tai sup-lautojen rantautumispaikkoja. Alueen maaperä on kuitenkin huonoa suurempien kiinteiden rakenteiden kannalta.
Verkkosaaren venesatama
Laajemmin pienveneilyä alueella tulee palvelemaan Verkkosaaren alueelle kaavoitettu venesatama. Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava mahdollistaa noin 300 venepaikan lisäksi kelluvan uimalan ja kelluvan palvelurakennuksen, esimerkiksi venekerhotilan toteuttamiseksi. Kalasatamaan Kulosaaren sillan pohjoispuolelle ei ole tulossa muuta venesatamaa, joten Verkkosaaren venesatama vastaa pohjoisen Kalasataman venepaikkatarpeeseen. Vesisyvyydestä ja Kulosaarensillasta johtuen alueella ei voida järjestää paikkoja purjeveneille. Kaavamääräysten mukaan ennen venesataman käyttöönottoa tulee varmistaa, että Vanhankaupunginlahden Natura-alueen raja on merkitty maastoon nykyistä näkyvämmin niin, että tahaton liikkuminen vesialueella estyy. Lisäksi venesataman alueelle tulee asentaa opasteita, joissa sataman käyttäjille selkeästi ilmaistaan luonnonsuojelun vesialueen käytölle asettamat rajoitukset.
Vanhankaupunginlahden luontoarvot
Vanhankaupunginlahden luontoarvot aiheuttavat rajoitteita pienveneilyyn alueella. Yleiskaavan 2016 Natura-arvioinnissa todetaan Vanhankaupunginlahden lintuveden osalta haitallisten vaikutusten lieventämiseksi, että veneilyä ja muuta vesialueiden virkistyskäyttöä tulisi rajoittaa ja ohjata ainakin pesimäaikana käyttökielloin ja opastein. Verkkosaareen suunniteltu venesatama ei kuitenkaan asemakaavan selostuksen mukaan ulotu linnustoltaan arvokkaiksi inventoiduille alueille, ja veneilyreitit suuntautuvat ensisijaisesti niiltä poispäin.
Veneilyn aiheuttamia häiriöitä Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueeseen on jo nykyisin vähennetty Vanhankaupungin selän alueella voimassa olevalla veneilyä koskevalla nopeusrajoituksella 10 km/h. Lisäksi vesiskootteriliikenne on kokonaan kielletty. Natura-alue on osittain merkitty maastoon poijuin, jotta suojelualueesta ja sen sijainnista ollaan tietoisia. Suojelualueen suuntaan ei jatku veneilyyn sopivia reittejä. Lisäksi suojelualue on vesisyvyydeltään matalaa eikä siksi ole houkutteleva kohde veneilyyn. Kesällä 2016 hyväksytyssä Vanhankaupunginlahden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa 2015 - 2024 veneilyn ja kalastuksen aiheuttamien uhkien torjumiseksi on esitetty valvonnan lisäämistä.
Veneiden talvisäilytyspaikkojen kehitys yleisesti
Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tila on rajallisin resurssi, josta kilpailee monia eri käyttötarkoituksia. Käytännössä tämä ja markkinaehtoiseen suuntaan kehittyvä hinnoittelu tulevat myös tarkoittamaan veneiden talvisäilytyspaikkojen siirtymisen osin kauemmas Helsingin ydinalueilta ja Helsingin seudun muihinkin kuntiin. Koska talvisäilytyspaikoilla venesatamassa tai sen läheisyydessä on veneilyharrastuksen kannalta monia etuja, tällaisia talvisäilytyspaikkoja tulee pyrkiä jatkossakin mahdollistamaan.
Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden kanssa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Katri Penttinen: Lisätään lausuntoehdotuksen toiseksi viimeisen kappaleen loppuun: "Koska talvisäilytyspaikoilla venesatamassa tai sen läheisyydessä on veneilyharrastuksen kannalta monia etuja, tällaisia talvisäilytyspaikkoja tulee pyrkiä jatkossakin mahdollistamaan."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
10.10.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Paula Hurme, maisema-arkkitehti: 09 310 26093
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 10.10.2023 § 145
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta edellyttää, että Hermanninrannan jatkosuunnittelussa tulee huomioida pienveneilijöiden tarpeet.
Merellinen Helsinki tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn. Kaupungissa on kymmeniä pienvenesatamia ja noin 14 500 venepaikkaa. Hermanninrannan asemakaavassa pienveneilyä palvelemaan on varattu veneiden talvisäilytysalue, joka kooltaan pitkälti vastaa nykyisin alueella olevaa talvisäilytysaluetta.
Hermanninrannan jatkosuunnittelussa tavoite on, että talvisäilytysalue palvelee kesäkaudella viihtyisänä puistona. Kaavamerkinnän mukaan veneitä ei saa kesällä säilyttää alueella. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa jatkosuunnittelussa erityisesti ratkaisemaan viihtyisän puistotilan ja talvisäilytyksen yhdistämiseen liittyviä haasteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää sekä viihtyisää puistotilaa että talvisäilytysmahdollisuutta tärkeänä alueen toimivuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.
Osa Hermannin rantapuistosta kuuluu Kyläsaaren alueeseen, jonka kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Molemmista alueista on kuitenkin laadittu yhteinen yleisten alueiden yleissuunnitelma. Suunnitelman mukaan rantapuiston rannimmainen osa säilytetään luonnonmukaisena alueena, ja sitä kehitetään jatkossa luonnon omien prosessien varassa kehittyväksi biodiversiteettipuistoksi. Uudenlaisesta puistokonseptista on tarkoitus järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailu lähivuosina. Rantapuistossa tärkeänä elementtinä tulevat olemaan reitit, jotka täydentävät Helsingin rantareitistöä sekä Vanhankaupunginlahden kiertävää reittiä. Ranta-alueen maaperä on huonoa rakentamisen kannalta, ja pysyvien rakenteiden rakentaminen rantaan on hankalaa. Kilpailulla on tarkoitus hakea innovatiivisiakin ideoita rakenteellisten ratkaisujen löytämiseksi. Rakenteellisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi erilaiset laituri- tai siltarakenteet, joita voidaan käyttää alueella kulkemiseen ja maisemien tarkkailuun. Näihin rakenteisiin voi liittyä myös esimerkiksi soutuveneiden, kanoottien tai sup-lautojen rantautumispaikkoja.
Laajemmin pienveneilyä alueella tulee palvelemaan Verkkosaaren alueelle kaavoitettu venesatama. Verkkosaaren pohjoisosan asemakaava mahdollistaa noin 300 venepaikan lisäksi kelluvan uimalan ja kelluvan palvelurakennuksen esimerkiksi venekerhotilan toteuttamisen. Kalasatamaan Kulosaaren sillan pohjoispuolelle ei ole tulossa muuta venesatamaa, joten Verkkosaaren venesatama vastaa pohjoisen Kalasataman venepaikkatarpeeseen. Vesisyvyydestä ja Kulosaarensillasta johtuen alueella ei voida järjestää paikkoja purjeveneille.
Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
Esittelijä
Lisätiedot
Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87901
Minttu Perttula, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36171
Detta beslut publicerades 17.01.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154