Poikkeaminen, Laajasalo

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosassa (Laajasalo) sijaitsevaa 35 m²:n suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 091-49-9903-55 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10750 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Telia Towers Finland Oy

Rakennuspaikka

49. kaupunginosassa (Laajasalo) sijaitseva 35 m²:n suuruinen vuokra-alue kiinteistöstä 091-49-9903-55, Regina von Emmeritzin puisto.

Hakemus

Hakija hakee lupaa matkaviestintukiaseman rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 10750 siten, että sijoituspaikka on asemakaavassa VP-aluetta, jolla ei ole rakennusoikeutta.

Nykyinen 30 metrin korkuinen masto korvataan 36 metriä korkealla putkiristikkomastolla. 5 m² laitekaappi vaihdetaan 9 m² laitesuojaksi. Lähialueiden asemakaavoihin ei ole varattu yhdyskuntateknisten rakennusten tai rakennelmien aluetta, jolle tukiaseman voisi sijoittaa. Hakijan mukaan tukiasemaa kuitenkin alueelle tarvitaan matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi.

Hakijan mukaan tukiaseman tilavaade on hyvin vaatimaton, eikä tukiasema rajoita ympäröivän alueen käyttöä lainkaan.

Matkaviestintukiasema:

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunniteltu matkaviestintukiasema ylläpitää ja kehittää olevaa matkapuhelinkuuluvuutta ja datakapasiteettia alueella. Tukiasema palvelee mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaita. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita. Sen kapasiteetti on siis rajallinen. Tämän vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen taajaan kaupunkialueilla, missä on paljon ihmisiä.

Hakijan mukaan suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin, että voiko alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävän palvelun tuottaa jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Etäisyys lähimmistä olemassa olevasta tukiasemapaikasta halutun kuuluvuusalueen kannalta optimaaliseen uuteen tukiasemapaikkaan on kuitenkin niin suuri, että korvaavaa vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Alueella ei myöskään ole jo olemassa olevia soveltuvia rakenteita tukiasemalaitteiden asennusta varten. Alueella hyvät ja toimivat langattomat matkaviestinverkot ovat jopa turvallisuuskysymys.

Säännökset, joista poiketaan

Maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus).

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 §:n mukaan puistoalueelle tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa vain alueen tarkoitukseen soveltuvia vähäisiä rakennelmia, jollei asemakaavassa tai 46 §:ssä tarkoitetussa suunnitelmassa ole toisin osoitettu.

Lähtötiedot

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 10.5.2001 vahvistettu asemakaava nro 10750. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on puistoa (VP). Rakennuspaikka sijoittuu pieniltä osin asemakaavassa merkitylle yleiselle jalankululle varatuksi likimääräiseksi alueen osalle.

Asemakaavan mukaan muuntajat ja vastaavat tekniset rakennelmat, joita ei sijoiteta korttelialueelle, tulee sijoittaa katu- tai pysäköintialueelle.

Rakennuspaikka sijaitsee maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön tuntumassa, noin 90 metriä länteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajauksesta. Jollaksen itäosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristökohteeseen Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Itä-Helsingin huvilakulttuuri ja rannat.

Alueelle ei ole laadittu puistosuunnitelmaa.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee matkaviestintukiasema, joka käsittää 30 m korkuisen putkiristikkomaston sekä sen vieressä olevan 5 m² laitekaapin. Masto on sijoitettu puistoon vuonna 2010 toimenpideluvalla (49-211-10-C).

Maston lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lounaan suunnassa. Lähimpään asuinrakennukseen tulee matkaa noin 38 metriä. Muissa ilmansuunnissa (mm. kaakko ja länsi) asuinrakennuksiin tulee mastosta etäisyyttä noin 50 metriä.

Villa Salmelan pihapiiristä on laadittu ympäristöhistoriallinen selvitys vuonna 2022. Selvityksessä nykyisen maston on todettu heikentävän huvilaympäristön arvoa ja rikkovan sisääntulonäkymää Meri Perttilän polkua saavuttaessa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (2.5.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja on lisäksi lähettänyt asiasta useita kirjeitä.

Muistuttajan mukaan mastoa ei voi sijoittaa ehdotetulle sijainnille, sillä alueella on paljon rakennetun kulttuuriympäristön sekä luonnonsuojelu/maisemaa koskevia arvoja. Paikka on osa 1800-luvun loppupuolella syntynyttä huvilakulttuuria. Asemakaavalla on suojeltu Itä-Jollaksen ympäristöä, maisemaa, luontoa, arvokasta kulttuurihistoriaa sekä niiden arvoja ja erityispiirteitä. Masto on muistuttajan mielestä paikalle täysin soveltumaton. Masto turmelee suojellun kulttuuriperinnön ja historiallisen maisema-alueen maisemakuvan aiheuttaen vakavan maisemavaurion.

Muistuttajan mukaan laki ei salli poikkeamista tälle sijainnille mm. MRL 171 § mukaan. Muistuttaja toteaa, että maston alue kuuluu arvoluokaltaan lepakoille tärkeään alueeseen ja siirtymäreitteihin.

Muistuttajan mukaan alueelta löytyy mastolle useita vaihtoehtoisia paikkoja, joissa kuuluvuus-, peitto- ja kapasiteettivaatimukset täyttyvät, joten matkaviestintukiaseman maston paikka voidaan sijoittaa ja järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin myös toiseen paikkaan sähköisen viestinnän lain mukaisesti (234 §).

Muistuttaja ehdottaa mastolle vaihtoehtoisia sijainteja voimassa olevan asemakaavan mukaisen Karoliininpolun sekä Poikasaartentien tuntumasta. Ehdotetut sijainnit ovat n. 210–560 metriä länteen maston vuokra-alueen sijainnista.

Kaupunginmuseon kannanotto

Kaupunginmuseo on muistuttajan yhteydenoton johdosta toimittanut asiassa lausunnon (22.5.2023), jossa se tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.

Kohde sijaitsee maakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä välittömästi valtakunnallisen merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) vieressä.

Maakuntakaavassa alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, määräyksellä; ”Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot on otettava huomioon alueita kehitettäessä. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot”.

Tämän johdosta hankkeen vaikutuksen arviointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta voidaan varmistaa täyttyvätkö poikkeamisen edellytykset MRL:n 171 § 2 momentin 4 kohdan osan ”poikkeaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia” osalta. Aineistossa hankkeen kaukomaisemavaikutuksia on tutkittu ainoastaan yhden näkymäsuunnan (näkymä 3) osalta. Kaukomaisemavaikutusten osalta selvitysten tulisi olla kokonaisvaltaisempia ja useita näkymäsuuntia - varsinkin merellisiä - tulisi havainnollistaa paremmin. Museo esittää, että hankkeelle etsittäisiin uutta sijoituspaikkaa maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolelta. Lisäksi poikkeamishakemusta tulee täydentää kokonaisvaltaisemmilla kaukomaisemahavainnollistuksilla.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Lisäksi hakija on toimittanut kaukomaisemahavainnollistuksia meren suunnasta (liite 4).

Hakija ilmoittaa vastineessaan muistuttajan esityksestä tukiaseman sijoittamiseksi muualle, että suunniteltu matkaviestintukiasema poistaa matkapuhelinkuuluvuuden katveita ja lisää erityisesti datakapasiteettia alueella. Tukiasema tulee palvelemaan mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaita. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita. Sen kapasiteetti on siis rajallinen. Tämän vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen taajaan eri alueille, missä on asiakkaita (ihmisiä). Suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin mahdollisuutta saada alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävä palvelu jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Etäisyys lähimmistä olemassa olevasta tukiasemapaikasta halutun kuuluvuusalueen kannalta optimaaliseen uuteen tukiasemapaikkaan on kuitenkin niin suuri, että korvaavaa vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Alueella ei myöskään ole jo olemassa olevia soveltuvia rakenteita tukiasemalaitteiden asennusta varten.

Ympärillä olevat ja suunnitellut tukiasemat palvelevat ja tulevat palvelemaan omaa lähialuettaan. Tarve tukiasemaverkon tihentämiseen syntyy asiakkaiden lisääntyvistä laatuvaatimuksista. Sisätilapeitto ja lisääntyvät kapasiteettivaatimukset edellyttävät käytännössä suurempaa tukiasematiheyttä. Sen vuoksi tätä hanketta ja muita ympärillä olevia ja suunniteltuja masto/pylväs hankkeita ei voi yhdistää. Jokainen eri masto/pylväshanke on oma erillinen hankkeensa, jotka täydentävät toisiaan.

Hakija toteaa hankkeen maisemallisista vaikutuksista sekä vaikutuksesta ympäristöön, että masto rakennetaan aina siihen sijoitettavien antennien kiinnitysalustaksi eli sen korkeuden ja järeyden määräävät radio- ja teletekniset vaatimukset. Minimivaatimus antennikorkeuksille on niiden sijoittuminen puuston yläpuolelle ja maaseutukohteissa yleensä 60–90 m:n korkeudelle maanpinnasta. Näin ollen masto erottuu aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja sen oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää. Tässä tapauksessa antennien kiinnitysalustaksi on valittu varsinaisia perinteisiä mastoja huomattavasti matalampi, yksinkertaisempi ja ilman haruksia oleva ns. putkiristikkopylväs. Antennipylvään korkeus on 36 metriä.

Antennipylvään lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lounaan suunnassa. Lähimpään asuinrakennukseen tulee matkaa noin 38 metriä. Muissa ilmansuunnissa (mm. kaakko ja länsi) asuinrakennuksiin tulee antennipylväästä etäisyyttä noin 50 metriä.

Antennipylväästä ei ole haittaa ympärillä oleville asutuksille. Antennipylväs sijoittuu puistoalueelle. Antennipylväs/tukiasema ei häiritse alueen käyttöä.

Antennipylvään yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön, mutta pylvään ristikkomainen yläosa soveltuu ympäristöön hyvin. Finntraffic ei vaadi lentoestelausunnossaan antennipylvään yläosan ristikko-osalle lentoestemerkintöjä tai -valoja. Pimeänä aikana antennipylväs ei siis ole havaittavissa.

Hakijan mukaan lähialueella oleville asukkaille matkaviestinverkon palvelujen toimivuus on tärkeää. Tukiasemat ovat välttämätön osa yhdyskunnan infrastruktuuria ja sen teknistä toimivuutta. Suunnitteilla oleva masto parantaisi alueen infrastruktuuria tarjoamalla parhaat mahdolliset yhteydet teleoperaattoreiden asiakkaille, jotka alueella asuvat, liikkuvat tai työskentelevät. Näin ollen paremmat tietoliikenneyhteydet palvelisivat yhteiskunnallista kehitystä ja toimivuutta tällä alueella.

Matkaviestinpalvelujen luotettava kuuluvuus ja kapasiteetti ovat useille käyttäjille jopa turvallisuuskysymys. Hakijan mukaan tontit ja kiinteistöt hyötyvät positiivisesti siitä, että lähialueella matkaviestinverkon palvelut toimivat.

Hakija toteaa vastineessaan maston vaikutuksesta alueella havaittuihin lepakoihin, että poikkeamishakemukseen on lisätty vastaavaan kohteeseen saatu lausunto maston vaikutuksesta lepakoihin. Hakija mukaan lausunnossa todetaan, ettei ole tiedossa, että radiomastoista olisi haittaa lepakoille.

Matkaviestintukiasema voidaan toteuttaa alustavissa suunnitelmissa esitetylle sijainnille, koska se ylläpitää ja kehittää alueen matkaviestinpalveluja estämättä puiston virkistyskäyttöä.

Voimassa olevassa asemakaavassa on määrätty, että muuntajat ja vastaavat rakennelmat, joita ei sijoiteta korttelialueelle, tulee sijoittaa katu- tai pysäköintialueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET-ma) LPA –alueelle, noin 30 metriä lounaaseen rakennuspaikasta. Tukiasemaa ei ole mahdollista sijoittaa kyseiselle paikalle, sillä alueelle on sijoitettu jätevesipumppaamo. Tukiaseman sijoittaminen kaavan kortteli-, katu- tai pysäköintialueille ei merkittävästi muuttaisi tilannetta maisemallisesti ja lisäksi aiheuttaisi tarpeen siirtää olemassa olevaa infraa palvelemaan uutta maston sijaintia.

Hakija on esittänyt selvityksen, minkä mukaan esitetylle sijainnille ei ole korvaavaa vaihtoehtoa riittävän palvelun tuottamiseksi. Hakijan mukaan muista lähimmistä tukiasemista ei voida tuoda suunnitellulle alueelle haluttua palvelua. Hakijan mukaan muistuttajan esittämät sijaintivaihtoehdot eivät ole toteutuskelpoisia, sillä ne eivät sijaitse tietoliikenneverkon kannalta optimaalisella paikalla.

Rakennuspaikka ei sijaitse asemakaavassa suojellulla alueella tai RKY-alueella. Tukiasemaa ei ole mahdollista siirtää kaupunginmuseon ehdotuksen mukaisesti pois maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristörajauksen alueelta, sillä lähes koko Jollaksen itäinen niemi kuuluu maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaukseen.

Rakennuspaikka sijaitsee Villa Salmelan läheisyydessä Regina von Emmeritzin puistossa. Nykyinen masto sijaitsee osin paikassa, johon on asemakaavassa merkitty yleiselle jalankululle varattu likimääräinen alueen osa. Tätä puiston läpi kulkevaa polkua ei ole vielä toteutettu. Laajasalon rantareitistä on laadittu vuonna 2021 tarveselvitys ja hankeohjelma. Saarta kiertävä rantareitti on suunniteltu kulkemaan Meri Perttilän polun kautta. Matkaviestintukiasemalla ei ole vaikutusta suunnitellun rantareitin sijoittamiseen, eikä se estä myöskään toissijaisen reitin rakentamista tukiaseman vierestä. Tukiasema ei estä puiston virkistyskäyttöä.

Hakija on toimittanut kaukonäkymähavainnollistuksia meren suunnasta. Suunniteltu masto on nykyistä korkeampi, mutta jo nykyinen masto nousee latvuston yli. Nykyistä korkeammalle nouseva antennipylvään yläosa tulee näkymään kauemmaksi ympäristöön. Hakijan poikkeamishakemuksessa esittämät muutokset olevaan mastoon sekä sen laitesuojaan eivät muuta nykyistä tilannetta olennaisesti rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta. Suunnitelmien mukaisesti masto toteutetaan kevyemmällä runkorakenteella ja neutraalilla värityksellä, joka häivyttää sen näkymistä maisemassa. Rakennelman suuntaamisessa on otettu huomioon Jollaksentien ja Meri Perttilän polun suuntaiset näkymälinjat.

Suunniteltu tietoliikennemasto vaikuttaa olemassa olevan maston tavoin näkymiin kaukomaisemassa, mutta ei kuitenkaan sijaitse merkittävimpien näkymäakselien päätteenä. Masto on sijoitettu hiukan sivuun Jollaksentien muodostamalta näkymälinjalta. Maisemavaikutuksia lieventää se, että masto ja laitetila sijaitsevat puustoisen alueen ympäröimänä. Tukiasema ei riko puiston reunan eheyttä, ei sijaitse avoimella paikalla tai aivan metsäalueen reunassa tai arvokkaan huvilan pihapiirissä.

Tukiasema on kohtuullisella vaivalla huollettavissa. Huoltotie on linjattu pysäköintialueen suuntaan, mikä ohjaa myös huoltoajon pois virkistysreitiltä ja puistosta.

Tukiasemaverkon tihentäminen ja olevan maston sekä laitetilan vaihtaminen on välttämätöntä riittävien tietoliikenneyhteyksien tarjoamiseksi. Alustavissa suunnitelmissa esitetty ratkaisu on maisemallisesti ja teknisesti mahdollinen.

Päätöksessä on annettu ehtoja, joilla pyritään varmistamaan hankkeen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Laitesuojan ja maston tulee ulkoasultaan sopia huvilaympäristöön ja maisemaan sekä saaren sisältä sekä mereltä katsottuna.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten tietoliikenneyhteyksien palvelutason turvaaminen ja parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 47 §, 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.