Poikkeaminen, Mellunkylä, Saariseläntie 11, Helsingin kaupungin asunnot Oy
Mellunkylä, Saariseläntie 11, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47208 tonttia 5 (josta muodostuu tontti 47208/7) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12329 seuraavasti:
- Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus (4 400 k-m²) saadaan ylittää 650 k-m²:lla (15 %), jolloin rakennusoikeutta on yhteensä 5 050 k-m².
- Rakennusala saadaan ylittää rakennusalueen pohjoisreunalla 3,5 m x 2,5 m kokoisella alueella sekä rakennusalan pitkällä itäpuolen sivulla ja eteläpäädyssä rajojen suuntaisesti 1,5 metrin alueella.
- Kaavassa osoitettu etäpuoleisen rakennusalan suurin sallittu kerrosluku (V) saadaan ylittää kerroksella, keskimmäisen rakennusalan suurin sallittu kerrosluku (VI) saadaan ylittää yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä iv-konehuonekerroksella ja pohjoispuolen rakennusalan suurin sallittu kerrosluku (III) saadaan ylittää kahdella kerroksella 3,5 metrin alueella rakennusalan pohjoissivun suuntaisesti.
- Määräyksestä ”korttelin 47208 tontilla 7 kuudennen kerroksen tulee olla kadun puolelta sisäänvedetty tai vastaava vaikutelma tulee aikaansaada muulla tavoin” saadaan poiketa siten, että kuudennen kerroksen kadun puoleinen julkisivu voidaan toteuttaa samassa tasossa alempien kerrosten kanssa.
- Määräyksestä ”rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaalea rappaus” saadaan poiketa siten, että julkisivumateriaalina saa käyttää muurattua vaaleaa ruukintiiltä ja parvekejulkisivuissa vähäisinä määrinä jälkisaumattua tiililaattaa sekä iv-konehuoneen osalta puurimoitusta.
- Pysäköintialueesta saadaan poiketa siten, että pysäköintiä sijoitetaan osittain lähemmäs katualueen rajaa.
- Autopaikkamääräyksen edellyttämistä pysäköintipaikoista (1 ap / 120 k-m² tai 1 ap/asunto) saadaan poiketa siten, että tontille voidaan toteuttaa kolme autopaikkaa vaatimusta vähemmän (yhteensä 32 ap) 21.4.2023 päivättyjen viitesuunnitelmien mukaisesti.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Helsingin kaupungin asunnot Oy
Rakennuspaikka
47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47208 tonttia 5, josta muodostuu tontti 47208/7 (tontin lohkominen vireillä)
Hakemus
Hakija hakee lupaa 6-kerroksisen asuinrakennuksen (5 047 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12329 siten, että
- Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus (4 400 k-m²) ylitetään 650 k-m²:lla (15%), jolloin rakennusoikeus on yhteensä 5 050 k-m². Rakennusoikeuden ylitystä perustellaan kerrosalan lisäämisellä rakennuksen kuudenteen kerrokseen, joka mahdollistaa hankkeen rakentumisen. Osa rakennusoikeuden ylityksestä syntyy parvekkeilla, sillä parvekekaiteiden rakennetta on ohennettu, jolloin parvekkeiden taustaseiniä saadaan siirrettyä ulommas ja asuntoihin saadaan lisätilaa. Rakennuksen massoittelu noudattaa edelleen kaavan luonnetta.
- Rakennusala ylitetään rakennusalueen pohjoisreunalla 3,5 m x 2,5 m kokoisella alueella sekä rakennusalan pitkällä itäpuolen sivulla ja eteläpäädyssä rajojen suuntaisesti 1,5 metrin alueella. Hakija perustelee rakennusalasta poikkeamista sillä, että rakennusalojen rajojen pienillä ylityksillä kerrosala saadaan tiivistettyä 5–6-kerroksiseen rakennusmassaan, jolloin metsään työntyvää kolmekerroksista siipeä ei tarvitse rakentaa. Tontin puustoa ja kallioita saadaan näin säästettyä kolmekerroksisen rakennusalan kohdalla n. 325 m² laajuiselta alueelta.
- Kaavassa osoitettu etäpuoleisen rakennusalan suurin sallittu kerrosluku (V) ylitetään kerroksella, keskimmäisen rakennusalan suurin sallitun kerrosluku (VI) ylitetään yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä iv-konehuonekerroksella ja pohjoispuolen rakennusalan suurin sallittu kerrosluku (III) ylitetään kahdella kerroksella 3,5 metrin alueella rakennusalan pohjoissivun suuntaisesti. Hakija perustelee kerrosluvuista poikkeamista rakennuksen pohjapinta-alan minimoimisella, jotta tontin pohjoisosan puustoa ja avokallioita saadaan säästettyä mahdollisimman paljon. Rakennuksen runkosyvyys on kasvatettu 14 metriin, jonka avulla kerrosala on saatu mahdutettua tiiviimpään muotoon. Kuudennen kerroksen laajuus vastaa asemakaavan kuusikerroksista osuutta, mutta se on sijoitettu kaavasta poiketen suoraan A- ja B-portaiden yläpuolelle, joka on talotekniikan ja rungon kannalta toimivampi ratkaisu. Iv-konehuone on sijoitettu vesikatolle, joka on ääniteknisesti ja talotekniikan reittien kannalta parempi ratkaisu. Konehuone on sisäänvedetty kadun puolelta ja on näin huomaamattomampi katukuvassa.
- Määräyksestä ” korttelin 47208 tontilla 7 kuudennen kerroksen tulee olla kadun puolelta sisäänvedetty tai vastaava vaikutelma tulee aikaansaada muulla tavoin” poiketaan siten, että kuudennen kerroksen kadun puoleinen julkisivu toteutetaan samassa tasossa alempien kerrosten kanssa. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että kuudes kerros on laajuudeltaan alempia kerroksia pienempi ja rakennuksen seitsemäs iv-konehuonekerros toteutetaan sisäänvedettynä.
- Määräyksestä ”rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaalea rappaus” poiketaan siten, että julkisivumateriaalina käytetään paikalla muurattua vaaleaa ruukintiiltä ja parvekejulkisivuissa vähäisinä määrinä jälkisaumattua tiililaattaa sekä iv-konehuoneen osalta puurimoitusta. Julkisivumateriaalista poikkeamista perustellaan sillä, että vaalea tiiliseinä vaalealla saumalla muistuttaa yhtenäisyytensä puolesta rappausta, mutta on tekstuuriltaan ja materiaalintunnultaan rikkaampi ja elävämpi. Pinta vaatii myös vähemmän huoltoa, kestää ja vanhenee kauniisti. Iv-konehuoneen puurimoitusta perustellaan tavoitteilla säilyttää rakennuksen tiilimuurattu jalustaosa ehjänä kokonaisuutena ja toteuttaa iv-konehuone hahmoltaan kevyempänä.
- Pysäköintialueesta poiketaan siten, että pysäköintiä sijoitetaan osittain lähemmäs katualueen rajaa. Näin pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon pysäköintialueen kohdalla olevaa korkeaa kalliota.
- Autopaikkamääräyksen edellyttämistä pysäköintipaikoista (1 ap / 120 k-m² tai 1 ap/asunto) poiketaan siten, että tontille toteutetaan kolme autopaikkaa vaatimusta vähemmän (yhteensä 32 ap) 21.4.2023 päivättyjen viitesuunnitelmien mukaisesti. Hakija perustelee poikkeamista tontin haastavalla maastolla ja ahtaudella ja sillä, että kolmen autopaikan rakentamatta jättämisellä saadaan säästettyä tontin kalliota. Esiin nostetaan myös alueen hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet joukkoliikenteen pysäkeille.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.3.2016 hyväksytty asemakaava nro 12329. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Asemakaavan mukaiselle tontille 47208/7 on osoitettu rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä 4 400 k-m². Tontille osoitettu pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusala on jaettu kolmeen osaan. Tontin pohjoissuuntaan on osoitettu rakennusala, jonka suurin sallittu kerrosluku on III. Keskimmäisellä rakennusalalla suurin sallittu kerrosluku on VI ja eteläisellä rakennusalalla V. Kaikille rakennusaloille on osoitettu merkintä (1/2), jonka murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen laajimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille on osoitettu erillinen pysäköimispaikka (p) ja maanalainen tila (ma). Kuudennen kerroksen tulee olla kadun puolelta sisäänvedetty tai vastaava vaikutelma tulee aikaansaada muulla tavoin. Rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaalea rappaus.
Autopaikkojen vähimmäismäärät tontilla tulee toteuttaa siten, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvusta 1 ap / 120 k-m² tai 0,6 ap/asunto. Senioriasunnoille tulee toteuttaa autopaikkoja vähintään 1 ap / 160 k-m². Kaupungin vuokrataloyhtiöissä autopaikkojen määrää voidaan vähentää 20 % edellisistä.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (07.06.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialalta, jolla ei ollut lausuttavaa poikkeamishakemuksesta.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska sillä edistetään voimassa olevan asemakaavan toteutumista ja hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan kaupunkikuvallisesti ja maankäytöllisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin.
Tontin rakennusoikeus, -alat ja kerrosluvut saadaan ylittää 21.4.2023 päivättyjen viitesuunnitelmien mukaisesti, sillä suunnitteluratkaisu toteuttaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteita, mahdollistaa hankkeen toteutumisen, eikä poikkeamishakemuksen mukaisella ratkaisulla ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Rakennuksen pohjapinta-ala on minimoitu ja rakennuksen kolmikerroksinen osuus jätetään rakentamatta, jolloin saadaan säästettyä tontilla mahdollisimman paljon puustoa ja avokalliota.
Kuudennen kerroksen sisäänvedosta poikkeaminen voidaan hyväksyä sillä perusteella, että itse kerroksen laajuus ei kasva ja sisäänveto toteutetaan VII-kerroksessa. Kerrosluvun nostolla taataan talotekniikan ja rungon kannalta toimivampi ratkaisu. Iv-konehuoneen saa sijoittaa VII-kerrokseen kadun puolelta sisäänvedettynä, jotta saadaan ääniteknisesti ja talotekniikan reittien kannalta parempi ja katukuvan kannalta toimiva ratkaisu.
Julkisivumateriaalin osalta poikkeamista voidaan pitää perusteltuna, sillä poikkeamishakemuksen mukainen pinta vaatii vähemmän huoltoa. Tiiliseinä vaalealla saumalla muistuttaa yhtenäisyytensä puolesta rappausta, mutta on tekstuuriltaan ja materiaalintunnultaan rikkaampi ja elävämpi. Iv-konehuoneen materiaalivaihdos nähdään perusteltuna keveytensä ja erillisen toimintonsa vuoksi. Edellä mainitut poikkeamiset ovat kaupunkikuvallisesti perusteltuja eikä niillä ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia.
Asemakaavassa osoitetusta autopaikkojen lukumäärästä sekä pysäköintipaikan sijainnista poikkeamiset 21.4.2023 päivättyjen suunnitelmien mukaisesti ovat perusteltuja tontin haastavasta maastosta ja ahtaudesta johtuen sekä sillä perusteella, että esitetyillä poikkeamisilla saadaan säästettyä tontin kalliota. Alueella on myös hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet joukkoliikenteen pysäkeille.
Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 04.09.2023
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 85 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 85 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769
Johanna Marttila, arkkitehti, puhelin: 09 310 20337