Kantelu, Twitter-tilin estäminen

Vs. kansliapäällikkö päätti, että hallintokantelu koskien Helsingin kaupungin Helsingin Twitter-tilin väliaikaista estoa ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Asian taustaa

Kantelija teki 18.6.2023 lähettämässään sähköpostikirjelmässä hallintokantelun, jota hän täydensi 19.6.2023 ja 28.6.2023 lähettämillään sähköpostikirjelmillä. Hallintokantelu koskee sitä, että kantelijalta oli estetty kaupungin yhden, Helsingin Twitter-tilin (https://twitter.com/helsinki) seuraaminen ja omien viestien lähettäminen tilille kommentointi-toimintoa käyttämällä väliaikaisesti ajalla 30.5.-2.7.2023.

Hallintokantelun käsittelyssä sovellettavat säännökset

Hallintokantelun käsittelyyn sovelletaan hallintolakia. Hallintolain 53 b §:n 1 momentin mukaan valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin se hallintokantelun perusteella katsoo olevan aihetta.

Hallintolain 53 b §:n 2 momentin mukaan hallintokantelua käsiteltäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee.

Kunnan viestintä

Kuntalain 29 §:n 1 momentin mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille.

Sananvapaus

Perustuslain 12.1 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Yhdenvertaisuus ja häirintä

Perustuslain 6.1 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain 6.2 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 6.4 §:n mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuuslain 8.1 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Yhdenvertaisuuslain 8.2 §:n mukaan välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä.

Hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp, s. 69) mukaan häirintää on henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jos käyttäytyminen liittyy kiellettyyn erotteluperusteeseen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi häntä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Yhdenvertaisuuslain 14.1 §:n mukaan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä tai ihmisryhmää halventava tai nöyryyttävä taikka niitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp, s. 78) mukaan säännöksessä tarkoitetussa häirinnässä on kyse ihmisarvoa loukkaavasta käyttäytymisestä. Ihmisarvon käsite viittaa kaikkien ihmisyksilöiden synnynnäiseen ja luovuttamattomaan arvoon sekä jokaisen oikeuteen nauttia perustavanlaatuisista oikeuksista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ihmisen luontainen arvo ei riipu hänen alkuperästään, iästään, terveydentilastaan tai muista ominaisuuksistaan taikka muiden mielipiteistä ja arvostuksista. Säännöksessä tarkoitetulla tavalla ihmisarvoa loukkaavana voidaan pitää sellaista käyttäytymistä, joka osoittaa perustavanlaatuista kunnioituksen puutetta henkilöä kohtaan 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn takia tai joka tällaisesta syystä kyseenalaistaa henkilön oikeuden tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp, s. 78) mukaan käyttäytymisen käsite olisi tässä yhteydessä ymmärrettävä laajasti siten, että kyse voi olla esimerkiksi puheista, sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esille laittamisesta taikka muunlaisesta viestinnästä (KHO 2011:22). Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitsisi kohdistua suoranaisesti tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään.

Hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp, s. 78) mukaan käyttäytymisellä luodaan loukattua tai loukattuja halventava tai nöyryyttävä taikka häntä tai heitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Säännöksessä tarkoitettu ilmapiiri voi syntyä esimerkiksi esittämällä ihmisarvoa loukkaavia lausumia tai kiusaamalla muulla tavoin häirinnän kohdetta.

Vihapuheeseen ja häirintään puuttumisesta

Oikeusministeriön julkaisussa 2022:10 "Että puututtaisiin konkreettisesti" Seurantaselvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri väestöryhmiin (s. 196) todetaan, että eri kanavilla tulee vahvistaa moraalisen ja eettisen vastuun ottamista ja korostaa vastuullista sanankäyttöä. Sosiaalisen median, verkkoalustojen ja uutismedian keskustelufoorumeilla on tarve lisätä ohjeistusta.

Helsingin kaupungin sosiaalisen median kanavista ja käytännesäännöistä

Helsingin kaupungilla on useita eri sosiaalisen median kanavia, joista yksi on kaupunginkanslian ylläpitämä Helsingin Twitter-tili: https://twitter.com/helsinki. Tällä Twitter-tilillä julkaistaan Helsingin kaupungin ajankohtaisia asioita ja uutisia koko kaupunkiin liittyvistä aiheista, esimerkiksi Prideen liittyen. Tavoiteltavat kohderyhmät ovat asiantuntijat, vaikuttajat, kumppanit, media ja sidosryhmät. Tviittien sisällöt liittyvät kaupunkistrategiaan. Kaupunki on määritellyt toimintaansa mm. yhdenvertaisuuden ja myönteisen keskustelukulttuurin puolesta.

Helsingin kaupunki on yksi Helsinki Priden pääyhteistyökumppaneista. Kaupunki on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan.

Helsingin kaupunki on Facebookissa ohjeistanut kirjoittamisesta some-kanavillaan Prideen liittyen seuraavasti: "Some-kanavillamme annamme tilaa erilaisille mielipiteille ja näkökulmille. Voimme tarvittaessa poistaa keskusteluista viestejä, jotka tulkitsemme esimerkiksi rasistisiksi, henkilöitä tai uskontoja loukkaaviksi, rikokseen yllyttäviksi tai lainvastaisiksi. Kanaviemme keskusteluja ei voi myöskään hyödyntää kaupalliseen tai poliittiseen mainontaan. Kaupunkina toimimme rakentavan keskustelukulttuurin puolesta. Toivomme asiallista keskustelua myös somessa. Hyvää Pride-kuukautta!"

Helsingin Twitter-tilin väliaikaisesta estosta

Kantelija on toistuvasti, useana vuonna kirjoittanut epäasiallisia viestejä vähemmistöjä kohtaan ja Prideen liittyen sekä julkaissut epäasiallista sisältöä Helsingin Twitter-tilillä. Näin ollen kaupunki oli katsonut, että kantelijan epäasialliseksi katsottava kirjoittelu oli tullut estää. Kantelijalta oli siten väliaikaisesti ajalla 30.5.-2.7.2023 estetty Helsingin Twitter-tilin seuraaminen ja omien viestien lähettäminen tilille kommentointi-toimintoa käyttämällä kaupungin toimesta.

Kantelija oli 18.6.2023 lähettänyt kaupungille sähköpostikirjelmän Helsingin Twitter-tilin estoon liittyen. Kaupunki on 28.6.2023 vastannut kantelijalle tämän sähköpostikirjelmään. Kaupunki oli vastauksessaan kertonut, että kaupunki on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Kaupunki oli vastauksessaan edelleen kertonut, että se oli arvioinut tilanteen uudelleen, eikä kyseisen henkilön Helsingin Twitter-tilin estoa ollut tarpeen jatkaa Helsinki Pride-tapahtuman päätyttyä. Kaupunki oli vastauksessaan ilmoittanut kantelijalle, että tämän Helsingin Twitter-tilin esto poistetaan 3.7.2023 virka-aikana.

Helsingin kaupunki on purkanut kantelijan Helsingin Twitter-tilin eston 3.7.2023 aamulla n. klo 9.

Toimivalta

Hallintolain 53 a §:n mukaan viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Kantelun kohteena on kaupunginkanslian viestintäosaston toiminta. Helsingin kaupungin hallintosäännön 5 luvun 2 §:n mukaan kansliapäällikkö johtaa keskushallintoa. Kansliapäällikkö toimii kaupunginkanslian päällikkönä. Helsingin kaupungin hallintosäännön 5 luvun 3 §:ssä määritellään kaupunginkanslian muut johtavat viranhaltijat. Viestintäosastoa johtaa viestintäjohtaja. Kaupunginkanslian muut johtavat viranhaltijat suorittavat kansliapäällikön määräämät tehtävät. Kansliapäällikkö toimii viestintäjohtajan esihenkilönä.