Poikkeaminen, Jätkäsaari, Melkinlaituri 4, Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Länsisatama, Melkinlaituri 4, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20083 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12500 seuraavasti:
- Pääkäyttötarkoituksen (asuminen) mukainen rakennusoikeus saadaan ylittää 480 k-m² (11 %).
- Kerrosluku saadaan ylittää VII2/3-merkityllä rakennusalalla enintään yhdellä kerroksella.
- Rakennusalan raja saadaan ylittää Atlantinkadun suuntaisella rakennuksen osalla sisäpihan puolella enintään 2,5 m, ja Melkinlaiturin suuntaisella rakennuksen osalla sisäpihan puolella enintään 0,2 m.
- Parvekkeita ei ole suojattu melulta.
- Atlantinkadun varrella maantasokerroksen kerroskorkeus (4 m) saadaan alittaa muissa kuin liiketiloissa enintään 0,6 m.
- Tontin kerhotilan ala saa olla vähintään 1,3 % (62 k-m²) kerrosalasta kaavassa määritellyn 1,5 % (72 k-m²) vähimmäisalan sijaan.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:
- Rakennusalan ylittämisestä tulee laatia tonttien 23008/1 ja 23008/4 välinen yhteisjärjestelysopimus.
Maksu
3 346,50 euroa
Hakija
Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Rakennuspaikka
20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20083 tontti 1
Hakemus
Hakija hakee lupaa asuinkerrostalon (4 975 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12500 siten, että:
- Rakennusoikeus ylittyy asuinkerrosalan osalta 475 k-m² (11 %).
- Kerrosluku ylittyy yhdellä kerroksella VII2/3-merkityllä rakennusalalla.
- Rakennusalan raja ylittyy Atlantinkadun varren rakennuksen osassa 15 m matkalla noin 2,25 m, ja Melkinlaiturin suuntaisella rakennusalan osalla sisäpihalla 75 mm.
- Parvekkeita ei ole suojattu melulta.
- Atlantinkadun varrella maantasokerroksen kerroskorkeus on 4 m ainoastaan myymälätilojen kohdalla.
- Tontin kerhotilan pinta-ala on noin 1,3 % tontin rakennusoikeudellisesta kerrosalasta kaavassa määritellyn 1,5 % sijaan.
Hakija perustelee rakennusoikeuden ylittämistä sillä, että lisäkerrosala on sijoitettu rakennukseen huomioiden luonteva kaupunkikuvallinen sopeutuminen.
Hakija perustelee kerrosluvun ylitystä sillä, että Atlantinkadun suunnassa rakennus muodostaa yhtenäisen kaupunkikuvallisen parin Tongankujan varren asuinrakennuksen kanssa. Hakijan alustavien suunnitelmien mukaisesti rakennuksen räystäskorkeus jää hieman alle Atlantinkadun naapurirakennuksen räystään korkeuden, kun naapurin parviratkaisu muodostaa rakennukseen käytännössä kahdeksannen kerroksen. Kaavan viitesuunnitelma on tehty kadun suuntaan terassoituvilla rakennusmassoilla, Atlantinkadun varteen toteutetuissa/suunnitelluissa hankkeissa kaavan 2/3-määräystä on tulkittu kerrosluvun porrastuksina ilman terassointeja. Hakemuksen mukainen suunnitelma muodostaa näin ollen naapurien rakennusten kanssa luontevan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Lisäksi rakennuspaikan vaatimien mittavien perustusrakenteiden vuoksi on mielekästä tehdä kerros lisää samoille perustuksille, mikä edistää hiilineutraaliustavoitteita.
Hakija perustelee rakennusalan rajan ylitystä sillä, että tontin 20083/2 ratkaisun myötä, jossa kaupunkipientaloja ei toteuteta, jää tontille 20083/1 luontevasti tilaa massan leventämiselle ja suoristamiselle. Asuntojen asuinhuoneiden mitoitus ja kalustettavuus sekä tilaohjelman toteutettavuus paranevat. Melkinlaiturin suuntainen ylitys johtuu julkisivurakenteiden tarkistetusta mitoituksesta ja on vähäinen.
Hakija perustelee melumääräyksestä poikkeamista sillä, että parvekkeet liittyvät viherhuoneisiin, jotka on suojattu melulta.
Hakija perustelee maantasokerroksen kerroskorkeudesta poikkeamista sillä, että katuvarren yhteistilojen alla on kellari, jolloin ensimmäisen kerroksen lattiakorko on noin 0,6 m maantason yläpuolella.
Hakija perustelee tontin kerhotilan vähimmäispinta-alan alittumista sillä, että kerhotila on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen avautuen Tongankujalle ja pihalle. Asukkaiden kannalta paikka on helposti saavutettavissa, mitoitus on tehty paikan ja rakennusrungon ehdoilla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.1.2019 vahvistettu asemakaava nro 12500. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Kaavaa koskevat seuraavat määräykset:
- Tontin rakennusoikeus on osoitettu merkinnöillä "4500" ja "<-m200". Ensimmäinen luku osoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Jälkimmäinen luku osoittaa kerrosneliömetreinä kuinka paljon kadunvarsirakennuksen ensimmäisestä (I) kerroksesta vähintään on varattava liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakasapalvelutiloiksi. Tilat on varustettava rasvanerottelukaivolla ja katon ylimmän tason yläpuolelle johdettavalla ilmastointihormilla.
- Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on osoitettu Atlantinkadun puoleiselle rakennusalan osalle merkinnällä VII2/3, jossa roomalainen numero osoittaa rakennuksen osan suurimman sallitun kerrosluvun, ja murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
- Asuntojen parvekkeet tulee suojata melulta siten, että niillä alitetaan melutason ohjearvot ulkona (päivällä 55 dB ja yöllä 50 dB).
- Maantason kerroskorkeuden tulee olla vähintään 4,0 m ja sen tulee julkisivumateriaaliltaan olla pääsääntöisesti lasia.
- Rakennuksen ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta. Parvia varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.
- Asukkaiden käyttöön on rakennettava vapaa-ajantiloja vähintään 1,5 % tontin kerrosalasta sekä 1 talopesula.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi C2. Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (12.10.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 3 kpl.
Muistutuksessa nro 1 kiinnitetään huomiota hakemuksen liitteissä mainittuihin asiakirjoihin eli piirustuksiin, jotka puuttuivat lähetetystä kuulemiskirjeestä. Muistuttaja toteaa, ettei sillä ollut mahdollisuutta arvioida poikkeamishakemuksen perusteluissa mainittujen terassoituvien massojen julkisivullisia vaikutuksia suhteessa laajempaan Atlantinkadun vesikattoprofiiliin.
Muistutuksessa nro 1 todetaan kerrosluvun ylitystä koskien, että kortteleiden 20082 ja 20083 rakennukset ovat Atlantinkadun varrella VII2/3 -korkuisia. Koska tontin 20082/1 rakennus on jo valmis, muistuttaja toteaa voivansa arvioida rakennuksen korkeudesta syntyvän auringon varjostusvaikutuksen. Jos kohteena olevan rakennuksen kerroslukua nostetaan vielä yhdellä lisäkerroksella, varjostus kasvaa epäedullisemmaksi ja pimentää muistuttajan asuntoyhtiötä ja katualuetta suhteellisesti enemmän. Muistuttaja pitää asiaa haitallisena ja vastustaa lisäkerrosta.
Muistutuksessa nro 1 todetaan, että kaavassa sallitun kerrosalan ylittäminen liki 11 %:lla kuulostaa ahneudelta, joka ihmetyttää muistuttajaa sinä mielessä, että hakijana on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ja vastapelurina saman kaupungin asemakaavoittaja. Rakennuslupavalmistelujen yhteydessä kerrosaloista on voitu joustaa muutaman prosentin rajoissa, mutta 11 % kerrosalan ylitys on muistuttajan mukaan ennenkuulumaton. Muistuttaja toteaa, että ylitys saattaa myös selittää lisäkerrostavoitteen. Piirustusten puuttuessa muistuttaja toteaa, ettei ole voinut tätä viime mainittua arviota verifioida. Muistuttajan käsitys on, että tämän mittaluokan ylitystä kerrosalasta ja kerrosluvusta ei voida luvittaa lievänä poikkeuksena, vaan tilanteeseen on haettava asemakaavamuutos. Muistuttaja vastustaa kerrosalan ylitystä.
Muihin poikkeushakemuksen kohtiin muistutuksessa nro 1 ei ole huomauttamista. Muistutuksessa todetaan, että muistuttaja tulee seuraamaan lupahankkeen etenemistä ja lupapäätöksen jälkeisessä valitusvaiheessa puuttumaan tilanteeseen, mikäli hanketta ei ole kehitetty asemakaavan mukaiseksi.
Muistutuksissa nro 2 ja 3 esitettiin paheksunta, ettei naapureita ollut kuultu. Muistutus toimitettiin muistutuksessa pyydetyille tahoille. Lisämuistutuksia ei saatu.
Hakijan vastine muistutuksiin
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista.
Vastineessaan muistutukseen nro 1 hakija toteaa, että monipuolisen ja kaupungin tavoitteiden mukaisen hallintamuotojakauman aikaansaamiseksi on korttelissa tutkittu toteutettavuuden kehittämistä ja se edellyttää perusteltua poikkeamista asemakaavasta. Esitetyt kaavapoikkeamat eivät muuta kaupunkikuvallista ideaa, jossa asemakaava sallii parvikerroksen ylimpään kerrokseen ja ylimpien kerrosten tulee olla massoittelultaan vaihtelevia. Hakija toteaa, että kaikki poikkeamishakemukseen sisältyvät poikkeamiset on esitelty alueen kehittämistä ja rakentamista koordinoivalle alueryhmälle, joka on todennut ne laadullisesti ja teknisesti poikkeamispäätöksellä hyväksyttäviksi ja suunnitelman asemakaavan hengen mukaiseksi. Pääpiirustusluonnokset on esitelty rakennusvalvonnassa 8.6.2023.
Hakija toteaa, että asemakaavassa VII2/3-kerroksiseksi määritellyn rakennusalan toteuttaminen kerrosta korkeampana, VIII2/3-kerroksisena, perustuu asemakaavan ja asemakaavan selostuksen sallimaan parvikerrokseen. Kaava mahdollistaa parvikerroksen normaalin kerroksen päälle. Tämä kaavan mahdollistama parvikerros on hankkeessa toteutettu normaalina kerroksena ja laskettu täten mukaan kerrosalaan. Kaupunkikuvallinen ilme säilyy kaavan tavoitteiden mukaisena. Hakija toteaa, että muutos on kuitenkin tarkoittanut tilojen huomioimisen uutena kerrosalana. Pääosa rakennusoikeuden ylityksestä tulee tästä muutoksesta. Kohteen räystäskorkeus +32.90 jää alle Atlantinkadun naapuritontin 20082/2 rakennuksen räystään korkeuden, joka on +33.39. Molemmissa kortteleissa rakennusten kattomuoto tulee olemaan tasakatto. Kerrosluvuissa on huomioita asemakaavavaatimuksen mukainen ylimpien kerrosten vaihtelevuus sekä korttelikokonaisuuden arkkitehtoninen yhtenäisyys.
Hakija toteaa, että kerrosalan ylitys muodostuu pääosin ylimmän kerroksen laskemisesta mukaan kerrosalaan. Jos ylimpään kerrokseen olisi toteutettu vain normaalia kerroskorkeutta korkeampia parvitiloja, olisi kerrosalaylitys jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi, mutta hankkeen toteuttamisedellytykset ja Hekan keskipinta-alatavoite olisivat vaarantuneet. Lisäksi hakijan mukaan ratkaisulla saadaan kohteeseen paremmat ja toimivammat asuntopohjat
Hakija toteaa, että hanke edistää Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita toteuttamalla myös kohtuuhintaista vuokra-asumista Jätkäsaareen kaupungin omistamille tonteille. Tämä edistää helsinkiläisten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi hakija toteaa, että Helsingin asuntotuotanto on suunnittelun ohjauksessa pyrkinyt noudattamaan asemakaavan henkeä ja poikkeamaan sen määräyksistä vain erityisen harkitusti, jotta alueelle saataisiin toteutettua Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksynnän täyttäviä laadukkaita asuntoja.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin satamalta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa.
Rakennusoikeuden ylittäminen voidaan sallia. Poikkeaminen johtuu pääasiassa siitä, että hakijan aikomuksena on jättää toteuttamatta kaavan mahdollistaman parvi ja rakentaa sen sijaan kerros, joka lisää rakennuksen kerrosalaa. Poikkeamisen vaikutukset rakennuksen korkeuteen ja kaupunkikuvaan ovat vähäisiä.
Kerrosluvun ylittäminen voidaan sallia. Asemakaavassa on osoitettu, että A- ja AK-korttelialuella rakennuksiin saa ylimmän kerroksen asuntoihin rakentaa parven. Parvikerros toteutetaan normaalikerroksena, jolloin kerrosluku ylittyy laskennallisesti yhdellä kerroksella. Muutos on rakennuksen sisäinen. Kerrosluvun ylittämisen vaikutukset rakennuksen korkeuteen ja kaupunkikuvaan ovat vähäisiä. Ratkaisu on asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukainen.
Rakennusalan rajan ylittäminen voidaan sallia. Ylitykset kohdistuvat rakennuksen sisäpihaan. Melkinlaiturin suuntaisella rakennuksen osalla sisäpihan puoleinen ylitys on vähäinen.
Atlantinkadun suuntaisella rakennusalan osalla on asemakaavassa rakennusalan ja naapuritontin 20083/2 kaupunkipientalomuotoisen rakennusalan (merkintä "ar") väliin osoitettu vähintään 8 metrin levyinen rakentamatta jäävä tila. Rakennusalan rajan ylittäminen sisäpihan puolella voidaan sallia tällä paikalla, koska se johtaa parempiin asuntoratkaisuihin. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa päätöksessä annetuin ehdoin.
Poikkeaminen määräyksestä, jonka mukaan asuntojen parvekkeet tulee suojata melulta, voidaan sallia. Hakijan aikomuksena on rakentaa asuntokohtaiset viherhuoneet palvelemaan asemakaavan tarkoittamaa melulta suojattua oleskelua parvekkeella sekä tämän lisäksi toteuttaa viherhuoneista pääsy varsinaisille parvekkeille. Meluolosuhteet Melkinlaiturin suuntaisella julkisivulla ovat poikkeuksellisen vaativat. Parvekkeiden toteuttaminen laivamelulta suojattuna tällä paikalla johtaa käytännössä siihen, että tila on toteutettava rakennuksen melulta suojaavan vaipan sisään. Tällaisen tilan julkisivurakenteet mustuttavat pikemminkin normaalia rakennuksen julkisivua kuin tavanomaista parvekkeen julkisivua. Hakijan aikomuksena on toteuttaa sekä laivamelulta suojattu viherhuone, ja näihin liittyvä parveke, jotta melusuojaus ja tilan avattavuus ulkotilaan voisivat molemmat toteutua. Tällä paikalla ratkaisu on perusteltu ja voidaan sallia.
Poikkeaminen maantasokerroksen vähimmäiskerroskorkeudesta voidaan sallia. Haettu poikkeaminen koskee kerhotiloja, jotka sijoittuvat rakennuksen pohjoiseen kärkeen, ja jossa tilojen alle on suunniteltu kellarikerros. Atlantinkatu on paikalla loivasti etelään viettävä. Hakijan alustavissa suunnitelmissa ensimmäisen kerroksen julkisivu on tarkoitus toteuttaa siten, että ikkunoiden yläreuna on Atlantinkadun varrella yhtenäisessä linjassa ja kaavassa tavoiteltu kantakaupunkimainen ilme toteutuu. Ratkaisu voidaan katsoa kaavan tavoitteiden mukaiseksi, eikä sillä ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.
Poikkeaminen vapaa-ajantiloille osoitetusta vähimmäiskerrosalasta (1,5 %) voidaan sallia. Hakijan alustavien suunnitelmien mukainen vapaa-ajantilojen pinta-ala on 62,5 m², kun kaavan edellytys olisi 72 m². Alustavien suunnitelmien mukaista mitoitusta voidaan pitää riittävänä, ja poikkeaminen voidaan katsoa vähäiseksi.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat asuntorakentamisen edistäminen ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 11.01.2024
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 3 § (Poikkeamispäätöksestä ).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 3 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Teo Tammivuori, arkkitehti, puhelin: 09 310 21192
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020