Asemakaavan muutos nro 12921, Malmi, Malmin raitti 3
Detaljplaneändring (nr 12921) för Malms bygata 3
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändring för tomten 16 i kvarteret 38107 i 38 stadsdelen (Malm, Övre Malm) enligt ritning nr 12921, daterad 10.9.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Staden föreslår att en före detta ungdomsgård på adressen Malms bygata 3 i Malm skyddas och planerar att komplettera tomten med ett nytt flervåningshus. Avsikten är att bevara den före detta ungdomsgårdens äldsta del, göra det möjligt att riva den nyare utbyggnadsdelen och dessutom bygga ett flervåningshus i fem våningar på tomten.
Tomtens användningsändamål ändras från kvartersområde för allmänna byggnader till kvartersområde för bostadsbyggnader, där det får byggas affärslokaler.
Det bildas 1 255 m² ny bostadsvåningsyta.
Antalet invånare ökar med 31.
Avsikten är att bevara Malms ungdomsgård som är en stadsbildsmässigt och kulturhistoriskt betydande del av omgivningen till Övre Malms torg. Syftet är att återställa ungdomsgården till bostadsbruk och effektivisera användningen av tomten utifrån generalplanen. Projektet är en del av utvecklingen av Malms centrum med avsikt att betona det gamla byggnadsbeståndets betydelse och samtidigt öka områdets invånarantal på ett kontrollerat sätt.
I och med detaljplaneändringen strävar staden efter att bevara och förbättra Malms särpräglade identitet. Bevarandet av ungdomsgården som en del av Malms gatubild som är uppbyggd under olika tidsperioder är särskilt viktigt när Malms centrum ändras i och med nybyggnation. Detaljplaneändringen ökar bostadsutbudet i Malms centrum.
Detaljplaneändringens mål
Målet är att genom detaljplaneändring göra det möjligt att ändra Malms ungdomsgårds användningsändamål till bostadsbruk så att det är möjligt att renovera byggnaden och effektivisera tomtens användning. Detaljplaneändringens syfte är att anpassa nybyggnad på tomten så att Malms ungdomsgård bevaras som ett landmärke för Malms centrum.
Ungdomsgården identifieras i planeringsprinciperna för Malms centrum (1.6.2021) som en särskilt viktig byggnad med tanke på historiska skikt. Skyddsvärden har utretts när detaljplaneändringen utarbetades. För tillfället har Helsingfors stad inte bruk för byggnaden.
I detaljplaneändringen har staden framför allt haft som mål att lösa ändring av ungdomsgårdens användningsändamål samt att komplettera tomten på ett stadsbildsmässigt balanserat sätt.
Tomten ligger mellan Övre Malms torg och Lillgränden och är lätt att nå med alla färdmedel. Avståndet från plattformen i Malms tågstation är cirka 230 meter. På grund av tomtens centrala läge förutsätter detaljplaneändringen inte att det byggs några bilplatser för boendeparkering, besöksparkering eller för affärslokalernas användning.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Generalplan 2016 för Helsingfors (nr. 12704) trädde i kraft 5.12.2018. I Helsingfors generalplan 2016 upptas området som ett område för affärs- och servicecentrum (C1). Området utvecklas som en funktionell blandning av handel och offentlig service, verksamhetslokaler, förvaltning, boende, parker, rekreations- och motionstjänster samt stadskultur. Byggnadernas lokaler i marknivå och mot gatan ska i första hand reserveras för affärslokaler. Området är fotgängardominerat. Området skiljer sig från sin omgivning som mer effektivt och funktionellt mångsidigare. Utgångspunkten är att den totala byggrätten för affärslokaler och verksamhetslokaler inte ska minskas. I ändringar av användningsändamålet av en byggnad eller dess del ska man säkerställa att den funktionellt mångsidiga och blandade struktur som är karaktäristiskt för centret bevaras. Detaljplaneändringen stämmer överens med Generalplan 2016 för Helsingfors.
Detaljplaneändringen bidrar till att staden kan nå följande mål i stadsstrategin 2021–2025:
- 7. En balanserad utveckling i områdena främjas genom satsningar på stadsförnyelse, mångsidig bostadsproduktion och stadsmiljöns trivsamhet. Områden som nämns: Malmgård, Gamlas, Malm, Mellungsby och Nordsjö.
- 16. Staden fortsätter på den linje, enligt vilken den avstår från fastigheter som den inte själv använder.
Malms före detta ungdomsgård är ett lokalt betydande landmärke för Övre Malms torg. Detaljplaneändringens mål är att bevara lokalt kulturarv som en del av stadsbilden. Ett diskret kompletteringsbyggande ökar bostadsbyggande i närheten av Malms stationscentrum.
Kolneutralt Helsingfors 2035
Målet är att bidra till uppnåendet av följande mål i åtgärdsprogrammet Kolneutralt Helsingfors 2035:
- 8. Hållbar trafik och planering av markanvändning
Bevarandet och renoveringen av den befintliga byggnaden verkställer klimatneutralitetsmål.
Områdets förutsättningar
Malms ungdomsgård är en stadsbildsmässigt och kulturhistoriskt betydande del av omgivningen till Övre Malms torg. Den är den enda byggnad från början av 1900-talet som har bevarats. Malms före detta ungdomsgård har inte skyddats med detaljplan, men den tas upp i planeringsprinciperna för Malms centrum från 2021 som en särskilt viktig byggnad med tanke på historiska skikt. Det rekommenderas att byggnaden skyddas i samband med en detaljplaneändring.
Övre Malms torg är en central öppen plats, genom vilken man går till köpcentret Malmintorin kauppakeskus och tågstationen. Både bostads- och affärsbyggnader vetter mot torget. I bostadsbyggnadernas nedre våningar finns affärslokaler, bland annat restauranger och frisersalonger. Det omgivande byggnadsbeståndet har byggts i huvudsak i slutet av 1980-talet. De ursprungliga grannbyggnaderna vid kanten av Malms bygata har rivits.
Områdets gällande detaljplan
I området gäller detaljplan nummer 8415 (16.7.1982).
I detaljplanen tas området upp som ett kvartersområde för offentlig närservice YL. Tomtens byggrätt är 1 000 m² vy. Maximiantalet våningar är två. I detaljplanen skyddas inga byggnader.
Kostnader för detaljplaneändringen
Helsingfors stad äger tomten. Staden bereder försäljningen av byggnaderna. I en pristävling säljs byggnaderna med tomterna. Möjligheten att köpa tomten torde främja utvecklingen av objektet. Planläggningen inleddes på initiativ av staden.
Att detaljplaneändringen genomförs medför inga kostnader för staden, men det höjer områdets värde. Värdet på den byggrätt som planläggs är grovt uppskattat 620 000 euro.
Växelverkan under beredningen av generalplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
I samband med beredningen av detaljplaneändringen har man samarbetat med olika parter inom stadsmiljösektorn. Under beredningen har man dessutom samarbetat med följande myndigheter och parter:
- Helen Elnät Ab
- kultur- och fritidssektorn
- social-, hälsovårds- och räddningssektorn
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
Myndigheternas ställningstaganden gällde byggnadsskyddsmålen samt brand- och räddningssäkerheten. HRM konstaterade i sitt ställningstagande att den inte har något att påpeka om detaljplaneändringen. De allmänna vattenledningar och avlopp som betjänar området har byggts färdigt. Detaljplaneändringen förutsätter inte att vattenförsörjningen byggs ut eller ledningar flyttas. Bemötandena till ställningstagandena anges i rapporten om växelverkan.
Åsikter
Det kom in en skriftlig åsikt om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet.
Åsikten gällde fågelsäkerheten. Genmälet till åsikten framgår av rapporten om växelverkan.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 29.5.2024–28.6.2024, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen.
Det gjordes inga anmärkningar mot förslaget.
Följande aktörer lämnade in utlåtanden:
- Helen Elnät Ab
- samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT)
- HRM
- kultur- och fritidssektorn / stadsmuseet
Utlåtandena gällde den stadsbildsmässiga lösningen och skyddsbestämmelsen samt vattenförsörjningen. I utlåtandena konstaterades att man inte har något att påpeka om detaljplaneförslaget. Genmälena till utlåtandena anges i rapporten om växelverkan.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
Med beaktande av målen med planen är det inte ändamålsenligt att ändra förslaget med anledning av påpekandena i samband med det offentliga framläggandet. Det gjordes inga ändringar i detaljplanekartan eller bestämmelserna efter att förslaget hade varit offentligt framlagt. De övriga kompletteringarna till materialet anges i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Stadsfullmäktige fattar beslut om godkännande av detaljplaneändringar.
Kaupunginhallitus 28.10.2024 § 653
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38107 tontin 16 asemakaavan muutoksen 10.9.2024 päivätyn piirustuksen nro 12921 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2024 § 434
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 10.9.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12921 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38107 tonttia 16.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 22980
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 24.6.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseon lausuntoa Malmin raitti 3 asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on säilyttää ja suojella Malmin entisen nuorisotalon vanhin osa, mahdollistaa uudemman laajennusosan purkaminen ja rakentaa tontille lisäksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Tontin käyttötarkoitus muutetaan kaavaselostuksen mukaan yleisten rakennusten korttelialueesta (YL) asuinrakennusten korttelialueeksi (AK-1), jolla sallitaan myös liiketilojen rakentaminen.
Nuorisotalon vanhin osa osoitetaan asemakaavan muutoksen yhteydessä suojeltavaksi sr-3 merkinnällä: ”Kaupunkikuvallisesti suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa”. Neljä ja puolikerroksinen uudisrakennusosa sijoittuu suojellun rakennuksen taakse erillisenä asuinrakennuksena. Kaavaselostuksen mukaan uudisrakennus on mahdollista toteuttaa tontille siten, että sen lähes koko sisäpihan puoleinen julkisivu toteutetaan palomuurina. Nuorisotalon uudempi laajennusosa puretaan ja tälle tontin osalle voidaan sijoittaa talousrakennus. Suojellussa rakennuksessa on mansardikatto. Kaavamääräysten mukaan uudisrakennukseen tulee tehdä harjakatto ja talousrakennukseen voi vaihtoehtoisesti toteuttaa viherkaton. Julkisivut tulee toteuttaa rapattuina tai puuverhottuina.
Kaupunginmuseon kanta
Tontilla sijaitseva mansardikattoinen kolmikerroksinen puurakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se on ollut alun perin asuin- ja liikekäytössä. Rakennusta on laajennettu tiilestä muuratulla lisäsiivellä vuonna 1983, jolloin kiinteistökokonaisuus muutettiin Malmin nuorisotaloksi. Lisäosaan sijoittui nuorisotalon liikuntasali sekä muita toimintoja. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Ylä-Malmintori on keskeinen aukio, jonka läpi kuljetaan Malmintorin kauppakeskukseen ja juna-asemalle. Torille avautuu sekä asuin– että liikerakennuksia. Tonttia ympäröivä rakennuskanta on rakennettu pääasiassa 1980-luvun loppupuolella. Malmin Nuorisotalo on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Lisäksi rakennus on torin alueen ainut 1900-luvun alun rakennuskannasta säilynyt rakennus.
Kaupunginmuseo lausui asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 18.4.2024. Kaupunginmuseo piti lausunnossaan tärkeänä, että asemakaavan muutoksen lähtökohtana on kaupunkikuvallisesti arvokkaan 1920-luvun puurakennuksen säilyttäminen. Museo katsoi, että rakennuksen säilyminen tulee varmistaa sopivalla suojelumerkinnällä. Kaavaratkaisussa vuonna 1929 valmistunut rakennusosa osoitetaan suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Merkintä osoittaa rakennuksen kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi suojeltavaksi rakennukseksi, jonka ominaispiirteet on säilytettävä eikä rakennusta saa purkaa. Kaupunginmuseo katsoo suojelumääräyksen olevan asianmukainen. Uudisrakennusten osalta museo katsoo asemakaavamääräysten huomioivan riittävässä määrin alueen rakennetun ympäristön.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.05.2024 § 29
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12921 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12921
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 13/2024
Pohjakartta valmistunut: 12.4.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.4.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Malmin raitti 3 asemakaavan muutosta koskevasta 11.3.2024 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee korttelin 38107 tonttia 16, joka sijaitsee Ylä-Malmin torin laidalla osoitteessa Malmin raitti 3. Kaavaratkaisu mahdollistaa vuonna 1929 valmistuneen kolmikerroksisen puurakennuksen säilyttämisen, siihen kuuluvan uudemman lisärakennuksen purkamisen ja tontin täydennysrakentamisen. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Malmin Nuorisotalo, joka on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Nuorisotaloa esitetään palautettavaksi asuinkäyttöön. Lisäksi tavoitteena on yleiskaavaan perustuva tontin käytön tehostaminen mahdollistamalla tontille lisäksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan hanke on osa Malmin keskustan kehitystyötä, jonka tavoitteena on korostaa vanhan rakennuskannan tärkeyttä, mutta samalla kasvattaa alueen asukasmäärää hallitusti.
Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1982 alue on merkitty julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi YL. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1000 kerrosneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu liike- ja palvelukeskusta-alueeksi C1. Helsingin kaupunki omistaa tontin ja kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaupunki valmistelee rakennuksien myymistä ja tontin vuokraamista asemakaavanmuutoksen perusteella.
Malmin keskustan suunnitteluperiaatteissa Nuorisotalo on tunnistettu keskustan historiallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta erityisen tärkeäksi rakennukseksi, jota ei ole suojeltu asemakaavalla. Suojelemisen edellytykset tulee tutkia asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutoksen taustaksi on laadittu kuntoarvio nykyisistä rakennuksista, rakennushistoriallinen selvitys sekä viitesuunnitelma tontinkäytöstä.
Selvityksen Malmin raitti 3 rakennushistorian taustoitus (Saatsi Arkkitehdit, 24.4.2024) mukaan kohteen rakentamistapa on ajankohtansa puurakennukselle tyypillinen: ensimmäiset kerrokset ovat hirsirakenteisia ja kolmas kerros on lautarakenteinen. Rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia ei ole löydetty. Rakennuksen ulkoasu on massoittelultaan ja julkisivuaukotuksen sijoittelun osalta pääosin hyvin säilynyt. Myös vesikaton muoto on säilynyt valokuviin verraten alkuperäisessä asussaan. Selvityksen mukaan rakennuksen julkisivujen väritys on muuttunut ainakin ikkunanpuitteiden osalta: nykytilanteen ulkoasu on vaalea, historian saatossa ikkunanpuitteet ovat olleet myös tummemmat. Alkuperäisistä julkisivuvärityksistä ei ole tarkempaa tietoa. Selvityksen mukaan hallitsevana muutosvaiheena rakennuksen ulkoasussa on näkyvissä 1980-luvulla tehdyt muutokset, joita ovat erityisesti julkisivuun tehdyt muutokset aukotukseen (ikkunoiden osittainen vaihtaminen uudempiin, ikkunoiden vaihtaminen ilmanvaihtosäleiköiksi, ikkunoiden kokojen muuttaminen, ikkunoiden poistaminen sekä ovien ummistaminen).
Selvityksen mukaan rakennuksen sisätiloissa ei ole säilynyt juurikaan alkuperäisiä rakennusosia, joitain väliovia lukuun ottamatta. Rakennuksen toisen kerroksen sisätiloissa on väliovien lisäksi säilynyt vaaleanruskea kakluuni. Kolmatta kerrosta hallitsevat selvityksen mukaan ilmanvaihdon ehdoilla tehdyt muutokset, kun koko ylin kerros muutettiin ilmanvaihtokonehuoneeksi. Kanavat on asennettu tiloihin rakenteita rikkoen ja historiallisista arvoista piittaamatta. Kolmannessa kerroksessa on selvityksen mukaan säilynyt kuitenkin eniten vanhoja pintoja ja rakennusosia, kuten kattopanelointeja, tapetteja, listoituksia sekä väliovia. Kolmannen kerroksen ikkunat poikkeavat myös 1. ja 2. kerroksen ikkunoista, ja ne ovat selvityksen mukaan oletettavasti alkuperäisiä. Kolmannesta kerroksesta puretun vanhan pääportaan häviäminen vaikutti merkittävästi kerroksen pohjaratkaisuun. Uusi porras kolmanteen kerrokseen rakennettiin suorana portaana rakennusmassan keskelle. Vanhasta portaasta on jäänyt kerrokseen kuitenkin kaideaihe, joka muistuttaa portaan vanhasta sijainnista.
Kaupunginmuseon kanta
Tontilla sijaitseva mansardikattoinen kolmikerroksinen puurakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se on ollut alun perin asuin- ja liikekäytössä. Rakennusta on laajennettu tiilestä muuratulla lisäsiivellä vuonna 1983, jolloin kiinteistökokonaisuus muutettiin Malmin nuorisotaloksi. Lisäosaan sijoittui nuorisotalon liikuntasali sekä muita toimintoja. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään.
Kaupunginmuseo on lausunut tonttia koskevasta poikkeamispäätöshakemuksesta vuonna 2016. Lausunnossaan museo totesi, että rakennuksen vesikaton ja julkisivujen korjaustyössä tulee ottaa lähtökohdaksi kiinteistön alkuperäinen ulkoasu. Museo korosti lisäksi rakennuksen kaupunkikuvallisesti merkittävää sijaintia.
Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että asemakaavan muutoksen lähtökohtana on kaupunkikuvallisesti arvokkaan 1920-luvun puurakennuksen säilyttäminen. Museo katsoo, että rakennuksen säilyminen tulee varmistaa sopivalla suojelumerkinnällä. Rakennuksen sisätilat ovat selvitysten mukaan kokeneet merkittäviä muutoksia vuosien varrella. Museo katsoo, että suojelumääräyksen lähtökohtana tulee olla rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys. Museo esittää, että vanhan puurakennuksen käyttökelpoisia rakennusosia, kuten ovia, puuikkunoita sekä toisen kerroksen kakluuni, hyödynnetään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan rakennuksen korjauksen yhteydessä. Erityisesti rakennushistoriaa käsittelevässä selvityksessä alkuperäiseksi arvioituja rakennusosia on pyrittävä vaalimaan korjaustöiden yhteydessä. Museo ei näe estettä 1980-luvun laajennusosan purkamiselle.
Selvityksessä Malmi ympäristöhistoriaselvitys ja ominaispiirteet (12.7.2019) on käyty läpi Malmin historiaa sekä alueen kehittymistä. Selvityksessä on nostettu esiin alueet, joilla on erityisiä ominaispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen lähtökohtina. Kaupunginmuseo esittää, että uudisrakennusten tarkemmassa suunnittelussa huomioidaan Malmin ympäristöhistoriaselvityksessä esiin nostetut alueen ominaispiirteet. Uudisrakennusta varten on laadittu viitesuunnitelma (Saatsi Arkkitehdit, 14.4.2023). Tontille esitetty viisikerroksinen uudisrakennus kohoaa kolmikerroksista vanhaa puurakennusta korkeammalle. Museo pitää tärkeänä, että uudisrakennus on oma erillinen rakennuksensa, kuten viitesuunnitelmissa on esitetty. Tontti tiivistyisi huomattavasti uudisrakennuksen myötä ja viisikerroksinen uudisrakennus vaikuttaisi myös Ylä-Malmin kaupunkikuvaan. Museo katsoo, että materiaali- ja värivalinnoilla sekä massoittelulla uudisrakennus pystytään kuitenkin sovittamaan tontille ja Ylä-Malmin rakennettuun ympäristöön.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154