Valtuustoaloite, Helsingin 1960-luvun ostoskeskuksen säilyttäminen
Ledamoten Mari Holopainens motion om att bevara Brändö köpcentrum
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Motionens innehåll
Ledamoten Mari Holopainen och 33 andra ledamöter föreslår i sin motion:
Helsingfors nya kulturmiljöprogram anvisar att värnande, utveckling och utnyttjande av kulturarvet ska ses som en resurs i Helsingfors. Byggnadsarvet vittnar om stadens historia.
Största delen av Helsingfors tidstypiska köpcentrum från 1960-talet som representerar stadens särdrag har rivits. Ett av de få återstående köpcentren, Brändö köpcentrum, har i Helsingfors stadsmuseums utredning Ostari – lähiön sydän (Köpcentret – förortens hjärta, 2004) bedömts tillhöra den första och mest värdefulla klassen sett till sitt byggnadshistoriska värde. År 2019 förkastade Helsingfors förvaltningsdomstol en detaljplaneändring där en rivning av Brändö köpcentrum föreslogs.
Till köpcentrets unika särdrag hör den öppna platsen i mitten och terassen som delas upp av tre trappor. Byggnaden planerades av arkitekt Erkki Karvinen och stod klar år 1960. I köpcentret finns affärer och tjänster och det tjänar dessutom som en viktig samlingsplats för Brändöborna, särskilt barn och unga i området. Skyddet av köpcentret har vunnit störst understöd bland invånarna i närområdet.
Även en lösning med ett partiellt skydd, vilket dessutom skulle möjliggöra bostadsbyggande men bevara den värdefulla ändan med trapporna, har vunnit understöd.
Vi undertecknade ledamöter föreslår att Helsingfors stad främjar ett skydd eller åtminstone ett partiellt skydd av köpcentret. Helsingfors förvaltningsdomstols beslut att upphäva den detaljplaneändring som föreslog rivning har tolkats som stöd för att bevara köpcentret.
Bakgrund om planläggningen av Brändö köpcentrum
Brändö köpcentrum ägs av aktiebolaget Kulosaaren ostoskeskus Oy och byggnaden ligger på en tomt i bolagets ägo. Byggnaden har befunnits vara i mycket dåligt skick och förutsätter omfattande renovering.
Bolaget ansökte om en detaljplaneändring år 2015 och stadsplaneringskontoret upprättade en detaljplaneändring som delvis bevarar köpcentret. Nämnden återremitterade ändå planen, varefter en ny detaljplaneändring, som möjliggjorde en rivning av byggnaden, utarbetades. Stadsfullmäktige godkände detaljplanen år 2018. Detaljplanen överklagades och Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde planen år 2019. Staden lämnade in en ansökan om besvärstillstånd hos högsta förvaltningsdomstolen. Ansökan avslogs, varvid förvaltningsdomstolens beslut står fast.
Bolaget förnyade sin ansökan om detaljplaneändring år 2020 och därefter har nya utredningar gjorts och ett flertal planalternativ upprättats, i vilka också ett partiellt skydd av byggnaden har prövats. Slutresultatet är ändå att bolaget anser att projektet inte kan bli ekonomiskt lönsamt om inte hela byggnaden rivs. Även stadsmiljösektorn anser att det under dessa förhållanden inte finns möjligheter att skydda byggnaden. Bolaget ansöker om en detaljplaneändring enligt vilken den nuvarande byggnaden rivs i sin helhet och området anvisas för boende och affärslokaler.
Utlåtanden om motionen
Stadsmiljönämnden och kultur- och fritidsnämnden har gett utlåtanden om motionen.
Kultur- och fritidsnämnden
Kultur- och fritidsnämnden understöder att Helsingfors stad främjar ett skydd eller ett partiellt skydd av Brändö köpcentrum från 1960-talet, vilket innebär att man försöker hitta en lösning för att skydda åtminstone en del av det ursprungliga köpcentret. Helsingfors stadsmuseum har bedömt alternativet att bevara byggnaden med tanke på värnande om arkitektoniska och kulturhistoriska värden. Om byggnaden bevaras helt eller delvis som en byggnad för olika kommersiella eller andra tjänster som en del av höghusområdet, som är planerat enligt den skogsstadsideologi som rådde på Brändö på 1960-talet, skulle detta främja kulturell hållbarhet och bevara stadsdelens identitet.
Brändö köpcentrums byggnad har i de utredningar som gjorts konstaterats besitta kulturhistoriska, arkitektoniska och miljömässiga värden. Brändö köpcentrums byggnadshistoria, dess kulturhistoriska och arkitektoniska betydelse och dess reparationsduglighet har utretts vidare under år 2023. Dessutom har stadsmiljösektorn uppdaterat stadsmuseets köpcenterinventering Ostari – lähiön sydän (2004) genom sin situationsöversikt över köpcentren i Helsingfors (Mentu, Sakari & Ahola, Henrik. Helsingin ostoskeskukset, tilannekatsaus 11/2021. Stadsmiljösektorns material 2021). En detaljplaneändring för köpcentrets tomt är aktuell.
Sett ur Helsingfors stadsmuseums perspektiv har Brändö köpcentrums kulturhistoriska, arkitektoniska och stadsbildsrelaterade värden inte försämrats under de gångna åren. De utredningar om byggnadshistoria och reparationsduglighet som gjordes 2023 har gett mer information om hur området bebyggts, byggnadens historia, dess arkitektur och dess reparationsduglighet. En renovering av byggnaden så att den blir sund och säker förutsätter omfattande reparationer och förnyande av byggnadsdelar. En omfattande renovering skulle bland annat leda till att ursprungliga byggnadsdelar behöver rivas och ersättas med tillgängliga material som motsvarar de gamla.
Byggnadens arkitektur kan i huvudsak bevaras även om det förutsätter att ursprungliga material ersätts med nya i stor omfattning. Byggnadens värde beträffande autenticitet och ursprunglighet försämras men dess miljömässiga värden och särdragen i dess arkitektur vore kan bevaras.
Att bevara Brändö köpcentrum eller dess centrala delar är förenligt med åtgärden ”Skydd, värnande om och användning av kulturmiljöer och byggnadsarv som en central resurs för Helsingfors” i Helsingfors kulturmiljöprogram (stadsstyrelsens beslut 19.6.2023). Utifrån utredningen om reparationsdugligheten är de reparationer som byggnaden kräver huvudsakligen möjliga att genomföra med värnande om de arkitektoniska särdragen.
Nämnden har också framfört exempel på andra detaljplaner där köpcentrum bevaras delvis, såsom detaljplanerna för Kasbergets köpcentrum och köpcentret Puhos, samt på möjliga planbeteckningar och bestämmelser.
Stadsmiljönämndens utlåtande
Stadsmiljönämnden betonar i sitt utlåtande att
Brändö köpcentrum i stadsmuseets utredning har bedömts höra till den mest värdefulla kategorin av köpcentrum i Helsingfors och fäster uppmärksamhet vid att flera köpcentrum har rivits helt och hållet de senaste åren, vilket otvivelaktigt höjer värdet som byggnadsarv hos de återstående mest värdefulla köpcentren.
Nämnden anser att planläggningen i första hand bör eftersträva att partiellt bevara köpcentret så att paviljongerna mot Svinhufvudsvägen och innergårdens proportioner bevaras. Det kan därför vara klokt att se till att det nya bostadsbyggandet får en tillräcklig volym så att helheten blir ekonomist lönsam. Nämnden betonade att lösningarna bör framskrida i rask takt för planläggningens del eftersom processen dragit ut på tiden. Nämnden konstaterade ändå att en detaljplaneändring som bevarar byggnaden i sin helhet inte är möjlig.
Nämnden konstaterade att man i samband med beredningen av planen ska försäkra sig om att det finns ett tillräckligt antal platser i daghemmen och skolorna på Brändö när antalet invånare ökar.
Stadsstyrelsens åsikt
Föredraganden konstaterar att det i markanvändnings- och bygglagen finns bestämmelser om utredningar och planläggningsprocessen och att fullmäktige behandlar planförslagen utifrån dessa. Utifrån markanvändnings- och bygglagen är det problematiskt om stadsfullmäktige styr planläggningen utgående ifrån ett motionssvar innan planförslaget beretts.
I enlighet med 16 kap. 1 § i stadens förvaltningsstadga beslutar stadsmiljönämnden om styrningen av översiktsplaneringen och detaljplaneläggningen, trafik- och gatuplaneringen och den övriga markanvändningen. Därför är det en ändamålsenlig slutsats att planläggningen snabbt ska inledas på nytt och att ett nytt planförslag ska upprättas för behandling i stadsmiljönämnden utifrån genuina planläggningsalternativ och äkta växelverkan samt en utvärdering av dessa. Stadsfullmäktige är inte rätt organ att i det här skedet ta ställning till innehållet i planen, utan fullmäktige behandlar det slutgiltiga planförslaget på förslag av nämnden och stadsstyrelsen.
Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan behandlar stadsfullmäktige svar på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 06.05.2024 § 272
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
29.04.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 19.03.2024 § 161
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:
Kaupunkiympäristölautakunta korosti omalta osaltaan sitä, että Kulosaaren ostoskeskus on arvioitu Kaupunginmuseon selvityksessä helsinkiläisistä ostoskeskuksista arvokkaimpaan luokkaan ja lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että viime vuosina useat ostoskeskukset on purettu kokonaan, mikä nostaa jäljellä olevien arvokkaimpien ostoskeskusten arvoa rakennusperintönä kiistatta.
Lautakunta katsoi, että kaavoituksen ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa ostoskeskuksen säilyttäminen osittain niin että Svinhufvudintien puolen paviljongit ja sisäpihan mittasuhteet säilyvät. Uuden asuinrakentamisen kannattaa tästä syystä olla volyymiltään riittävää, jotta kokonaisuuden taloudellinen yhtälö toimisi. Lautakunta korosti, että kaavoituksen osalta ratkaisut etenevät rivakasti, koska prosessi on ollut pitkä.
Kaavan valmistelun yhteydessä varmistettaisiin, että Kulosaaressa on riittävä määrä päiväkoti- ja koulupaikkoja asukasmäärän lisääntyessä.
27.9.2023 tehdyssä valtuutettu Mari Holopaisen ja 30 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki edistää ostoskeskuksen suojelua tai vähintään osittaista suojelua. Aloitteessa todetaan Kulosaaren ostoskeskuksen kulttuurihistorialliset arvot ja erityispiirteet, kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeys ja se että suuri osa 1960-luvun ostoskeskuksista on jo purettu.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta lausuu asiasta osaltaan lausunnossaan 27.2.2024.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että huolimatta ostoskeskuksen kulttuuri- ja rakennushistoriallisista arvoista, on osoittautunut mahdottomaksi edistää rakennuksen säilymistä sen suojelevalla asemakaavalla. Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että alueelle tulee laatia asemakaava, jossa turvataan alueen palvelut ja osoitetaan kaupunkikuvaan sopiva määrä täydennysrakentamista.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että Kulosaaren ostoskeskukselle on vuonna 2017 laadittu ja vuonna 2018 hyväksytty asemakaava, joka myöhemmin 21.2.2019 kumoutui hallinto-oikeuden päätöksellä. Kaavassa ostoskeskuksen purkaminen oli mahdollistettu.
Taustaa
Ostoskeskusyhtiön hakemuksesta on vuodesta 2020 lähtien valmisteltu uutta asemakaavaa kumoutuneen kaavan tilalle. Ostoskeskuksen tontille on yhtiön ja sen sopimuskumppanin toimesta laadittu useita vaihtoehtoisia, osittain säilyttäviä suunnitteluratkaisuja sekä kokonaan ostoskeskuksen purkava vaihtoehto.
Tavoitteena on ollut varmistaa toimivankokoisen päivittäistavarakaupan sijoittuminen, harkittu määrä muuta liiketilaa, julkisen kokoavan kaupunkitilan tarjoaminen kulosaarelaisille ja kaupunkikuvaan kauniisti sopiva määrä uutta asuntorakentamista. Lisäksi on tavoiteltu kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä tai kokonaan purkavassa vaihtoehdossa alkuperäisen ratkaisun kaupunkikuvallista ja toiminnallista ajatusta.
Pisimmälle kehitetyssä osittain säilyttävässä ratkaisussa ostoskeskuksen Svinhufvudintien puoleiset kolme paviljonkiosaa ja sisäpihan mittasuhteet säilyisivät ja tontin pohjois- ja itäreunalle rakennettaisiin uudet 6-kerroksiset asuinrakennukset. Päivittäistavarakauppa sijoittuisi tontin itärajalla olevan asuintalon pohjakerrokseen. Asukaspysäköinti sijoittuisi uudisrakennuksen kellariin sekä pihakannen alle.
Ostoskeskuksen kokonaan purkavassa vaihtoehdossa tontille sijoittuisi kaksi 4–5-kerroksista terassoituvaa asuinkerrostaloa. Rakennusten ensimmäisiin kerroksiin sijoittuisi päivittäistavarakaupan tilaa, erikoiskaupan tilaa sekä kahvila- ja ravintolatilaa. Asukaspysäköinti sijoittuisi pihakannen alle.
Vaihtoehtojen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset
Ostoskeskusyhtiö on teettänyt ja toimittanut selvitykset korjattavuudesta sekä tehnyt taloudelliset tarkastelut rakennuksen osittain säilyttävästä vaihtoehdosta. Yhtiön kantana on, että kokonaan tai osittain säilyttävä vaihtoehto ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Lisäksi yhtiön osakkaat ovat ilmoittaneet, ettei säilyttävä vaihtoehto mahdollista liiketoiminnan jatkamista. Osakkaat ovat todenneet, että eivät saa rahoitusta korjauksille, koska ostoskeskusrakennus on todennettu arvottomaksi, vaikka sijaitseekin omalla tontilla.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Ulla Jaakonaho, erityisasiantuntija Karri Kyllästinen ja tiimipäällikkö Anu Kuutti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään lausuntoehdotuksen ensimmäiseksi kappaleeksi: "Kaupunkiympäristölautakunta korostaa omalta osaltaan sitä, että Kulosaaren ostoskeskus on arvioitu Kaupunginmuseon selvityksessä helsinkiläisistä ostoskeskuksista arvokkaimpaan luokkaan ja lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että viime vuosina useat ostoskeskukset on purettu kokonaan, mikä nostaa jäljellä olevien arvokkaimpien ostoskeskusten arvoa rakennusperintönä kiistatta.
Lautakunta katsoo, että kaavoituksen ensisijaiseksi tavoitteeksi tulee ottaa ostoskeskuksen säilyttäminen osittain niin että Svinhufvudintien puolen paviljongit ja sisäpihan mittasuhteet säilyvät. Uuden asuinrakentamisen kannattaa tästä syystä olla volyymiltään riittävää, jotta kokonaisuuden taloudellinen yhtälö toimisi. Lautakunta korostaa, että kaavoituksen osalta ratkaisut etenevät rivakasti, koska prosessi on ollut pitkä."
Kannattaja: Mia Haglund
Vastaehdotus:
Jenni Pajunen: Lisätään lausuntoehdotukseen: "Kaavan valmistelun yhteydessä varmistetaan, että Kulosaaressa on riittävä määrä päiväkoti- ja koulupaikkoja asukasmäärän lisääntyessä."
Kannattaja: Risto Rautava
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 5
Otto Meri, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Kalle Pusa, Risto Rautava
Ei-äänet: 7
Mia Haglund, Jenni Hjelt, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki
Tyhjä: 1
Mika Raatikainen
Poissa: 0
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 7 - 5.
05.03.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Ulla Jaakonaho, arkkitehti, puhelin: 310 37113
Anu Kuutti, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37154
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.02.2024 § 24
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen valtuustoaloitteesta koskien Kulosaaren 1960-luvun ostoskeskuksen säilyttämistä:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta lausuu aloitteesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunkiympäristölautakunta lausuu aloitteesta omassa lausunnossaan asemakaavoituksen näkökulmasta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana sitä, että Helsingin kaupunki edistää Kulosaaren 1960-luvun ostoskeskuksen suojelua tai vähintään osittaista suojelua, mikä tarkoittaa sitä, että pyritään löytämään ratkaisu, jolla ainakin osa alkuperäisestä ostoskeskuksesta voidaan säilyttää.
Helsingin kaupunginmuseo on arvioinut rakennuksen säilyttämistä arkkitehtonisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen näkökulmasta. Rakennuksen säilyminen kokonaan tai osittain erilaisia kaupallisia tai muita palveluja tarjoavana rakennuksena osana Kulosaaren 1960-luvun metsäkaupunki-ideologian mukaista kerrostaloaluetta olisi kulttuurista kestävyyttä edistävää ja kaupunginosan identiteettiä säilyttävää. Kulosaaren ostoskeskusrakennuksen kulttuurihistoriallinen, arkkitehtoninen ja ympäristöarvo on todennettu tehdyissä selvityksissä.
Kulosaaren ostoskeskuksen rakennushistoriaa, sen kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä sekä korjattavuutta on edelleen selvitetty vuoden 2023 aikana. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala on päivittänyt kaupunginmuseon ostoskeskusinventointia Ostari, lähiön sydän 2004, tekemällään tilannekatsauksella Helsingin ostoskeskuksista (Mentu, Sakari & Ahola, Henrik. Helsingin ostoskeskukset, tilannekatsaus 11/2021. Kaupunkiympäristön aineistoja 2021). Ostoskeskustontin asemakaavan muutos on vireillä.
Helsingin kaupunginmuseon näkökulmasta Kulosaaren ostoskeskuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot eivät ole heikentyneet kuluneiden vuosien aikana. Vuonna 2023 tehdyt rakennushistoria- ja korjattavuusselvitykset ovat tuottaneet lisäinformaatiota alueen rakentumisesta, rakennuksen historiasta, sen arkkitehtuurista sekä sen korjattavuudesta. Rakennuksen korjaaminen terveelliseksi ja turvalliseksi edellyttäisi laajaa korjausta ja rakennusosien uusimista. Laajasta korjauksesta seuraisi mm. alkuperäisten rakennusosien purkamista ja uusimista nykyisin saatavilla olevilla vanhoja vastaavilla materiaaleilla. Rakennuksen arkkitehtuuri olisi mahdollista pääosin säilyttää, vaikka se edellyttäisi laajaa-alaista alkuperäisten rakennusmateriaalien korvaamista uusilla. Rakennuksen autenttisuus- ja alkuperäisyysarvot heikkenisivät, mutta rakennuksen ympäristölliset arvot ja sen arkkitehtuurin keskeiset ominaispiirteet olisi mahdollisista ylläpitää.
Kulosaaren ostoskeskuksen tai sen keskeisten osien säilyttäminen olisi Helsingin kulttuuriympäristöohjelman (kaupunginhallituksen päätös 19.6.2023) toimenpiteen Kulttuuriympäristöjä ja rakennusperintöä suojellaan, vaalitaan ja käytetään Helsingin keskeisenä voimavarana, mukainen. Korjattavuusselvityksen perusteella rakennuksen vaatimat korjaustoimenpiteet on pääsääntöisesti mahdollista tehdä arkkitehtonisia ominaispiirteitä vaalien.
Esimerkkejä osittain säilytetyistä ostoskeskuksista
Ostoskeskusrakennuksen tai sen osittaisen suojelun taso määriteltäisiin asemakaavan suojelumääräyksellä.Sr-2-määräyksen käytössä oleva sisältö (Asemakaavoituksen ohje kaavamerkintöjen laatimiseksi. 2019) on seuraava: ”Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja ja vesikattoa. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.” Nykyisin käytössä oleva lievempi sr-3 määräys on seuraava: ”Kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa.” Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan suojelumääräyksen tason määrittelyssä olisi otettava huomioon rakenteiden uusimisen laajuus suhteessa säilytettäviin rakenteisiin ja julkisivumateriaaleihin sekä arkkitehtonisen volyymin mahdolliset muutokset, kuten esim. purkamisen osuus.
Suojelumääräystä sr-2 on käytetty esimerkiksi Roihuvuoren ostoskeskuksen osittain säilyttävässä uudistuksessa, jossa säilyneen osalta määrätään esimerkiksi, että erityisesti julkisivujen korjauksessa on käytettävä alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja.
Toinen esimerkki ajankohtaisesta osittaisen suojelun suunnittelusta on Puotinharjun Puhos. Puhoksen vanhin osa on arvotettu kaupunginmuseon ostoskeskusinventoinnissa 1 luokkaan: rakennus on arkkitehtuuriltaan erittäin harkittu ja viimeistelty, ja se on ympäristöarvoiltaan erittäin merkittävä. Tämän takia Puhoksen vanhinta osaa ja sen arkkitehtuuria tulee kaupunginmuseon näkemyksen mukaan vaalia huolella. Myös ostoskeskusosakeyhtiö on nähnyt osittaisen suojelun vahvistavan kohteen vetovoimaa. Helsingin kaupungin järjestämän Itä-Helsingin keskustan arkkitehtikilpailun kilpailuohjelmassa kokonaisuuden 1980-luvulla rakennetuille, alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeaville, laajennusosille on osoitettu purkumahdollisuus, ja samalla mahdollisuus rakentaa tilalle asuin- ja liikerakentamista.
Asemakaavoitustyön taustaa
Asemakaavoituksessa on tutkittu yhdessä omistajatahon kanssa vaihtoehtoa, jossa nykyisestä ostoskeskusrakennuksesta säilyisi länsiosan paviljongeista kolme sekä portaikkoaihe, lisäksi tontille sijoittuisi kahden muun paviljongin tilalle kaksi kuusikerroksista asuinrakennusta, joista toisen alakertaan tulisi päivittäistavarakauppa. Asuinrakennuksen ja paviljonkien väliin jäävän pihatilan alle rakennettaisiin autohalli noin 40 autopaikalle. Suunnitelmassa olisi asumista yhteensä noin 5 800 k-m². Liiketilojen ja niihin liittyvien apu- ja varastotilojen määrä kahdessa kerroksessa nousisi noin 2 300 k-m²:iin, mikä olisi 800–1 300 k-m² yli sen, mikä olisi kaupallisen selvityksen alueelle mukaan sopiva määrä. Hakija ei pitänyt vaihtoehtoa realistisena.
Asemakaavan muutoksen valmistelussa on tutkittu 11 osittain säilyttävää vaihtoehtoa. Ostoskeskuksen omistajataho ei kuitenkaan pitänyt säilyttävää tai osittain säilyttävää vaihtoehtoa mahdollisena. Tämän takia asemakaavaratkaisua on ryhdytty tutkimaan myös uudisrakentamisena, joka mahdollistaa asumista ja liiketilojen järjestämistä tontilla. Tavoitteena on ollut sovittaa uudisrakentaminen tontille alueen asemakaavallisia ja arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen ja tuomalla uudisrakennukseen muistumia ostoskeskuksen porrastetusta arkkitehtuurista.
Kaupunginmuseon lausunto 2017 laaditun asemakaavan muutosehdotuksesta
Kaupunginmuseo lausui Kulosaaren ostoskeskusta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta 5.6.2017, joka perustui ostoskeskusrakennuksen poistamiseen tontilta. Kaupunginmuseo olisi puoltanut osittain säilyttävää ratkaisua.
Lausunnossaan kaupunginmuseo totesi mm. seuraavaa: ”Kaupunginmuseo on tehnyt inventoinnin ostoskeskuksista ja arvottanut ne tavoitteena säilyttää kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaimmat (Ostari. Lähiön sydän. Helsingin kaupunginmuseo 2004). Kulosaaren ostoskeskus on arvotettu korkeimpaan 1-luokkaan: Arkkitehtuuriltaan erittäin harkittuja ja viimeisteltyjä, hyvin säilyneitä ja ympäristöarvoiltaan erittäin merkittäviä ostoskeskuksia. Nyt esillä olevan asemakaavan muutos edellyttää Kulosaaren ostoskeskuksen purkamista ja sen korvaamista katutason liiketiloilla sekä niiden päälle sijoittuvilla asuinkerrostaloilla. Kokonaan purkava vaihtoehto ei ole kaupunginmuseon suojelutavoitteiden mukainen, koska se merkitsisi merkittäviä rakennetun ympäristön arvojen menettämistä. Kulosaaren ostoskeskuksen kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot on todennettu. Edellä mainitut arvot hävitetään lopullisesti, mikäli rakennus puretaan. Näin ollen kaupunginmuseo ei puolla asemakaavan muutosehdotusta.”
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: 09 310 36483
Detta beslut publicerades 23.05.2024
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154