Vahingonkorvaus, esinevahinko, 17.10.2023, Vartiosaari

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hyväksyä osittain hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijalle korvataan 250 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.

Hakijan vaatimus

Hakija on 6.11.2023 esittänyt kaupungille määrältään 750 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan vene on erehdyksessä poistettu ja tuhottu kaupungin toimesta 17.10.2023 Vartiosaaresta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Roskaaminen on jätelain perusteella kiellettyä. Jätteen, aluksen tai muun esineen jättäminen tai aineen päästäminen ympäristöön on roskaamista, jos siitä aiheutuu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa. Jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta, alueen siivoaminen tapahtuu toissijaisen siivoamisvelvoitteen nojalla. Toissijainen siivoamisvelvollinen on lähtökohtaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta.

Alue, jossa hävitetty vene Vartiosaaressa on ollut, on Helsingin kaupungin omistama ja hallitsema kiinteistö asemakaava-alueen ulkopuolella.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Vahingonkorvausvastuullisen on korvattava esinevahingoissa esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Vahingonkorvausoikeudessa sovelletaan ns. rikastumiskieltoa, eli vahingonkärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Asiassa on pyydetty selvitys kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueen -palvelun isännöitsijältä. Vartiosaaressa sijaitsevien mökkien vuokralaisten tulee vuokrasopimuksen päätyttyä tyhjentää mökistä ja muilta alueilta omat tavaransa. Jätetyt tavarat jäävät kaupungin poistettavaksi.

Tässä tapauksessa myös hakijan vene on tulkittu entisen mökkiläisen hylkäämäksi esineeksi ja se on erheellisesti poistettu sekä hävitetty kaupungin omistamalta maa-alueelta. Hakijan ja kaupungin välillä ei kuitenkaan ole ollut sopimussuhdetta, ja hakija on säilyttänyt venettään kaupungin maalla luvatta. Saadun selvityksen mukaan vene oli iäkkään ja huonokuntoisen näköinen, eikä siinä ollut omistajan yhteystietoja. Veneeseen ei ollut jätetty poisviemiskehotusta ennen hävittämistä.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Saadun selvityksen perusteella kaupungilla ei ole ollut sopimukseen perustuvaa oikeutta hävittää venettä. Hakijan toimittaman selvityksen perusteella vene ollut käyttökelpoinen, joten kaupungilla ei ole ollut myöskään jätelakiin perustuvaa oikeutta hävittää hakijan venettä. Näin ollen kyseessä on kaupungin osalta virheellinen menettely, joka on syy-yhteydessä hakijalle syntyneeseen vahinkoon.

Hakija on ilmoittanut vaatimuksensa suuruudeksi 750 euroa. Vahingonkorvausoikeudessa noudatetaan rikastumiskiellon periaatetta. Sen mukaan vahingon kärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Korvauksenhakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki tekee linjauksia korvausten laskentaperiaatteista eri vahinkolajeissa. Esinevahinkoja koskevan linjauksen mukaan korvattavista esineistä tehdään ikävähennys, jos esineen keskimääräinen käyttöikä on määriteltävissä. Niissä tapauksissa, jossa käyttöikää ei voi luotettavasti määritellä, korvattava osuus määritetään tapauskohtaisesti esineen korjauskustannusten tai käyvän arvon mukaan. Käyvällä arvolla tai myyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka esineestä olisi myytäessä voitu saada juuri ennen vahingon tapahtumista. Käypää arvoa laskettaessa otetaan huomioon mm. esineen ikä, käyttöaika, kunto ja käyttökelpoisuus.

Veneiden käyttöikä vaihtelee suuresti sen mukaan, mistä materiaalista ne on rakennettu ja miten niitä on huollettu, joten veneille ei voi tehdä rutiininomaisia ikävähennyksiä vaan käytetään käypää arvoa. Tässä kyseisessä tapauksessa hakijan toimittaman valokuvan ja veneen iän perusteella kaupunki katsoo veneen arvoksi 500 euroa.

Hakija on säilyttänyt venettään kaupungin omistamalla maa-alueella luvattomasti. Kaupunki katsoo hakijan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen jättämällä huonokuntoisen veneensä ilman lupaa tai sopimusta kaupungin maa-alueelle.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki korvaa hakijalle veneen kohtuulliseksi katsomasta käyvästä arvosta oma myötävaikutus huomioiden puolet, eli 250 euroa. Korvaus maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 § ja 5 §, 6 luku § 1

Jätelaki (646/2011) 72 § ja 74 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.