Vahingonkorvaus, esinevahinko, 17.10.2023, Vartiosaari
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.3.2024 § 45 (esinevahinko)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.3.2024 (45 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 11.3.2024 (45 §) hyväksynyt osittain 14.10.2023 Vartiosaaressa tapahtuneeseen hakijan soutuveneen hävittämiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Hakijalle on korvattu veneen ikä, kunto ja hakijan oma myötävaikutus huomioon ottaen hävitetystä veneestä 250 euroa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 750 euron vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 14.10.2023 Vartiosaaressa tapahtuneeseen soutuveneen hävittämiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että hän on säilyttänyt soutuvenettään ilman kaupungin lupaa yli 20 vuoden ajan Tammisalossa. Vene oli kiinnitetty lukolla Vartiosaaressa rannassa olevaan puuhun sen vuoksi, että hakijalla oli aikomus korjata venettään. Hakijan veneeseen oli kiinnitetty hänen yhteystietonsa, ja hakija kertoo kaupungin työntekijöiden ilmoittaneen hänelle tämän olleen riittävää veneen pitämiseksi rannassa. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi tuotu esiin, että veneiden kiinnittäminen rantaan sekä vierailijoiden että asukkaiden toimesta on normaalia ja että näin voi toimia Suomessa jokamiehenoikeuden nojalla.
Hakija on tyytymätön kaupungin arvioon soutuveneen käyvästä arvosta. Vene oli vanha, mutta hyvin pidetty ja käyttökuntoinen. Hakija oli korjaamassa venettään sen vuoksi, että hänen naapurinsa oli aikonut ostaa veneen hakijalta ja tarjonnut siitä 750 euroa. Hakija oli saanut veneen lahjaksi yli 20 vuotta sitten ja veneen hankintahinta oli silloin noin 1 400 euroa.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 13.3.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 21.3.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa vahingosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupungin Vartiosaaressa olleen rakennuksen vuokralaisen vuokrasopimuksen päätyttyä kaupunki oli tilannut rakennuksen, piha-alueen ja ranta-alueen tyhjennyksen vuokralaiselta jääneestä irtaimistosta. Tässä yhteydessä hävitettiin myös hakijan vene, sillä se tulkittiin jääneen edellisiltä vuokralaisilta ja se oli iäkkään sekä huonokuntoisen näköinen.
Tiimipäällikön päätöksessä oleva selvitys siitä, että hakijan veneessä ei ole ollut hakijan yhteystietoja, perustuu alueen isännöitsijältä saatuun selvitykseen. Sen mukaan kukaan veneiden hävittämisessä mukana ollut henkilö ei ole nähnyt alueelta hävitetyissä veneissä yhteystietoja. Hakija on oikaisuvaatimuksensa liitteenä toimittanut valokuvia lapusta, jossa on hänen yhteystietonsa. Sillä, oliko veneessä yhteystiedot, joita veneen hävittäneet henkilöt eivät havainneet, ei kuitenkaan ole kaupungin vahingonkorvausvastuun arvioinnin kannalta merkitystä. Kaupunki on jo tiimipäällikön päätöksellä katsonut olevansa asiassa vahingonkorvausvelvollinen, kun kaupungilla ei ole ollut sopimukseen tai jätelaissa säädettyyn siivoamisvelvollisuuteen perustuvaa oikeutta hävittää hakijan venettä.
Suomessa vahingonkorvausoikeudessa sovelletaan korvausmäärän laskemisessa täyden korvauksen periaatetta. Periaate asettaa korvausmäärälle sekä alarajan että ylärajan. Korvaus ei saa ylittää ylärajaa siten, että vahingonkärsijä hyötyisi vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto), eikä alittaa sitä niin, ettei hän pääsisi siihen asemaan, jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Vahingonkorvauslain mukaan esinevahinkona on korvatta tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen arvon määrittämisestä ei ole laintasoisia säännöksiä.
Kaupunki on tässä tapauksessa laskenut korvausmäärän veneen käyvän arvon perusteella, sillä veneille ei ole määriteltävissä keskimääräistä käyttöikää, jolloin korvausmäärä voitaisiin laskea hankintahinnan ja ikävähennysten perusteella. Käyvällä arvolla tarkoitetaan hintaa, joka esineestä olisi yleisesti myytäessä voitu saada juuri ennen vahingon tapahtumista eli sellaista hintaa, jonka usea henkilö olisi ollut siitä todellisuudessa valmis maksamaan. Käypää arvoa laskettaessa otetaan huomioon mm. esineen ikä, käyttöaika, kunto ja käyttökelpoisuus.
Hakijan antamien tietojen mukaan hävitetty soutuvene on ollut yli 20 vuotta vanha ja sen hankintahinta on ollut noin 1 400 euroa. Hakija kertoo aikoneensa myydä veneen naapurilleen 750 eurolla sen jälkeen, kun hakija olisi korjannut veneen hankaimen. Vene ei vahinkopäivänä siten ole ollut siinä kunnossa, missä hakija kertoo aikoneensa sen myydä. Kaupungin tekemän selvitystyön perusteella vastaavanlaisia, iäkkäitä ja tyydyttävässä kunnossa olevia lasikuituisia soutuveneitä on myytävinä avoimilla käytetyn tavaran markkinoilla (nettivene.com, tori.fi) noin 500 eurolla. Lähes uusia, hyväkuntoisia vastaavia käytätettyjä soutuveneitä myydään puolestaan noin 1 200 eurolla. Se, että yksittäinen henkilö olisi mahdollisesti ollut myöhemmin valmis maksamaan hakijalle soutuveneestä tätä enemmän, ei yksinään osoita veneen käypää arvoa vahinkopäivänä. Ottaen huomioon erityisesti käytettyjen veneiden markkinoilla vallitseva hintataso, on kaupunki katsonut myös hakijan veneen käyväksi arvoksi vahinkopäivänä 500 euroa.
Tiimipäällikön päätöksessä on katsottu hakijan myötävaikuttaneen syntyneeseen vahinkoon säilyttämällä venettään ilman sopimusta tai suostumusta kaupungin maalla. Hakijalle on tämän vuoksi päätetty korvata puolet soutuveneen käyvästä arvosta. Hakija on oikaisuvaatimuksessa esittänyt, että Suomessa voi kiinnittää rantaan veneen jokamiehenoikeuden nojalla ja että hän on yli 20 vuotta säilyttänyt venettään toisella alueella Helsingissä ilman kaupungin lupaa.
Jokamiehenoikeudet tarkoittavat vakiintuneesti oikeutta liikkua ja tilapäisesti oleskella toisen maalla sekä oikeutta kerätä tiettyjä luonnontuotteita. Jokamiehenoikeuksille on tunnusomaista vaatimus siitä, että käytön on oltava haitatonta. Jokamiehenoikeudet eivät tuo oikeutta pidempiaikaisesti oleskella tai säilyttää omaisuutta toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta. Veneilyn osalta jokamiehenoikeudet tuovat vesillä liikkujalle oikeuden nousta maihin ja käyttää ranta-alueita virkistäytymiseen siellä, missä jokamiehenoikeuden nojalla liikkuminen on muutenkin sallittu. Jokamiehenoikeudet eivät tuo kuitenkaan oikeutta pidempiaikaisesti tai pysyväisluonteisesti säilyttää venettä toisen maa-alueella, vaan veneiden luvallinen säilyttäminen edellyttää sopimista maanomistajan tai -haltijan kanssa.
Hakija oli säilyttänyt venettään kaupungin omistamalla kiinteistöllä aikomuksenaan korjata venettään siellä. Hakijan vene ei ole näin ollen kaupungin kiinteistöllä lyhytkestoista virkistystäytymistä varten, johon jokamiehenoikeuksien nojalla Suomessa jokaisella on oikeus. Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki tai kaupungin työntekijät eivät ole antaneet hakijalle suostumusta veneen säilyttämiseen kaupungin maalla. Se, että hakija on mahdollisesti pitkän aikaa säilyttänyt venettään muualla Helsingissä ilman sopimusta tai lupaa, ei vaikuta sen arviointiin, onko hakijalla ollut oikeutta säilyttää venettään juuri Vartiosaaressa, mistä se on kaupungin suorittaman ranta-alueen siivouksen vuoksi hävitetty. Hakijan myötävaikutusta vahingon syntymiseen ei edellä esitetyn perusteella ole aihetta arvioida tiimipäällikön päätöksestä poikkeavalla tavalla.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Hakijalle maksetun vahingonkorvauksen määrän korottamiselle ei ole syytä.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 § ja 5 §, 6 luku § 1
Jätelaki (646/2011) 72 § ja 74 §
Rikoslaki (39/1889) 28 luku 14 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 11.03.2024 § 45
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hyväksyä osittain hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Hakijalle korvataan 250 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 6.11.2023 esittänyt kaupungille määrältään 750 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan vene on erehdyksessä poistettu ja tuhottu kaupungin toimesta 17.10.2023 Vartiosaaresta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Roskaaminen on jätelain perusteella kiellettyä. Jätteen, aluksen tai muun esineen jättäminen tai aineen päästäminen ympäristöön on roskaamista, jos siitä aiheutuu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa. Jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta, alueen siivoaminen tapahtuu toissijaisen siivoamisvelvoitteen nojalla. Toissijainen siivoamisvelvollinen on lähtökohtaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta.
Alue, jossa hävitetty vene Vartiosaaressa on ollut, on Helsingin kaupungin omistama ja hallitsema kiinteistö asemakaava-alueen ulkopuolella.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Vahingonkorvausvastuullisen on korvattava esinevahingoissa esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Vahingonkorvausoikeudessa sovelletaan ns. rikastumiskieltoa, eli vahingonkärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Asiassa on pyydetty selvitys kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueen -palvelun isännöitsijältä. Vartiosaaressa sijaitsevien mökkien vuokralaisten tulee vuokrasopimuksen päätyttyä tyhjentää mökistä ja muilta alueilta omat tavaransa. Jätetyt tavarat jäävät kaupungin poistettavaksi.
Tässä tapauksessa myös hakijan vene on tulkittu entisen mökkiläisen hylkäämäksi esineeksi ja se on erheellisesti poistettu sekä hävitetty kaupungin omistamalta maa-alueelta. Hakijan ja kaupungin välillä ei kuitenkaan ole ollut sopimussuhdetta, ja hakija on säilyttänyt venettään kaupungin maalla luvatta. Saadun selvityksen mukaan vene oli iäkkään ja huonokuntoisen näköinen, eikä siinä ollut omistajan yhteystietoja. Veneeseen ei ollut jätetty poisviemiskehotusta ennen hävittämistä.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Saadun selvityksen perusteella kaupungilla ei ole ollut sopimukseen perustuvaa oikeutta hävittää venettä. Hakijan toimittaman selvityksen perusteella vene ollut käyttökelpoinen, joten kaupungilla ei ole ollut myöskään jätelakiin perustuvaa oikeutta hävittää hakijan venettä. Näin ollen kyseessä on kaupungin osalta virheellinen menettely, joka on syy-yhteydessä hakijalle syntyneeseen vahinkoon.
Hakija on ilmoittanut vaatimuksensa suuruudeksi 750 euroa. Vahingonkorvausoikeudessa noudatetaan rikastumiskiellon periaatetta. Sen mukaan vahingon kärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.
Korvauksenhakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki tekee linjauksia korvausten laskentaperiaatteista eri vahinkolajeissa. Esinevahinkoja koskevan linjauksen mukaan korvattavista esineistä tehdään ikävähennys, jos esineen keskimääräinen käyttöikä on määriteltävissä. Niissä tapauksissa, jossa käyttöikää ei voi luotettavasti määritellä, korvattava osuus määritetään tapauskohtaisesti esineen korjauskustannusten tai käyvän arvon mukaan. Käyvällä arvolla tai myyntiarvolla tarkoitetaan hintaa, joka esineestä olisi myytäessä voitu saada juuri ennen vahingon tapahtumista. Käypää arvoa laskettaessa otetaan huomioon mm. esineen ikä, käyttöaika, kunto ja käyttökelpoisuus.
Veneiden käyttöikä vaihtelee suuresti sen mukaan, mistä materiaalista ne on rakennettu ja miten niitä on huollettu, joten veneille ei voi tehdä rutiininomaisia ikävähennyksiä vaan käytetään käypää arvoa. Tässä kyseisessä tapauksessa hakijan toimittaman valokuvan ja veneen iän perusteella kaupunki katsoo veneen arvoksi 500 euroa.
Hakija on säilyttänyt venettään kaupungin omistamalla maa-alueella luvattomasti. Kaupunki katsoo hakijan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen jättämällä huonokuntoisen veneensä ilman lupaa tai sopimusta kaupungin maa-alueelle.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki korvaa hakijalle veneen kohtuulliseksi katsomasta käyvästä arvosta oma myötävaikutus huomioiden puolet, eli 250 euroa. Korvaus maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 § ja 5 §, 6 luku § 1
Jätelaki (646/2011) 72 § ja 74 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
Detta beslut publicerades 13.05.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794