Puistosuunnitelma, Huopalahdenportin alue, Ruskeasuo, nro VIO 6179/1
Punamäenlehto, puistosuunnitelma, Ruskeasuo
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä liitteenä 2 olevan Punamäenlehdon puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6179/1.
Päätöksen perustelut
Lähtökohdat ja tavoitteet
Punamäenlehto sijaitsee Ruskeasuon (16.) kaupunginosassa. Puna-mäenlehto on esitetty piirustuksessa nro VIO 6179/1.
Puistosuunnitelma on asemakaavan mukainen nro 12591 mukainen. Alue on kaavassa puisto VP merkinnällä. Kaavan puistossa on tilavarauksia maanalaisille johdoille ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut osat. Etelä-pohjoissuuntaisen raitin nimi on Askaistenpolku.
Punamäenlehto sijaitsee uuden Huopalahdenportin asuinalueen eteläreunalla rajautuen pohjoisesta ja idästä uusiin asuinkerrostaloihin. Länsipuolelle rakennetaan uusi päiväkoti. Pohjoiseen mennessä puistoalue kapenee Askaistenpoluksi, jonka päätteenä on pieni, Kaarinankadun kolmioaukioon rajautuva viheralue. Puiston eteläpuolelle sijoittuu nykyinen säilyvä asuinkerrostalo. Puisto sijoittuu nykyiselle metsäalueelle, ja sen eteläosassa on 1. maailmansodan aikaiset tykkitien rauniot. Tykkitie ja nykyistä puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon uudella puistoalueella. Askaistenpolun ja Punamäenlehdon pohjoisosan viheralueen osalta nykyistä puustoa ei säily.
Puiston pinta-ala on 1810 m².
Punamäenlehdon pääasialliset käyttäjät ovat alueen asukkaat, päivä-kodin henkilökunta ja lapset sekä alueen liiketilojen työntekijät ja asiakkaat.
Punamäenlehdon puistosuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta, osana Huopalahdenportin alueen rakentamista. Huopalahdenportin puistot ja kadut on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena.
Suunnittelun tavoitteena on tehdä puistosta viihtyisä oleskelupaikka ja kulkuyhteys alueen eri osien välille.
Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavan nro 12591 mukaisen puiston rakentamisen ja asemakaavan toteutumisen kaavan tavoitteiden mukaisesti.
Nyt hyväksyttävän Punamäenlehdon puistosuunnitelman kanssa samaan aikaan on suunnitellut ja vuorovaikutetut Haaganpuronlehdon ja Perttelinpuiston puistosuunnitelmat päätetään erikseen kaupunkiympäristölautakunnan toimesta.
Lisäksi samaan aluekokonaisuuteen kuuluvat Mannerheimintien, Kaarinakadun ja Kytösuontien katusuunnitelmat tuodaan samassa aikataulussa kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi sekä Kaarinantorin, Halikonkujan ja Kurjenmiekankujan katusuunnitelmat maankäyttöjohtajan päätettäväksi.
Suunnitelma
Puistossa voi oleskella ja se toimii tärkeänä kevyen liikenteen kulkuyhteytenä sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa.
Puiston kulkuyhteyksien sijoittelussa on otettu huomioon alueella sijaitseva tykkitien rauniot, nykyiset ja uudet kulkuyhteydet sekä puuston säilyttäminen.
Puistoraitin varrelle rakennetaan kaksi istuskeluryhmää. Pohjoisosan nurmialue muotoillaan hulevesipainanteeksi.
Puistokäytävät ovat kivituhkapintaisia.
Puiston metsäisestä eteläosasta säilytetään mahdollisimman suuri osa. Uusi käytävä on linjattu metsäisen alueen pohjoisreunalle sillä kohdalla, missä tulevan rakentamisen kaivanto ulottuu puiston puolelle, ja puut täytyy jo sen tieltä poistaa. Uusia puita istutetaan Askaistenpolun pohjoisosan viheralueelle ja säilyvää metsikköä täydennetään istutuksilla.
Säilyvään metsikköön jätetään paikalta poistettavien puiden runkoja lahopuuksi. Viereiseltä tonttialueelta rakentamisen alta puistoon siirretään myös sammalkiviä.
Puistoraiteille asennetaan puistovalaisimet.
Punamäenlehdon eteläisessä osassa tasaus noudattelee pääpiirteissään nykyisiä tasauksia. Askaistenpolun ja pohjoisosan viheralueen alueella korko muuttuu nykyisestä huomattavasti.
Punamäenlehdon eteläosan hulevedet ohjataan metsäiselle alueelle, missä vesi pääosin imeytyy maastoon. Varmistuksena matalimmat kohdat kuivatetaan hulevesiviemäreillä, jotka liittyvät etelässä Askaistenpolun suuntaan ja pohjoisessa Kaarinankadun suuntaan. Puiston pohjoisen osan pintavesien tulvareitti kulkee päiväkodin tontin 16742/13 kautta.
Punamäenlehdon suunnitteluratkaisut täyttävät pääosin esteettömyydelle asetetun perustavoitetason. Uusi yhteys Askaistenpolulta Punamäenrinteen suuntaan on jyrkempi kuin 8 %.
Huopalahdenportin katu- ja puistosuunnitelmissa noudatetaan kaupunginhallituksen päättämää (940 §, 13.12.2021) taiteen prosenttiperiaatetta, jossa taideteoksen kustannus sisältyy katu- ja puistoinvestointeihin ja sen suuruus voi olla enintään yksi prosentti rakennuskustannuksista. Taideteoksen suunnittelua ei ole vielä aloitettu, eikä teosta siten esitetä puistosuunnitelmissa. Taideteos esitetään rakennussuunnitelmissa ja sille haetaan tarvittavat luvat.
Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta nro VIO 6179/1 (liite 1).
Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12591 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys
Kiveyksissä hyödynnetään kierrätyskiviä saatavuuden mukaan.
Kaadettavia puita jätetään osittain lahopuuksi puiston alueelle.
Puistoon siirretään sammalkiviä viereiseltä rakennettavalta tonttialueelta.
Puistokäytävä suunniteltiin tulevan korttelialueen viereen, jotta osa puiston nykyisestä puustosta pystytään säilyttämään. Puistoon istutetaan 11 uutta puuta.
Nurmikoilla ja niittyalueilla käytetään kierrätyskasvualustaa. Kasvillisuutta suunniteltaessa on huomioitu lajiston monipuolistaminen sekä pölyttäjät ja linnut
Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus
Puistosuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy.
Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.
Puistosuunnitelmaluonnos on ollut esillä kaupunkiympäristön Sörnäistenkadun asiakaspalvelupiste Tellingissä ja Helsingin kaupungin internetsivuilla 20.10.−2.11.2021 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä Ruskeasuo-seuralle, Pikku Huopalahtiseuralle, Puoli Kaupunkia -lehteen sekä Munkin Seutu -lehteen.
Puistosuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 19.1.– 1.2.2022 välisen ajan. Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltioille sekä muille osallisille on ilmoitettu yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.
Puistosta ei saatu mielipiteitä vuorovaikutuksen aikana. Huopalahdenportin suunnittelukokonaisuuden vuorovaikutus on esitetty liitteessä 3.
Kustannukset ja aikataulu
Punamäenlehdon rakentamiskustannusten muodostuminen (kustannukset eivät sisällä työmaa- ja tilaajatehtäviä):
Punamäenlehdon rakentamisen kustannukset ovat noin 370 000 euroa eli noin 200 euroa/m² (alv. 0 %). Taideteoksen kustannus on noin 3 700 euroa.
Punamäenlehdon (pinta-ala noin 1810 m²) vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 2 700 euroa eli noin 1,5 euroa/m² (alv 0 %).
Suunnittelualue kuuluu hoitoluokkaan R3 käyttöviheralue.
Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.
Puiston rakentaminen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2024 alkaen.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisten katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelmien hyväksymisestä. Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston rakentamisen. Suunnitelmaa voidaan pitää periaatteellisesti ja taloudellisesti vähäisenä.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 1-3 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §.
Detta beslut publicerades 28.03.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Petra Rantalainen, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 39795