Poikkeaminen, Suutarila, Vaskiniitynkuja 5, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

HEL 2023-015503
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 198 §

Suutarila, Vaskiniitynkuja 5, poikkeamishakemus

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila) Vaskiniityn puistoaluetta(kiinteistötunnus 91-40-9903-16) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavoista nro 8080 ja nro 8826 siten, että väliaikaiset väistötilat koululle, päiväkodille, nuorisotilalle, kirjastolle ja hammashoitolalle (yhteensä 6 144 k-m²) saa rakentaa asemakaavassa osoitetuille puistoalueille (PI ja VP), johon ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2032 asti ja seuraavilla ehdoilla:

  • Niittyalue tulee ennallistaa tilapäisen rakennuksen poistuttua.

Maksu

2  910 euroa

Hakija

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

40. kaupunginosan (Suutarila) Vaskiniityn puistoalue (kiinteistötunnus 91-40-9903-16)

Hakemus

Hakija hakee lupaa väliaikaisen väistötilan (6 144 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevista asemakaavoista nro 8080 ja nro 8826 siten, että väistötilat koululle, päiväkodille, nuorisotilalle, kirjastolle ja hammashoitolalle saa rakentaa asemakaavassa osoitetuille puistoalueille (PI ja VP), johon ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Suutarilan nykyinen monitoimitalo osoitteessa Seulastentie 11 poistuu käytöstä ja tilalle rakennetaan uusi monitoimitalo. Suutarilan monitoimitalosta Kaskon opetus- ja varhaiskasvatus, Kuvan kirjasto- ja nuorisotoimi sekä Soten hammaspoliklinikka tarvitsevat väistötilat Suutarilaan 11/2024 lähtien käyttöönsä. Hakija hakee määräaikaista poikkeamista.

Hakijan mukaan määräaikaiset väistötilat tullaan rakentamaan Vaskiniittyyn puistokaava-alueelle, joten asiassa poiketaan asemakaavan käyttötarkoituksesta. Asemakaavan käyttötarkoituksesta poikkeamisen lisäksi on haettu poikkeamista myös siitä, että asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.11.1981 vahvistettu asemakaava nro 8080 ja 22.5.1984 vahvistettu asemakaava nro 8826. Asemakaavan nro 8080 mukaan rakennuspaikka on osoitettu osittain istutettavaksi puistoalueeksi (PI) sekä asemakaavan nro 8826 mukaan osittain puistoalueeksi (VP). Rakennuspaikalle ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4 - 1,2. Yleiskaavassa on määritelty alueelle metsä- ja puustoisen verkoston yhteys. Se yhdistää Vaskiniityn länsipuolen ydinmetsäksi määriteltyä Vanhaa Puustellinmetsää sekä Suutarilanpuiston ja Suutarilan rantapuistossa puustoisia alueita Keravanjoen eteläpuolella.

Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton. Väistötilat tulevat sijoittumaan Vaskiniitylle, joka luokiteltu maisemapelloksi. Luontotietojärjestelmän perusteella Vaskiniitty ei ole arvoniitty eikä sillä ole uhanalaista luontotyyppiä. Niittyverkostotyössä (2021) Vaskiniitty on luokiteltu nykytilassaan niittyverkoston arvokohteeksi. Niittyverkostotyössä on kuitenkin tunnistettu Vaskiniityn ympäristössä tapahtuvat maankäytön muutokset.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (22.1.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 5 kpl. Muistutuksissa pääasiassa vastustettiin poikkeamishakemusta. Muistutuksissa otettiin kantaa rakennuksen sijaintiin, meluhaittoihin, maisemavaikutuksiin, luontoarvoihin, puiston ennallistamiseen ja liikenteeseen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta, joilta ei saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Kaupunkiympäristön toimialan vastineen sisältö on lueteltu aihepiireittäin:

1. Rakennuksen sijainti

Muistutuksissa otettiin kantaa rakennuksen sijaintiin ja rakentamiseen puistoalueelle. Muistutuksissa mainitaan, että Vaskiniittyä voi pitää arvokohteena ja poikkeamisen myötä niitylle rakentaminen vähentäisi luonnon monimuotoisuutta tärkeällä alueella. Muistutuksissa ollaan myös huolissaan siitä, että niittyalueen monimuotoisuutta ei saataisi enää palautettua väliaikaisen rakentamisen tieltä. Muistutusten mukaan ympäristövaikutuksia ei ole käyty riittävästi läpi luontoasiantuntijan kanssa. Muistutuksissa ehdotetaankin, että väliaikainen rakennus rakennettaisiin Suutarilanpuistoon.

Hakija ilmoittaa vastineessaan, että kaupunkitila- ja maisemansuunnittelun ehdot otetaan vakavasti hankkeessa huomioon. Niittyverkostoon liittyen rakennusvalvonta on keskustellut asiasta kaupunkiympäristön toimialan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun kanssa, josta on puollettu Vaskiniityn väistötilojen hanketta ehdollisena.

Niittyverkoston osalta asiassa ei ole huomautettavaa. Alue on osa nykyistä niittyverkostoa. Myös voimassa olevan yleiskaavan 2016 mukaisesti alue on merkitty muuttuvaksi. Silti poikkeamisen myötä on tavoiteltavaa, että koulun pihasuunnittelussa voitaisiin jättää tontin reunoille niittyverkostoa tukevia alueita tai suunnitella pihalle esimerkiksi kesäaikaan kukkivina nurmina hoidettavia alueita. Viherverkostojen kannalta merkittävää sen sijaan on väistötiloille varatun maisemapeltoalueen eteläreunaan määritelty metsä- ja puustoisen verkoston yhteys. Se yhdistää Vaskiniityn länsipuolen ydinmetsäksi määriteltyä Vanhaa Puustellinmetsää sekä Suutarilanpuiston ja Suutarilan rantapuistossa puustoisia alueita Keravanjoen eteläpuolella.

Väistötilat on tärkeä aloitushanke, jotta alueelle toteutettavat palvelurakennukset, kuten alueelle tuleva uusi monitoimitalo ja Siltamäen ala-aste voidaan toteuttaa ketjussa ajallaan. Väistötilojen aikataulu on valmiiksi poikkeuksellisen kireä, mutta hanke on aikataulun osalta toteutettavissa. Mikäli väistötila viivästyy, tuleva Suutarilan monitoimitalo viivästyy ja myös myöhemmin toteutettavan Siltamäen ala-asteen hanke viivästyy tavoiteaikataulusta.

Vaskiniityn väistötilat voidaan toteuttaa nopeasti, jotta alueelle päästään rakentamaan uutta Suutarilan monitoimitaloa. Monitoimitalo valmistuttuaan rakentuu hyvien palvelutilojen keskittymän yhteyteen sekä asukkaiden ilta- ja viikonloppukäyttöön. Kaupunkistrategian mukaisesti Suutarilan alueella pyritään vähentämään segregaatiota kehittämällä palvelutiloja paremmiksi eri käyttäjille. Kun kaikkien asukkaiden olosuhteita parannetaan, se parantaa asuinalueen turvallisuuden tunnetta ja lisää yleistä viihtyisyyttä.

2. Meluhaitat

Muistutusten mukaan puistokaava-alueelle rakentaminen aiheuttaa ilmeistä meluhaittaa lähinaapureille, kun esimerkiksi suuri määrä lapsia on ulkona aivan asuntojen vieressä. Yhdessä muistutuksessa huomautetaan, että piha-alue houkuttelee myös ilta-aikaan nuorisoa, mikä laajentaa meteliaikaa ja haitallisia lieveilmiöitä.

Hakijan mukaan päiväkodin piha ympäröidään verkkoaidalla lasten terveellisyyden ja turvallisuuden vuoksi. Pihojen leikkivälineratkaisuissa Tilat-palvelu huomioi melun minimoimisen kaikin käytettävissä olevin keinoin: Muun muassa puuistutuksia toteutetaan väistötila-alueen reunoille ja leikkivälineistä karsitaan meteliä aiheuttavat äänilähteet pois. Kiinteistöhuolto vastuutetaan öljyämään keinuketjut riittävän usein. Lapset ovat pihalla päiväsaikaan päiväkodin aukioloaikana varhaiskasvatuksen toimintaohjeen mukaan henkilökunnan valvonnassa, eivätkä aiheuta jatkuvaa meluhaittaa.

3. Maisemavaikutukset

Muistutuksissa huomautetaan, että hyvin lähelle asutusta tuleva päiväkoti piha-alueineen vähentää yksityisyyttä. Yhden muistuttajan mielestä tuleva rakennus hallitsee kokonsa vuoksi maisemaa eikä sovi pientaloalueen naapuriksi ja sen korkealle tulevista ikkunoista avautuu suora näkymä muistuttajan kotiin. Suunniteltua kokonaisuutta pidetään hyvin poikkeavan oloisena ratkaisuna sijainti ja rakennusten sijoittelu huomioiden eikä hakemuksessa ole näihin poikkeavuuksiin otettu kantaa. Luonnonvalon määrä pienenee naapurustossa valtavan rakentamisen takia.

Hakija mainitsee vastineessaan, että väistötilojen rakennusryhmä koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joista itäreunalle rakennettava päiväkotirakennus sijaitsee noin 20 m päässä pientalotonttien rajasta. Piha toimii päiväkodin lasten piha-alueena, joka tulee matalahkolla verkkoaidalla aidatuksi ja aita on suunniteltu sijoitettavan noin 3 m päähän rajasta. Rajan läheisyydessä olevaan korkeiden puiden ryhmään ei tulla kajoamaan, puut toimivat edelleen näkösuojana.

Paviljonkirakennukset ovat päiväkodin ja koulun osalta 2-kerroksisia ja tyypillisiä tilaelementtirakennuksia. Nuorisotoimen, kirjaston ja hammaspolin rakennus on 1-kerroksinen. Rakennusryhmä hallitsee toki maisemaa, mutta vain väliaikaisesti ja rakennukset poistetaan heti alueelta, kun käyttötarve loppuu. Päiväkodin ikkunat ovat noin 20 m itäisten pientalotonttien rajasta, puita on välissä, joten suora näköyhteys ei ole ilmeinen.

4. Luontoarvot ja puiston ennallistaminen

Muistuttaja huomauttaa, että hankkeen suunnitelmasta puuttuu toimenpiteet siitä, miten niitty tullaan ennallistamaan tilapäisten rakennusten poistuttua. Yhdessä muistutuksessa vedotaan Helsingin kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2021 - 2028 edellyttämiin toimenpiteisiin (2. Ekologiset verkostot / 2.4), jonka mukaan Helsinki kehittää niitty- ja perinneympäristöjen verkostoa siten, että kaupunki säilyttää ja suojelee arvokkaimmat kohteet, parantaa kohteiden laatua erilaisin keinoin, turvaa kohteiden välisiä ekologisia yhteyksiä ja lisää uusia kohteita mm. muuttamalla vähäkäyttöisiä nurmikoita niityiksi tai rakentamalla uusniittyjä. Vaskiniityn kohteen luonne on luokiteltu muistuttajan mukaan niittyverkoston arvokohteeksi ja kohteella on biologisia arvoja. Muistuttaja huomauttaa, että niittyalueen luonne ja arvot tulee huomioida poikkeamisasiassa. Suunnitellut asfaltit ja muu infra vaikuttavat sellaisilta, että entiseen tilaan palauttaminen on kyseenalaista ilman selkeitä luontoarvojen menetyksiä

Alue, jonne koulun ja päiväkodin väistötiloja esitetään, on hakijan mukaan voimassa olevassa asemakaavassa pääkäyttötarkoitukseltaan PI istutettava puistoalue ja pieneltä osin VP-puistoaluetta. Lisäksi alueella on ohjeellinen viljelypalstoille varattu alueen osa. Toisin kuin muistutuksessa väitetään, Vaskiniitty ei ole suojeltu vaan kaupungin maisemapeltona hoitama peltoalue (B1). Muistutuksissa viitataan Perinnekedoista kaupunkiniittyihin - Helsingin niittyverkoston kehittäminen -raporttiin. Niittyverkostoselvityksen ja kehittämissuunnitelman raportti ja työn päivittyvä osuus eli mittava paikkatietoaineisto on laadittu ensisijaisesti maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun tueksi. Tarkoituksena on vaalia niittyverkoston nykyisiä ekologisia, maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja sekä varmistaa verkoston kytkeytyneisyys myös tulevaisuudessa. Verkostotarkastelun kautta on mahdollista kohdentaa resurssit arvokkaisiin ja verkoston toimivuuden kannalta tärkeiden kohteiden kehittämiseen ja hoitoon.

Vaskiniitystä on raportissa mainittu seuraavat tavoitteet: ”Vaskipellonpuisto on arvoniittynä hoidettua aluetta, Vaskiniitty maisemapeltoa. Alueelle on merkitty tiivistyvää rakentamista yleiskaavassa. Vaskipellonpuiston alue tulee todennäköisesti säilymään, ja samalla sen laadun merkitys kasvaa niittypinta-alan vähentyessä. Verkosto heikkenee kuitenkin Vaskiniityn kohdalla. Suunnittelun yhteydessä kannattaisi tutkia niittykasvillisuuden säilyttämistä viherrakenteessa mm. viherkatoilla tai katuistutuksilla muuttuvalla alueella.”

Niittyverkoston nykytilannetta kuvaavalla kartalla Vaskiniityn alue on määritelty laadullisesti niittyverkoston arvokohteeksi ja rakenteellisesti niittykeskittymäksi. Niittyverkoston tulevassa tilanteessa on huomioitu voimassa oleva yleiskaava 2016. Vaskiniitty on merkitty niittyverkostossa muuttuvaksi alueeksi. Vaskiniityn alueella on myös metsä- ja puustoisen verkoston kannalta tärkeitä yhteyksiä, ja nämä ovat osittain päällekkäisiä niittyverkoston alueiden kanssa.

Muistutuksissa huomautetaan aiheellisesti, että hankkeen suunnitelmasta puuttuu toimenpiteet siitä, miten niitty tullaan ennallistamaan tilapäisten rakennusten poistuttua. Naapureiden muistutuksista käy ilmi huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ettei menetettyä maisemapellon kasvillisuutta kyetä palauttamaan. Maisemapellon palauttaminen ennalleen on kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi metsän tai istutetun puiston palauttaminen. Kukkivan niityn kasveille on hyötyä maaperän köyhyydestä. Paras niitty syntyy karuun hiekkapitoiseen maahan. Rakentamisen aikainen vaikutus on todennäköisesti maaperää köyhdyttävä, jolloin monimuotoisen kukkaniityn menestymiselle on paremmat mahdollisuudet. Niittysiementen kylvön lisäksi lähiympäristön niittylajeja voi levitä alueelle tuulen mukana kylväytymällä tai maaperän siemenpankista nousemalla. Niityn palautuminen kestää muutamia vuosia. Hyvin suunnitellulla ennallistamisella voidaan parhaimmillaan saada aikaan monimuotoisempi niitty- ja kukkaloisto.

Siltamäki-Suutarilan väistötilat kootaan tilapäisesti tilaelementeistä ja poistetaan paikalta, kun tilojen väliaikainen tarve päättyy. Samalla maisemapelto ennallistetaan poistaen kaikki tilapäiset pihojen pintarakenteet ja rakennusten perustukset. Hankkeelle vastuutetaan tehtäväksi ennallistamissuunnitelma, jonka perusteella ennallistaminen tehdään.

5. Liikenne

Muistutuksissa huomautetaan, että suurten ihmismäärien liikkumista ei ole suunniteltu alueella, ja asia tulee tuottamaan muistutusten mukaan ongelmia sekä vaaratilanteita. Ajoneuvoliikenne ohjattaisiin näillä näkymin Vaskihuhdantielle sekä Vaskiniitynkujalle. Vaskiniitynkujan kautta tapahtuva autoliikenne kuormittaa suuresti Vaskihuhdantien alkuosaa ja Vaskiniitynkujalla ei ole kevyen liikenteen väylää. Vaskihuhdantien alkupäähän muodostuu jatkuva jokapäiväinen aamu- ja iltaruuhka. Tämä ruuhka haittaisi uusien kaavailtujen tilapäisten väistötilojen toimintoja. Sijainnin vuoksi autoliikennettä ohjautuu myös päättyvälle Vaskipellontielle, sillä sieltä on osin lyhyempi kävelymatka lapsien saattamiseen. Tätä ilmiötä vahvistaa vieressä oleva yläkoulu ja päiväkoti, minne suuntautuu jo ruuhka-aikaista saattoliikennettä jonoksi asti. Tämä ruuhkauttaa muistuttajan mielestä asuinkatua ja tekee siitä turvattomamman.

Hakija mainitsee vastineessaan, että saatto- ja huoltoliikenne johdetaan Vaskiniitynkujan kautta väistötilojen alueelle, muuta vaihtoehtoa ei ole. Risteämiskohta kevyen liikenteen väylän kanssa ratkaistaan korotetulla suojatiellä selkeät näkymät turvaten. Hakjan mukaan Vaskiniitynkujan ajoväylää levitetään tilapäisin järjestelyin väistötilojen työmaavaiheen ajaksi ja Kaupunkiympäristön toimiala käynnistää hankkeen Vaskiniitynkujan levittämiseksi pysyvästi 2-suuntaiseksi, jotta liikenne ei ruuhkaudu väistötilojen käytön aikana eikä myöhemminkään.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alueella on tarve väistötilojen rakentamiselle ja olemassa oleva kaupunkikuvallinen tilanne ei muutu merkittäväksi määräaikaisen poikkeamisen takia. Alueella on otettu huomioon voimassa oleva yleiskaava, jonka mukaan aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Alue on osa nykyistä niittyverkostoa.

Väistötilojen sijainniksi on valikoitunut tutkittujen vaihtoehtojen myötä Vaskiniitty. Väistötilat on tarkoitus toteuttaa puistoalueelle, jotta alueelle rakennettavat pysyvät palvelurakennukset, kuten uusi monitoimitalo ja Siltamäen ala-aste voidaan rakentaa ketjussa ajallaan. Poikkeaminen annetaan määräaikaisena 31.12.2032 asti, sillä Suutarilan nykyinen monitoimitalo osoitteessa poistuu käytöstä ja tilalle rakennetaan uusi monitoimitalo. Suutarilan monitoimitalosta opetus- ja varhaiskasvatus, kirjasto- ja nuorisotoimi sekä hammaspoliklinikka tarvitsevat väistötilat Suutarilaan. Väistötilat kootaan tilapäisesti tilaelementeistä ja poistetaan paikalta, kun tilojen väliaikainen tarve päättyy. Puisto ennallistetaan poistaen kaikki tilapäiset pihojen pintarakenteet ja rakennusten perustukset. Poikkeamiselle on annettu puiston ennallistamista varten ehto, jonka mukaan niittyalue tulee ennallistaa tilapäisen rakennuksen poistuttua. Hakijan tulee laatia puiston ennallistamissuunnitelma rakennusluvan yhteydessä. Lähtökohtana tulee olla jalankulun ja pyöräilyn yhteyden reunassa olevan puuston säästäminen. Reunapuusto on myös koulun pihan pienilmaston kannalta tärkeä, sillä se antaa suojaa tuulia vastaan ja luo varjoisia alueita. Puustoinen vyöhyke rajaa myös koulunpihaa jalankulun ja pyöräilyn reitin sekä viereisen asuinalueen suuntaan. Suhteellisen lyhytaikaisen väistötilan käytön aikana istutettava puusto ei ehdi saavuttaa olemassa olevan puuston kaltaista suojavaikutusta. Mikäli rakentamisen takia on tarpeen poistaa olevaa puustoa, tulee osoittaa puutoisen yhteyden turvaavat uudet puuistutukset. Hulevesisuunnitelman tulee olla tehty ajantasaisen asemapiirustuksen ja pihasuunnitelman mukaan.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen ja alueen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 § Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat suunnittelija Juuso Ala-Outinen, projektinjohtaja Ari Hulkkonen ja arkkitehti Ann-Charlotte Roberts. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Detta beslut publicerades 24.04.2024

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 198 (Poikkeamispäätöksestä), 199 ja 214 (Poikkeamispäätöksestä) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 198 (Maksun osalta), 204, 205 (Päätöskohdasta A), 206 (Päätöskohdasta A), 207 (Päätöskohdista A ja B) ja 214 (Maksun osalta) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Föredragande

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Mer information fås av

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Ann Charlotte Roberts, arkkitehti, puhelin: 09 310 37033

anncharlotte.roberts@hel.fi