Lausuntopyyntö, rakennussuojelu, ravintola Meiccu, Pihlajatie 34, Meilahti, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle ravintola Meicun, Pihlajatie 34, rakennussuojeluesityksestä
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Museoviraston tekemästä suojeluesityksestä otsikkoasiassa:
Ravintola Meiccu sijaitsee Helsingissä, Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Pihlajatie 34. Ravintolan on vuonna 1946 perustanut alun perin Helsingin Osuuskauppa (HOK). Alkuperäiseltä nimeltään ravintola oli nimeltään Ravintola N:ro 11, mutta sitä on kutsuttu myös nimillä Kuusihokki, Risuhokki ja Käpyhokki.
Ravintola sijaitsee Pihlajatien ja Kuusitien kulmauksessa olevan asuinkerrostalon toisessa kerroksessa. Vuonna 1945 valmistuneen seitsemänkerroksisen jälkifunkkis-kerrostalon pääpiirustuksia ovat signeeranneet arkkitehti T.A. Elo sekä arkkitehtiylioppilas Helge Lundström, ja talon on rakennuttanut HOK. Ravintolatila on kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.
Meilahden kerrostaloalue on rakennettu pääosin 1940–1950-luvuilla ja se on yhtenäinen, edustava esimerkki aikansa kaupunkisuunnittelun ihanteista. Pihlajatie 34 on alueen asuinrakennusten tapaan ulkoasultaan pelkistetty ja selkeälinjainen lamellitalo. Ravintolan sisäänkäynti on rakennuksen Pihlajatien puoleisella lyhyellä julkisivulla maantasossa. Sisäänkäyntiä on korostettu pienellä katoksella ja liuskekivikiveyksellä. Puiselle ulko-ovelle noustaan kahden graniittiaskelman kautta. Rakennuksen kulmassa Pihlajatien ja Kuusitien risteyksessä on pystysuuntainen mainosvaloteksti ”RAVINTOLA”. Ravintolatilat erottuvat asuinkerrosten julkisivukäsittelystä hienovaraisesti ikkunajaon suhteen: ravintolasalin ikkunat ovat leveämmät ja puitejaoltaan erilaiset kuin asuinkerroksissa.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Pihlajatie 34:n tontilla on merkintä AK (asuinkerrostalojen korttelialue). Meilahden kerrostaloalue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys). Pihlajatie 34:n asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin luonteeltaan säilyttävä ja kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on ollut ”suojella funktionalismin hengessä toteutettu kaupunginosakokonaisuus säilyttämällä alue asuntoalueena, säilyttämällä olemassa oleva rakennuskanta ja viheralueet sekä parantamalla asumisolosuhteita nykyajan vaatimuksia vastaaviksi”. Rakennusalat ja -oikeudet on määritelty olemassa olleen tilanteen mukaisesti. Pihlajatie 34:ssä rakennusoikeutta on kaavan mukaan 2 390 k-m2, ja liike-, toimisto- tai niihin verrattavia tiloja 320 k-m2. Jälkimmäisenä mainittuihin tiloihin tulee olla käynti suoraan kadulta.
Voimassa olevassa kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuksia voidaan korjata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta (silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta); rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemasta; tai tontin autopaikkojen määrästä. Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla luvan ehtona tulee kuitenkin olla, että tontin istuttamisessa ja käyttämisessä leikki- ja oleskelupaikkoina noudatetaan kaavamääräyksiä, ja olemassa olevat autopaikat ja maanalaiset autopaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.
Ravintolatiloilla on kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä ja Museovirasto pitää tarpeellisena suojella ravintolan sisätilat sekä niiden kiinteän sisustuksen rakennusperintölain nojalla. Rakennusperintölain nojalla suojelu on sen mukaan perusteltua, sillä kohde on valtakunnallisesti tarkastellen harvinainen, suojelutarve kohdistuu yksityiskohtaisesti sisätiloihin eikä asemakaava ole rakennussuojelun kannalta ajantasainen. Museovirasto kuitenkin lausunnossaan toteaa, että koko rakennuksen suojelu on tarkoituksenmukaista tutkia siinä vaiheessa, kun arkkitehtuuriltaan yhtenäisen aluekokonaisuuden asemakaava päivitetään ja ajantasaistetaan rakennussuojelutavoitteiltaan.
Helsingin kaupunginmuseo yhtyy Museoviraston kantaan ja on samaa mieltä ravintola Meicun, alkuperäiseltä nimeltään Ravintola n:ro 11:n (myöhemmin Kuusihokki) suojeluesityksen laajuudesta ja sisällöstä.
Kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginmuseon lausuntoihin perustuen kaupunginhallitus katsoo, että ravintolan sisätiloilla on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja niiden suojelu on luontevinta toteuttaa rakennusperintölain nojalla.
Rakennuksen ja alueen kaavoituksesta kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tavoitteena ei ole käynnistää alueen asemakaavoitusta uudelleen lähitulevaisuudessa. Voimassa olevan, säilyttävähenkisen asemakaavan voidaan katsoa turvaavan alueen kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisen riittävällä tavalla. Voimassa olevan asemakaavan suojelutavoitteiden uudelleenarviointi ja mahdollinen päivittäminen on tarvittaessa tehtävä koko alueella.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungin lausuntoa Museoviraston tekemän suojeluesityksen johdosta 31.1.2024 mennessä. ELY-keskus on lisäksi antanut tiloihin kohdistuvan vaarantamiskiellon 14.12.2024. Asiassa on saatu kaupunkiympäristön toimialan lausunto 12.1.2024 ja kaupunginmuseon lausunto 11.1.2023. Esitys on saatujen lausuntojen mukainen.
Kaupunkiympäristön toimiala 11.1.2024
Kaupunkiympäristön toimiala antaa lausunnon kaupunginhallitukselle:
Ravintola Meiccu sijaitsee Helsingissä, Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Pihlajatie 34. Ravintolan on vuonna 1946 perustanut alun perin Helsingin Osuuskauppa (HOK). Alkuperäiseltä nimeltään ravintola oli nimeltään Ravintola N:ro 11, mutta sitä on kutsuttu myös nimillä Kuusihokki, Risuhokki ja Käpyhokki.
Ravintola sijaitsee Pihlajatien ja Kuusitien kulmauksessa olevan asuinkerrostalon toisessa kerroksessa. Vuonna 1945 valmistuneen seitsemänkerroksisen jälkifunkkis-kerrostalon pääpiirustuksia ovat signeeranneet arkkitehti T.A. Elo sekä arkkitehtiylioppilas Helge Lundström, ja talon on rakennuttanut HOK. Ravintolatila on kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.
Meilahden kerrostaloalue on rakennettu pääosin 1940–1950-luvuilla ja se on yhtenäinen, edustava esimerkki aikansa kaupunkisuunnittelun ihanteista. Pihlajatie 34 on alueen asuinrakennusten tapaan ulkoasultaan pelkistetty ja selkeälinjainen lamellitalo. Ravintolan sisäänkäynti on rakennuksen Pihlajatien puoleisella lyhyellä julkisivulla maantasossa. Sisäänkäyntiä on korostettu pienellä katoksella ja liuskekivikiveyksellä. Puiselle ulko-ovelle noustaan kahden graniittiaskelman kautta. Rakennuksen kulmassa Pihlajatien ja Kuusitien risteyksessä on pystysuuntainen mainosvaloteksti ”RAVINTOLA”. Ravintolatilat erottuvat asuinkerrosten julkisivukäsittelystä hienovaraisesti ikkunajaon suhteen: ravintolasalin ikkunat ovat leveämmät ja puitejaoltaan erilaiset kuin asuinkerroksissa.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Pihlajatie 34:n tontilla on merkintä AK (asuinkerrostalojen korttelialue). Meilahden kerrostaloalue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys). Pihlajatie 34:n asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin luonteeltaan säilyttävä ja kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on ollut ”suojella funktionalismin hengessä toteutettu kaupunginosakokonaisuus säilyttämällä alue asuntoalueena, säilyttämällä olemassa oleva rakennuskanta ja viheralueet sekä parantamalla asumisolosuhteita nykyajan vaatimuksia vastaaviksi”. Rakennusalat ja -oikeudet on määritelty olemassa olleen tilanteen mukaisesti. Pihlajatie 34:ssä rakennusoikeutta on kaavan mukaan 2 390 k-m2, ja liike-, toimisto- tai niihin verrattavia tiloja 320 k-m2. Jälkimmäisenä mainittuihin tiloihin tulee olla käynti suoraan kadulta.
Voimassa olevassa kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuksia voidaan korjata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta (silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta); rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemasta; tai tontin autopaikkojen määrästä. Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla luvan ehtona tulee kuitenkin olla, että tontin istuttamisessa ja käyttämisessä leikki- ja oleskelupaikkoina noudatetaan kaavamääräyksiä, ja olemassa olevat autopaikat ja maanalaiset autopaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.
Ravintolatiloilla on kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä ja museovirasto pitää tarpeellisena suojella ravintolan sisätilat sekä niiden kiinteän sisustuksen rakennusperintölain nojalla. Rakennusperintölain nojalla suojelu on museoviraston mukaan perusteltua, sillä kohde on valtakunnallisesti tarkastellen harvinainen, suojelutarve kohdistuu yksityiskohtaisesti sisätiloihin eikä asemakaava ole rakennussuojelun kannalta ajantasainen. Museovirasto kuitenkin lausunnossaan toteaa, että koko rakennuksen suojelu on tarkoituksenmukaista tutkia siinä vaiheessa, kun arkkitehtuuriltaan yhtenäisen aluekokonaisuuden asemakaava päivitetään ja ajantasaistetaan rakennussuojelutavoitteiltaan.
Helsingin kaupungin asemakaavoituksen tavoitteena ei ole ollut käynnistää alueen asemakaavoitusta uudelleen lähitulevaisuudessa. Voimassa olevan, säilyttävähenkisen asemakaavan voidaan katsoa turvaavan alueen kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisen riittävällä tavalla. Kaupunkiympäristön toimiala katsoo, että ravintolan sisätiloilla on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja niiden suojelu on luontevinta toteuttaa rakennusperintölain nojalla. Voimassa olevan asemakaavan suojelutavoitteiden uudelleenarviointi ja mahdollinen päivittäminen on tarvittaessa tehtävä koko alueella.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan asiasta lausunnon 9.1.2024 mennessä.
Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnolle lisäaikaa 12.1.2024 asti.
Lisätiedot
Leena Paavilainen, arkkitehti, puhelin: 09 310 64424
Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 09 310 37217
Tuomas Eskola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37285
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 10.1.2024
Helsingin kaupunginmuseo yhtyy Museoviraston kantaan ja on samaa mieltä ravintola Meicun, alkuperäiseltä nimeltään Ravintola n:ro 11:n (myöh. Kuusihokki) suojeluesityksen (12.12.2023, MV/26266/2023) laajuudesta ja sisällöstä.
Lisätiedot
Elina Riksman, tutkija, puhelin: 310 28642
Detta beslut publicerades 29.01.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154