Lausuntopyyntö, rakennussuojelu, ravintola Meiccu, Pihlajatie 34, Meilahti, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristön toimiala antaa lausunnon kaupunginhallitukselle:

Ravintola Meiccu sijaitsee Helsingissä, Meilahden kaupunginosassa osoitteessa Pihlajatie 34. Ravintolan on vuonna 1946 perustanut alun perin Helsingin Osuuskauppa (HOK). Alkuperäiseltä nimeltään ravintola oli nimeltään Ravintola N:ro 11, mutta sitä on kutsuttu myös nimillä Kuusihokki, Risuhokki ja Käpyhokki.

Ravintola sijaitsee Pihlajatien ja Kuusitien kulmauksessa olevan asuinkerrostalon toisessa kerroksessa. Vuonna 1945 valmistuneen seitsemänkerroksisen jälkifunkkis-kerrostalon pääpiirustuksia ovat signeeranneet arkkitehti T.A. Elo sekä arkkitehtiylioppilas Helge Lundström, ja talon on rakennuttanut HOK. Ravintolatila on kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin.

Meilahden kerrostaloalue on rakennettu pääosin 1940–1950-luvuilla ja se on yhtenäinen, edustava esimerkki aikansa kaupunkisuunnittelun ihanteista. Pihlajatie 34 on alueen asuinrakennusten tapaan ulkoasultaan pelkistetty ja selkeälinjainen lamellitalo. Ravintolan sisäänkäynti on rakennuksen Pihlajatien puoleisella lyhyellä julkisivulla maantasossa. Sisäänkäyntiä on korostettu pienellä katoksella ja liuskekivikiveyksellä. Puiselle ulko-ovelle noustaan kahden graniittiaskelman kautta. Rakennuksen kulmassa Pihlajatien ja Kuusitien risteyksessä on pystysuuntainen mainosvaloteksti ”RAVINTOLA”. Ravintolatilat erottuvat asuinkerrosten julkisivukäsittelystä hienovaraisesti ikkunajaon suhteen: ravintolasalin ikkunat ovat leveämmät ja puitejaoltaan erilaiset kuin asuinkerroksissa.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Pihlajatie 34:n tontilla on merkintä AK (asuinkerrostalojen korttelialue). Meilahden kerrostaloalue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys). Pihlajatie 34:n asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin luonteeltaan säilyttävä ja kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on ollut ”suojella funktionalismin hengessä toteutettu kaupunginosakokonaisuus säilyttämällä alue asuntoalueena, säilyttämällä olemassa oleva rakennuskanta ja viheralueet sekä parantamalla asumisolosuhteita nykyajan vaatimuksia vastaaviksi”. Rakennusalat ja -oikeudet on määritelty olemassa olleen tilanteen mukaisesti. Pihlajatie 34:ssä rakennusoikeutta on kaavan mukaan 2 390 k-m2, ja liike-, toimisto- tai niihin verrattavia tiloja 320 k-m2. Jälkimmäisenä mainittuihin tiloihin tulee olla käynti suoraan kadulta.

Voimassa olevassa kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuksia voidaan korjata uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta (silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennus- tai muutosluvassa määrättyä käyttötarkoitusta); rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemasta; tai tontin autopaikkojen määrästä. Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla luvan ehtona tulee kuitenkin olla, että tontin istuttamisessa ja käyttämisessä leikki- ja oleskelupaikkoina noudatetaan kaavamääräyksiä, ja olemassa olevat autopaikat ja maanalaiset autopaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.

Ravintolatiloilla on kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista merkitystä ja museovirasto pitää tarpeellisena suojella ravintolan sisätilat sekä niiden kiinteän sisustuksen rakennusperintölain nojalla. Rakennusperintölain nojalla suojelu on museoviraston mukaan perusteltua, sillä kohde on valtakunnallisesti tarkastellen harvinainen, suojelutarve kohdistuu yksityiskohtaisesti sisätiloihin eikä asemakaava ole rakennussuojelun kannalta ajantasainen. Museovirasto kuitenkin lausunnossaan toteaa, että koko rakennuksen suojelu on tarkoituksenmukaista tutkia siinä vaiheessa, kun arkkitehtuuriltaan yhtenäisen aluekokonaisuuden asemakaava päivitetään ja ajantasaistetaan rakennussuojelutavoitteiltaan.

Helsingin kaupungin asemakaavoituksen tavoitteena ei ole ollut käynnistää alueen asemakaavoitusta uudelleen lähitulevaisuudessa. Voimassa olevan, säilyttävähenkisen asemakaavan voidaan katsoa turvaavan alueen kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisen riittävällä tavalla. Kaupunkiympäristön toimiala katsoo, että ravintolan sisätiloilla on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja niiden suojelu on luontevinta toteuttaa rakennusperintölain nojalla. Voimassa olevan asemakaavan suojelutavoitteiden uudelleenarviointi ja mahdollinen päivittäminen on tarvittaessa tehtävä koko alueella.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristön toimialaa antamaan asiasta lausunnon 9.1.2024 mennessä.

Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnolle lisäaikaa 12.1.2024 asti.

Helsingin kaupunginmuseo yhtyy Museoviraston kantaan ja on samaa mieltä ravintola Meicun, alkuperäiseltä nimeltään Ravintola n:ro 11:n (myöh. Kuusihokki) suojeluesityksen (12.12.2023, MV/26266/2023) laajuudesta ja sisällöstä.