Puistosuunnitelma, Ala-Malmin puisto, Malmi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Ala-Malmin puisto sijaitsee Malmin (38.) kaupunginosassa Ala-Malmin (382.) osa-alueella. Puistosuunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 8250 (tullut voimaan 14.10.1983). Asemakaavassa alue on merkitty istutettavaksi puistoalueeksi, jolle saa rakentaa puistotoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia (PI). Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi puistomainen reunakaistale vieressä sijaitsevasta Malmitalon tontista, joka on asemakaavassa nro 9511 (tullut voimaan 31.3.1989) yleisten rakennusten korttelialuetta (Y).

Suunnittelualue sijaitsee Malmin aseman lähellä Malmitalon eteläpuolella. Alue rajautuu etelässä Vilppulantiehen, lännessä asuinkerrostalojen korttelialueeseen ja Ala-Malmin raittiin sekä pohjoisessa Malmitalon tonttiin. Idässä puistoalue rajautuu Stadin ammatti- ja aikuisopiston tonttiin sekä Teerenpelinpolkuun, jonka toisella puolella sijaitsee Malmin uimahalli.

Ala-Malmin puiston alkuperäinen suunnitelma on vuodelta 1990. Maisema-arkkitehti Lars Barnön suunnittelema puisto on postmodernistinen ja vahvailmeinen. Puisto koostuu useasta osa-alueesta, joissa on erilaisia maisemallisia elementtejä: muotoon leikattuja puu- ja pensaita, vesiallas ja suihkulähde, ikivihreää kasvillisuutta, perenna- ja ruusutarha sekä lasipaviljonki. Puisto on pitkälti säilynyt alkuperäisen suunnitelman mukaisena, mutta leikkipaikka ja joitain yksittäisiä puita on poistettu. Raitit ja puisto ovat nykyisellään paikoin painuneet heikkojen pohjaolosuhteiden takia.

Puistossa on runsaasti läpikulkua mutta vähän oleskelukäyttöä. Osa ihmisistä kokee puiston turvattomaksi, sillä päihteidenkäyttäjiä on runsaasti.

Puiston kunnostus tehdään sen alkuperäistä ilmettä ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Suurin osa alueen nykyisistä istutuksista säilytetään. Tavoitteena on lisätä toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, jotta käyttäjäkuntaa saadaan monipuolisemmaksi. Toiminnot suunnitellaan niin, että ne houkuttelevat myös lapsiperheitä ja senioreita. Puiston turvallisuutta parannetaan muun muassa lisäämällä näkyvyyttä poistamalla ja uudistamalla paikoin liian peittävää kasvillisuutta.

Alueen tapahtumakäyttöä kehitetään yhteistyössä Malmitalon henkilökunnan kanssa.

Malmitalon tontin puolella poistetaan näkemistä haittaavaa kasvillisuutta ja uusitaan painuneita pinnoitteita. Lisäksi sinne istutetaan muutama uusi puu alkuperäisen suunnitelman periaatteiden mukaisesti.

Puistoalueen pinta-ala on 9200 m². Suunnittelualueen kokonaispinta-ala Malmitalon tontille ulottuva alue mukaan lukien on 10 320 m².

Puiston pääasialliset käyttäjät ovat alueen asukkaat sekä Malmitalon järjestämien tapahtumien kävijät.

Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavan nro 8250 mukaisen puiston kunnostaminen.

Luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen

Ala-Malminpuisto on laadukkaasti hoidettu muotopuutarha, joka liittyy etelässä laajaan, luonnonmukaiseen Longinojan alueeseen. Itse puistoalueella lisätään luonnon monimuotoisuutta monipuolistamalla kasvilajistoa.

Kunnostuksesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentämiseksi puiston kasvillisuusalueet säilytetään pääsiassa nykyisellään ja toiminnot sijoitetaan ennestään pinnoitetuille alueille. Pinnoitteiden uusiminen ja niiden rakennekerrosten suunnittelu tehdään huolella puiden juuristoalueita säilyttäen ja varoen. Vanhoja kalusteita ja kivireunuksia kierrätetään ja kunnostetaan sekä käytetään kierrätyskasvualustaa.

Suunnitelma

Puiston keskellä olevaa kenttää kehitetään tapahtumakenttänä. Kentällä nykyisin sijaitseva lasipaviljonki siirretään puiston lounaiskulmaan. Kentälle sijoitetaan matalia katsomorakenteita, tapahtumasähkö ja varataan tilaa uudelle esiintymislava- ja huoltorakennukselle.

Turvallisuudentunteen parantamiseksi joitakin istutuksia madalletaan ja poistetaan paikoin kokonaan. Puuistutuksia palautetaan alkuperäisen suunnitelman periaatteita noudattaen. Puistossa suositaan kukkivia sekä puiston alkuperäisen suunnitelman mukaisia puulajeja. Liian tiheiksi kasvaneiden puiden harvennustarvetta tarkastellaan erikseen jatkosuunnitteluvaiheessa.

Pergolalla rajatun hiekkakentän toiminnallisuutta lisätään mm. pingis-, shakki- ja petankkipelein. Ikivihreästä puutarhasta kehitetään aistipuutarha. Puutarhan nykyiset penkit, päällyste ja kivireunukset kunnostetaan, ja puutarhaan sijoitetaan puistosoittimia.

Puiston itäreunalla sijaitsevaan ruusu- ja perennatarhaan lisätään piknikpöytiä ja puistogrillejä. Istutuksia täydennetään entistä monilajisemmiksi. Puutarhan eteläpuolelle sijoitetaan aurinkotuoleja. Puiston pohjoisnurkkaa kehitetään oleskelupaikkana, jonka istutuksissa suositaan heinäkasvillisuutta. Paikan kulkupinnat päällystetään puupöllipäällysteellä ja kalustetaan puutarhakeinulla ja puuhevosilla

Puiston eteläosan nykyiset oikopolut rakennetaan puistokäytäviksi. Vilppulantien raitiotielinjan suunnitelmat on huomioitu käytävien sijoittelussa ja uudella käytävävarauksella. Puiston pääkäytävät ovat asfalttipintaiset ja puutarhamaiset osat pääosin kivituhkapintaiset. Käytävien pinnat kunnostetaan ja painumat oikaistaan. Keskiosan kenttä päällystetään maatiilellä, jotta alue soveltuisi paremmin tapahtumakäyttöön. Puiston suunnitteluratkaisut täyttävät esteettömyydelle asetetun perustavoitetason. Pääreittien laatutaso nostetaan vastaamaan esteettömyyden erikoistason kriteerejä.

Puiston valaisimet ovat vastikään uusittu. Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan pylväät ja kaapeleita. Paikoin valaistusta lisätään nykytilanteeseen nähden. Puiston tapahtumasähkökapasiteettiä lisätään.

Puiston tasaus noudattelee nykyisiä tasauksia. Tapahtumakentän tasausta loivennetaan nykyisestä. Puisto kuivatetaan säilyvillä hulevesiviemäreillä. Huoltorakennukselle tehdään kunnallistekniset varaukset.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä 1 olevasta suunnitelmaselostuksesta VIO 6392 ja liitteenä 2 olevasta suunnitelmapiirustuksesta VIO 6392/1.

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 8250 mukaiseen ympäristöönsä.

Vuorovaikutus

Puistosuunnittelu on toteutettu yhteistyössä Malmitalon edustajien kanssa. Lisäksi Etsivän päihdetyön kanssa on pidetty palaveri, johon myös poliisi osallistui, ja suunnitelmia esiteltiin Ala-Malmin torin ViaDia-levähdyspaikalla 29.5.2024

Suunnitelmien esilläolosta tiedotettiin yleistiedoksiantona 10.4.2024 verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Tiedote puistosuunnitelmaluonnoksen esilläolosta lähetettiin lisäksi puistoon rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja laitettiin Malmitalon infotaululle ja Facebookiin.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 18.4.–5.5.2024 välisen ajan. Suunnitelmaluonnos esiteltiin Malmitalolla järjestetyssä asukastilaisuudessa 24.4.2024.

Saadut palautteet on huomioitu suunnittelussa. Asukaspalautteet ja vastaukset on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä (Liite 3).

Kustannukset ja aikataulu

Rakentamisen kustannukset suunnittelualueelta ovat noin 2 miljoonaa euroa eli noin 197 euroa/m² (alv 0%).

Suunnittelualue kuuluu RAMS-luokituksessa kunnossapitoluokka R1:een (rakennettu arvoviheralue) ja R3:een (käyttöviheralue).

Suunnittelualueen vuosittaiset ylläpitokustannukset säilyvät nykyisellään, sillä hoitoluokat eivät muutu. Ne ovat noin 65 000 euroa, 7,1 euroa/m² (alv 0%).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 09 02 03 Puistot ja liikunta-alueet.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2025 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelma ei aiheuta merkittäviä muutoksia puistoon. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 1-3 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §

Detta beslut publicerades 30.09.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.