Tutkimuslupa, Yhteisöllisen väkivallan kompleksisuus ja väkivaltaan puuttumisen rakenteet islamilaisissa yhteisöissä ja sosiaalityössä

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja myönsi tutkimusluvan ********** tutkimukselle ”Yhteisöllinen väkivalta ja väkivaltaan puuttumisen rakenteet Suomen muslimiyhteisöissä ja lapsiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä” (väitöskirja). Yhteyshenkilöt ovat projektipäällikkö ********** sekä johtava sosiaalityöntekijä ********** Tutkimuslupa on voimassa 31.12.2025 saakka.

Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja:

Tutkimusprosessissa noudatetaan yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimusraportista ei saa olla tunnistettavissa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä.

Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle.

Tutkija sitoutuu noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain 1050/2018 sekä muun voimassa olevan lainsäädännön tutkijalle asettamia vaatimuksia.

Tutkija saapuu pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimeen.

Sähköinen tutkimusraportti tai sen osoite toimitetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan käyttöön osoitteella: tutkimusluvat.sote@hel.fi. Valmiit tutkimukset ovat henkilökunnan käytettävissä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen intrasivuilla.

Väitöskirjassa tutkitaan miten yhteisöllinen väkivalta ilmenee Suomen muslimiyhteisöjen jäsenten eli yksilön ja yhteisön näkemyksissä sekä uskonnollisen yhteisön rakenteissa, ja miten uskonnollista yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää väkivaltaan puuttumisessa ja ehkäisyssä. Lisäksi tarkastellaan, miten yhteisöllinen väkivalta ilmenee lapsiperheiden parissa tehtävän sosiaalityön konteksteissa, ja miten perhepalveluissa ja lastensuojelussa tunnistetaan yhteisöllisyyteen kytkeytyvän väkivallan mahdollisuutta. Helsingin kaupunkia koskevassa väitöskirjan artikkelissa ”Sosiaalityön kehittämistarpeet yhteisöllisen väkivallan tunnistamisessa sekä uskonnon roolin tiedostamisessa” tarkastellaan, miten perheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä ja lastensuojelussa voidaan kehittää toimintaa ja palveluita vastamaan moninaistuviin tuen tarpeisiin.

Helsingin kaupungin sosiaalityötä koskevan osan tutkimuskysymykset ovat:
1) Millaisia kehittämistarpeita uskonnollisiin yhteisöihin kiinnittyvän yhteisöllisen väkivallan ehkäisemiseksi on olemassa ja mitä tukimuotoja olisi tarpeen kehittää sosiaalityön palveluissa?
2) Millaiset valmiudet lastensuojelussa ja perhepalveluissa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä on yhteisöllisen väkivallan ja uskonnon merkityksen tunnistamisessa?

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa Suomessa vielä tuntemattomasta väkivallan muodosta uutta tietoa, jonka kautta voidaan jatkossa kiinnittää laajemmin huomiota yhteisöllistä väkivaltaa mahdollistavien rakenteiden ehkäisemiseen ja purkamiseen institutionaalisella tasolla kuten sosiaalityössä. Kaupungin sosiaalityötä koskeva tutkimusartikkeli olisi osa ”Uskonto- ja kulttuuritietoisuus sosiaalityössä ja ohjauksessa” (työnimi) -tutkimushanketta.

Aineisto saadaan haastattelemalla lastensuojelussa, lapsiperheiden palveluissa ja työikäisten palveluissa työskenteleviä, asiakastyössään muslimiyhteisön jäseniä kohtaavia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia. Helsingin kaupungin osalta tutkimusta tehdään maahanmuuttajataustaisten nuorten monialainen perhetyö -toimintamallihankkeen, yhden aikuissosiaalityön yksikön sekä yhden lastensuojelun sosiaalityön tiimin kanssa. Haastatteluiden keskiössä on yhteisöllisen väkivallan mekanismien tunnistaminen sekä puheeksi ottaminen osana sosiaalityön asiakastyön prosesseja. Helsingin kaupungin henkilöstölle toteutetaan 1–4 kertaluontoista ryhmähaastattelua. Yhdessä ryhmässä on 3–4 sosiaalityöntekijää/-ohjaajaa ja haastattelu kestää 1–2 tuntia. Etukäteisvalmistautumista ei odoteta.

Osallistujien rekrytointi tapahtuu yhteyshenkilöjen kautta ja osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistujia informoidaan tutkimuksesta, heidän oikeuksistaan sekä henkilötietojen käsittelystä ja tutkimustulosten käyttämisestä. Haastattelut nauhoitetaan. Mikäli joku osallistujista kieltäytyy nauhoituksesta, tekee tutkija sen sijaan kirjalliset muistiinpanot. Ryhmähaastatteluista muodostetaan lopuksi jatkotutkimustarkoitukseen anonymisoitu tekstiaineisto, johon on pääsy vain tutkijalla. Osallistujilta kerätään kirjalliset suostumukset aineiston hyödyntämiseen tutkimusartikkeleissa. Aineistoja analysoidaan laadullisilla menetelmillä.

Osallistujien taustatiedot hävitetään haastatteluiden päätyttyä. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, kansallista tietosuojalainsäädäntöä sekä Turun yliopiston ohjeita. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti liitteenä olevan tietosuojaselosteen mukaisesti ja hävitetään kokonaisuudessaan tutkimuksen päätyttyä. Tulokset kirjataan siten, ettei osallistujia voida tunnistaa.

Tutkimukselle on tehty eettinen arviointi ja saatu Turun eettiseltä toimikunnalta puoltava lausunto. Eettisyyttä varmistetaan myös toteuttamalla tutkimukselle aineistonhallintasuunnitelma, tietosuojaseloste, vaikutustenarviointi ja erillinen havainnointisuunnitelma.

Tutkimuslupaa puoltavat

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja (18.3.2024)

Lastensuojelun johtaja (19.3.2024)

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätöksen 30.11.2023 § 249 mukaan tutkimusluvan myöntämisestä tai hylkäämisestä päättää perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja palveluansa koskevissa tutkimusluvissa.