Vahingonkorvaus, autovaurio, 20.2.2024, Mechelininkadun ja Porkkalankadun kulma

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 22.2.2024 esittänyt kaupungille määrältään 190 euron vahingonkorvausvaatimuksen autovauriosta. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vahingoittui 20.2.2024 klo 15.50 hakijan ajettua kuoppaan Mechelininkadun ja Porkkalankadun kulmassa. Hakija oli kuvauksensa mukaan ajamassa Mechelininkatua tarkoituksenaan kääntyä Itämerenkadulle, kun auton oikea eturengas osui kanttikivetyksen vieressä olevaan vedellä täyttyneeseen kuoppaan. Kuoppa sijaitsi kohdassa, josta ryhmittymiskaista alkaa. Hakijan ajettua auton parkkipaikalle rengas räjähti.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.
Mechelininkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan
Mechelininkadulla, välittömästi reunakiven vieressä on ollut kuoppa. Kuoppa on ollut kunnossapidon arvion mukaan leveydeltään alle 20 cm, pituudeltaan noin 1 m ja syvyydeltään alle 7 cm. Vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikkaa on tarkkailtu kymmeniä kertoja. Edellinen tarkkailu on tehty 17.2.2024 ja tuolloin vahinkopaikalla ei ole todettu olevan kiireellistä korjaustarvetta. Kuopasta ei ole saapunut ilmoituksia kunnossapidon tietoon. Kuoppa on paikattu kylmämassalla 24.2.2024 kunnossapidosta vastaavan havaittua kuoppa.

Kaupungille ei ole tullut palautteita vahingon aiheuttaneesta kuopasta. Kaupungille ei ole myöskään esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Tammikuun 2024 ensimmäinen viikko oli koko maassa erittäin kylmä. Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla mitattiin tammikuun 2024 aikana kaksi leudompaa ajanjaksoa, jolloin lämpötila oli 2–3 vuorokautta plussan puolella. Kolmas leudompi ajanjakso, jolloin lämpötila oli plussan puolella tammikuun 2024 aikana, alkoi 28.1.2024. Lumen syvyys havaintoaseman mittauksissa on ollut tuolloin 30 cm. Lämpötila pysyi 28.1.2024 lähtien pääosin plussan puolella 4.2.2024 saakka ollen enimmillään 3,4 °C. Kyseisen leudon jakson aikana esiintyi joitain vähäisiä sateita. Helmikuussa kuiva pakkasjakso päättyi 13.2.2024, jonka jälkeen lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin ollen ennen vahinkopäivää 20.2.2024 enimmillään 3,6 °C. Vahinkoa edeltävällä viikolla 13.–17.2.2024 esiintyi lumi- ja vesisateita. Vahinkopäivänä 20.2.2024 lämpötila on vaihdellut -0,9 °C ja 0,4 °C välillä. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita. Vahinkoaikaan 20.2.2024 klo 16 Kaisaniemen havaintoasemalla lämpötila on ollut -0,3 °C ja lumen syvyys on ollut 24 cm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kunnossapito on aloittanut tehostetut paikkaustoimet alueen kaduilla, koska reikiintyminen on vaikeiden keli- ja sääolosuhteiden vuoksi ollut hyvin laajamittaista.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa. Kuoppa on paikattu viivytyksettä kylmämassalla, kun siitä on saapunut ilmoitus kunnossapidon päivystykseen.

Hakija kertoo vaatimuksessaan kuopan olleen veden täyttämä. Ajettaessa ajoradalla olevaan veteen ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Kuoppa on sijainnut lisäksi risteysalueella kohdalta alkavan ajoradan reunakiven vieressä, ja olisi siten ollut sijaintinsa puolesta väistettävissä.

Kunnossapito on ennen vahinkoa säännöllisesti tarkkaillut vahinkopaikkaa ja lisäksi paikannut kuopan viivytyksettä siitä tiedon saatuaan. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.