Vahingonkorvaus, autovaurio, 26.2.2024, Kallvikintie 61 kohdalla

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 1.3.2024 esittänyt ELY-keskukselle määrältään 162,14 euron vahingonkorvausvaatimuksen. ELY-keskus on siirtänyt 4.3.2024 hakijan vahingonkorvausvaatimuksen kaupungille, koska vahinko on tapahtunut kaupungin katuverkolla. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon vasemmanpuoleinen eturengas vaurioitui 26.2.2024 klo 19 ajettaessa kuoppaan osoitteen Kallvikintie 61 kohdalla.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Kallvikintie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan ajoradalla on ollut asfalttivaurioita, joista vahingon aiheuttanut kuoppa on sijainnut ajoradan vasemmassa ajourassa ja ollut kooltaan noin 30 x 30 cm. Kallvikintien asfalttivaurioista on tullut kaupungille ilmoituksia 30.1., 31.1., 6.2. ja 27.2.2024. Kallvikintie on tarkastettu aina ilmoituksien jälkeen ja siellä on tehty paikkaustoimenpiteitä kylmämassalla ilmoitusten sekä omien tarkastuskäyntien perusteella 31.1., 6.2., 20.2. ja 27.2.2024.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 9 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungille on esitetty kyseisen vahingonkorvausvaatimuksen lisäksi toinen 25.2.2024 tapahtunutta vahinkoa koskeva vahingonkorvausvaatimus Kallvikintieltä, mutta ei samasta kuopasta.

Vuoden 2024 tammi- ja helmikuussa oli useampi pakkas- ja plussakelijakso. Edellinen pakkasjakso ennen vahinkoa on ollut 18.2.2024 ja 21.2.2024 välisenä aikana. Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on vahinkopäivänä 26.2.2024 vaihdellut -0,7 °C ja 1,8 °C välillä. Vahinkohetkellä klo 19 lämpötila on ollut 1,1 °C. Vahinkopäivänä on esiintynyt räntä-, lumi- ja vesisadetta. Vesisade on ollut runsainta klo 14. Lumensyvyys on ollut 28–31 cm. Vahinkoa edeltävänä päivänä 25.2.2024 lämpötila on vaihdellut 0,8 °C ja 3,3 °C välillä ja vuorokauden aikana on esiintynyt sateita. 24.2.2024 lämpötila on vaihdellut 0,6 °C ja 4,5 °C välillä. Noin klo 15 on alkanut vesisade, joka jatkui 25.2.2024 puolelle.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Lisäksi kyseisessä vahinkopaikassa tienpintaa vaurioittaa autojen kiihdyttäminen matkanopeuteen risteyksen jälkeen.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan II, päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossapitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Ajoradan asfalttivauriot on paikattu ensimmäisen kaupungille saapuneen palautteen perusteella ensimmäisen kerran 31.1.2024 ja sen jälkeen kyseistä ajorataa on paikattu lähes viikoittain. Edellisen kerran ennen kyseistä vahinkoa ajorataa oli paikattu 20.2.2024 ja seuraavan kerran vahingon jälkeen 27.2.2024. Vahinkoa edeltävän paikkauksen jälkeen kaupungille ei ollut tullut ilmoituksia uusista asfalttivaurioista ennen kyseistä vahinkoa.

Ajoneuvon kuljettajaa sitoo tieliikennelain säännökset. Kuoppa on ollut havaittavissa sekä väistettävissä niin sijainnin kuin ajoradan leveyden puolesta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.