Helsingin kaupungin talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025–2027

Vastaehdotus 1:
Anni Sinnemäki: Lisätään päätösehdotukseen: "Lautakunta toteaa, että lautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto ovat toistuvasti linjanneet talviylläpidon tärkeydestä niin esteettömyyden, kasvavan ikääntyneen väestön oikeuksien kuin kävelyn ja pyöräilyn edistämisen näkökulmasta. Linjauksia on tehty muun muassa esteettömyyslinjausten, kävelyn edistämisen, pyöräilyn edistämisen ja liikkumisen edistämisen ohjelmien kohdalla. Kun talviolosuhteet kävelylle ja pyöräilylle halutaan pitää laadukkaana, tarvitaan tähän ylläpidon rahoitukselle tasokorotus, 8 miljoonan euron lisärahoitus. Lisämäärärahatarpeet koostuvat useista eri lähteistä, lumen mereen kaadon kieltämisestä aina lämpötilojen vaihtelun luomaan uuteen vaativuuteen. Lautakunta katsoo, että yllä mainittu summa olisi perusteltua lisätä lopulliseen budjettiin sopivassa vaiheessa budjettiprosessia."

"Lautakunta haluaa varmistaa maankäytön suunnittelun laadukkaan, monipuolisen ja ripeän valmistelun ja esittää harkittavaksi lisärahoitusta kaupunkirakenteen menokohtaan."

"Lautakunta esittää, että sitoviin tavoitteisiin energiatehokkuuteen lisätään soveltuva ja tarkoituksenmukainen mittari sitä työtä varten, jolla kaupunki edistää yksityisen rakennuskannan muuttumista energiatehokkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi."

Kannattaja: Mia Haglund

Vastaehdotus 2:
Anni Sinnemäki: "Lisätään päätösehdotukseen: Lautakunta katsoo, että talousarvion jatkovalmistelussa tulee huolehtia siitä, että HSL:n kuntaosuus on riittävä ja vastaa sitä, mitä kaupunginhallitus on lausunnossaan HSL:n taloudesta ja toiminnasta todennut."

Kannattaja: Mia Haglund

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Sini Korpinen: Lisätään kappale: ”Lautakunta pitää tärkeänä, että koulujen välistä yhteistyötä vahvistetaan kielten opetuksessa laajan kielitarjooman turvaamiseksi.

Kannattaja: Mari Holopainen

Vastaehdotus:
Johanna Laisaari: Lisätään kappale:

Lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit lainsäädäntöön ja kaupungin omiin päätöksiin perustuvan palvelutason ylläpitämiseksi.

Lautakunta pitää hyvänä, että toimialalla haetaan keinoja varojen tehokkaaseen käyttöön, kunhan se ei vaaranna opetuksen ja palveluiden laatua.

Samaan aikaan se toteaa, että kategorinen tuottavuustavoite ei sovellu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, sillä se saattaa johtaa toimenpiteisiin, jotka ovat ristiriidassa kaupungin oman strategian kanssa ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa palveluiden laadun. Tämä on syytä ottaa budjetista neuvoteltaessa vakavasti huomioon.

Kannattaja: Sini Korpinen

Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Lisätään: Jaostot päättävät kasvatetaanko kieliryhmien minimikokoa saatuaan tarkemmat selvitykset sen vaikutuksista.

Kannattaja: Nora Grotenfelt

Vastaehdotus:
Sini Korpinen: Lisätään kappale: ”Lautakunta katsoo, että tulevalla kaupunkistrategiakaudella on syytä rakentaa malli, joka ottaisi budjetoinnissa huomioon paitsi lasten määrän kasvun, myös sen, minkä ikäisiä Helsingissä asuvat lapset ovat. Näin voitaisiin huomioida eri ikäisten lasten palveluiden kustannuserot. Lautakunta korostaa tärkeyttä resursoida Helsingin tavoite osallisuusasteen nostamisesta varhaiskasvatuksen palveluiden pariin. ”

Kannattaja: Johanna Laisaari

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti kaikki neljä vastaehdotusta.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Muutetaan liitteen 1 sivun 4 toiseksi viimeisen kappaleen loppu muotoon:

”Toimialalla toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa palveluissa. Peruspalveluilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Lakisääteiset määräajat täsmentävät kaupunkistrategian ja palvelustrategian saatavuuden tavoitteita. Lisäksi laaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat terveysasemien ja suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuutta lainsäädännön edellyttämiä määräaikoja nopeammin.”

Muutetaan liitteen 1 sivun 18 viimeinen kappale muotoon:

”Terveysasemien ja suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä huomioidaan terveydenhuoltolain mukaiset hoitoon pääsyn aikarajojen kaupunkikohtainen ratkaisu, jonka mukaisesti perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon piiriin tulisi päästä 30 vuorokauden kuluessa ja suun terveydenhuollossa 4 kuukaudessa. Keskeisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn ja hoidon oikea-aikaisuuden edistäminen asetetuista aikarajoista riippumatta, jolloin kiireetön hoitoon pääsy voi tapahtua nopeammin kuin 30 päivässä. 30 päivän hoitoon pääsy asetetaan ehdottomaksi katoksi, jonka toteutuminen varmistetaan. Kiireelliseen hoitoon pääsee jatkossakin samana tai seuraavana päivänä.”

Kannattaja: jäsen Kati Juva

Vastaehdotus 2:
Jäsen Pentti Arajärvi: Liitteen 1 sivun 4 viimeisen kokonaisen kappaleen kolme viimeistä virkettä korvataan seuraavalla: "Toimialalla käytetään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä edistämisen toiminnan antamat mahdollisuudet huomion ottaen kaikissa palveluissa ja erityisesti peruspalveluissa. Lakisääteiset määräajat täsmentävät kaupunkistrategian ja palvelustrategian saatavuuden tavoitteita. Lisäksi laaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat terveysasemien ja suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuutta lainsäädännön edellyttämiä määräaikoja tehokkaammin. "

Liitteen 1 sivun 9 taulukko, peruspalvelujen saatavuus paranee 3. muutetaan muotoon: "%-osuus asiakkaista, joiden perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito toteutuu 14 vuorokaudessa (Lääkärit ja muut ammattiryhmät) sekä suun terveydenhuolto neljässä kuukaudessa.
95 % osalta kiireetön hoito toteutuu 14 vrk:n sisällä ja suun terveydenhuolto 4 kuukaudessa"

Liitteen 1 sivun 18 viimeinen kappale muutetaan muotoon: "Terveysasemien ja suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon terveydenhuoltolain mukaisten hoitoon pääsyn aikarajojen kaupunkikohtainen ratkaisu; Perusterveydenhuollon kiireetön sairaanhoito14 Vuorokaudessa ja suun terveydenhuollossa 4 kuukautta."

Hoitotakuun pituutta ei ole perusteltua muuttaa Helsingissä. Nykyisin hoitotakuun määräajat saavutetaan tai ovat saavutettavissa, kun totetuneet hoitotakuun ajat ovat suhteellisen lähellä nykylainsäädännön asettamia aikoja. Palveluihin on perusteetonta luoda sellaista väljyyttä, joka ei rohkaise tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 3:
Jäsen Pentti Arajärvi: Liitteen 1 sivun 18 Perustelut keskeisille toimintamenojen muutoksille -otsikon toinen kappale poistetaan.

Liitteen 1 sivun 18 viimeiseksi kaksi uutta kappaletta: "Lainsäädännön muutoksista riippumatta terveyskeskusmaksuja ei oteta käyttöön.

Lautakunta päätti 30.1.2024 terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen korotuksesta, jolloin päätettiin myös, että toimintaterapiasta ei peritä käyntiperusteista maksua ja että etävastaanotoista perittävä asiakasmaksu on 80 prosenttia perittävistä asiakasmaksuista. Maksujen korotukset sidottiin liitetaulukossa 1.3.2024 voimaan tulleen maksuasetuksen määrään. Talousarvion maksujen korotuksista päätetään erikseen."

Terveydenhuollon maksujen korottaminen ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltua, kun potilaisiin kohdistuu myös muita heidän talouttaan kiristäviä toimia. Siksi terveyskeskusmaksuja ei ylipäänsä tule ottaa käyttöön ja muiden maksujen korotukset on syytä päättää erikseen pitäen lähtökohtana nykyisiä maksuja.

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 4:
Jäsen Pentti Arajärvi: Liitteen 1 sivun 20 Lainsäädäntö (palvelukokonaisuuden toimintaan vaikuttavat lakimuutokset) -otsikon kappale muutetaan muotoon: "Turvataan riittävällä henkilöstömitoituksella ja -rakenteella laadukkaat palvelut iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa jatkamalla 0,65 perusteista henkilöstömitoitusta."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 5:
Jäsen Pentti Arajärvi: Liitteen 1 sivun 11 viimeisen kappaleen ensimmäinen virke muotoon: "Toiminta täytyy saada tuotettua vuosittain saatavalla valtion rahoituksella ja toiminnan tuotoilla."

Liitteen 1 sivun 12 ensimmäisen kappaleen toinen virke muutetaan muotoon: "Talousarvio sisältää muutosohjelman toimenpiteitä ja niiden toteuttaminen toimenpidekohtaisin erikseen tehtävin päätöksin on yksi edellytys vaadittavan tuloksen saavuttamiseksi."

Sivun 11 muutosehdotus tarkentaa tekstiä. Sivun 12 alkuperäinen teksti on liian avoin. Se saattaisi jopa sisältää tulkinnan, että kaikki muutosohjelman ehdotuksen tulee toimeenpanna ilman eri käsittelyä.

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 6:
Jäsen Samuel Adouchief: Liitteen 1 sivun 3 kaksi ensimmäistä kappaletta muutetaan:

“Vuoden 2025 talousarviossa tavoitellaan 52,9 miljoonan euron ylijäämäistä tilikauden tulosta. Ylijäämäisellä tuloksella varaudutaan taloussuunnitelmavuosien 2026–2027 pienenevään valtion rahoitukseen kasvuun.”

“Vuoden 2024 arvioitu alijäämäinen tilinpäätösennuste, 33,0 miljoonaa euroa, katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. Vuosien 2024–2027 kumulatiivinen tulos on 23,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.”

Poistetaan tarkka summa 52,9 miljoonaa.

Nähdäksemme tämän ylijäämän on oltava tarkentamattomasti pienempi, kuin mitä nyt on esitetty.

Poistetaan tarkka summa - esitämme että summa olisi pienempi, kuin mitä nyt on esitetty.

“Vuoden 2024 arvioitu alijäämäinen tilinpäätösennuste, 33,0 miljoonaa euroa, katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. Vuosien 2023–2027 kumulatiivinen tulos tavoitellaan nollatasolle.”

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 7:
Jäsen Samuel Adouchief: Liitteen 1 sivun 6 lauseen "Eri tuottamistapojen kustannusvertailujen lisäksi on tärkeää kyetä vertailemaan myös palvelujen sisältöjä ja laatua, jotta voidaan varmistaa asukkaiden palvelujen yhdenvertaisuus. " jälkeen lisätään:

"Vertailussa ja tuotantotapojen valinnassa huomioidaan myös järjestämisvastuun edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 8:
Jäsen Pentti Arajärvi: Liitteen 1 sivun 20 otsikon Keskeiset muutokset palvelujen järjestämistavoissa ja palveluverkossa toisen kappaleen viimeinen virke muutetaan muotoon: "Ostopalvelupaikkoja hankitaan silloin, kun tarvetta on täydentää ensisijaisena pidettävää kaupungin omaa palvelutuotantoa."

Sivun 20 muutosehdotus tarkentaa ostopalvelujen hankinnan periaatteita.

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Muutetaan esitys muotoon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle raamin puitteisiin laaditun kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2025 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2025–2027 taloussuunnitelmaehdotuksen liitteiden 1–4 mukaisesti.

Samalla kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että annetun raamin mukainen budjetti ei mahdollista kaikilta osin kaupunkistrategian edellyttämää toiminnan kehittämistä, segregaation torjumista ja nuorten kasvavan määrän edellyttämiä lisäyksiä nuorten palveluihin. Lisäksi maan hallituksen budjettiriihessä päättämät leikkaukset erityisesti taiteeseen ja kulttuuriin lisää merkittävästi tarvetta tukea helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että toimialle olisi suunnattava jonkun verran enemmän resursseja kuin annettu raami mahdollistaa.

Taiteen ja kulttuurin avustuksia olisi syytä nostaa vähintään 2,5 miljoonalla eurolla, jotta kaupunki pystyisi tukemaan valtionosuuksien ja valtionavustusten leikkausten aiheuttamaan taloudellista ahdinkoon joutuvia kulttuuritoimijoita.

Lisäksi nykyisten kulttuurin, liikunnan ja nuorison avustusten indeksikorotus edellyttäisi yhteensä 900 000 euron lisämäärärahaa. Lisäksi avustusmäärärahoihin tulisi lisätä miljoona euroa käytettäväksi kaikkien palvelukokonaisuuksien yhteiseen segregaatiota ehkäisevään toimintaan.

Loma-ajan toiminnan lisäämisellä nuorille on kasvava tarve, erityisesti kaupunkiuudistusalueilla. Myös kesätyösetelin laajentaminen toiselle ikäluokalle tukisi alueiden tasapuolista kehitystä. Lisäksi koulunuorisotyö tulisi vakiinnuttaa myös peruskouluissa. Nämä edellyttäisi yhteensä 850 000 euroa lisärahoitusta.

Nuorten määrän kasvuun vastaaminen edellyttää nuoriso-ohjaajavakanssien vastaavan määrän kasvattamista. Tämä edellyttäisi 200 000 euron lisämäärärahaa. Jotta Harrastamisen Suomen mallin toiminnan paikkoja voidaan osoittaa kuluvan lukuvuoden verran, tulisi määrärahaa kasvattaa 200 000 eurolla.

Kaupungin liikuntapaikkojen määrä ja käyttö on kasvanut. Jotta kasvavaan määrän ja käytön aiheuttamaan tarpeeseen voidaan vastata, niiden ylläpitokustannuksiin tulisi osoittaa 500 000 euron lisämääräraha.

Koska liikuntapalveluihin on suunnitteilla suuria investointeja, tarvittaisiin niiden läpiviemiseen projektipäällikköresursseja 200 000 eurolla. Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen, uimataitojen parantaminen sekä erityisesti kaupunkiuudistus alueiden liikuttamisen lisääminen vaatisi 400 000 euron lisäresurssin.

Jotta kirjaston palveluissa voidaan vastata niin toiminnan kuin aineiston määrässä väestönkasvuun sekä ehkäistä segregaatiota, tulisi kirjastopalveluihin ohjata yhteensä 600 000 euron lisämääräraha. Tämän lisäksi tarvittaisiin kertaluontoinen 400 000 euron määräraha uuteen digitaaliseen perustaan ja luokittelujärjestelmään.

Tietopohjainen johtaminen edellyttäisi myös toimialan yhteisiin palveluihin lisäresursseja 350 000 tuhatta euroa. Lisäksi mahdollinen kaupunkiyhteinen tilavarauspalvelu (Varaamo) edellyttäisi 300 000 euron määrärahaa.

Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen vuoden 2025 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2025–2027 laatimisohjeet (liite 5).

Kannattaja: Outi Alanko-Kahiluoto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.