Vahingonkorvaus, autovaurio, 25.2.2024, Vanha Porvoontie 30

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 6.4.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 253,09 euron vahingonkorvausvaatimuksen osoitteen Vanha Porvoontie 30 kohdalla tapahtuneesta ajoneuvovauriosta. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi 25.2.2024 klo 17.40 ajoradalla olleeseen kuoppaan, ja hakijan auton renkaat puhkesivat. Vaatimus koskee ajoneuvon korjauskustannuksia (1 243,10 euroa) ja 9,99 euron arvoista varoituskolmiota, jonka hakija oli jättänyt kuoppaan varoittaakseen muita autoilijoita. Vaatimuksen mukana on toimitettu valokuvia vahinkopaikasta sekä kartta, johon vahinkopaikka on merkitty. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella vahinko on tapahtunut osoitteen Vanha Porvoontie 32 kohdalla.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vanha Porvoontie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueen talvikunnossapito on ilmoittanut 20.2.2024 noin klo 6 vahinkopaikalla olleesta kuopasta työnjohdolle, ja kuoppa on menty paikkaamaan välittömästi kylmämassalla. Vahinkopaikalla on tehty tarkistuskäynti 22.2.2024 klo 9.15, ja tuolloin paikalla ei ole ollut kuoppaa. Sunnuntaina 25.2.2024 kuopasta on tullut ilmoituksia katupäivystykseen ja urakoitsijan tietoon. Kuoppa on paikattu seuraavana aamuna, maanantaina 26.2.2024 klo 6.05 kylmämassalla.

Vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut kooltaan noin 40 cm x 40 cm, ja se on sijainnut ajoradan oikeassa reunassa kanttikiven vieressä. Kunnossapidolta saadun selvityksen mukaan kuoppa on syntynyt noin 24 tunnissa. Kunnossapidon arvion mukaan kylmämassasta tehty paikkaus on päässyt irtoamaan vesisateen ja liikenteen takia.

Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on annettu kaupungille viisi palautetta: 23.2.2024 klo 20.32, 24.2.2024 klo 14.51, 25.2.2024 klo 19.46, 25.2.2024 klo 21.10 ja 25.2.2024 klo 23.24. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Kaupungille on saapunut seitsemän muuta vahingonkorvausvaatimusta vahinkopaikalla 23.2.2024 ja 25.2.2024 välisenä aikana tapahtuneista autovaurioista.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 15 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Vuoden 2024 tammi- ja helmikuussa oli useampi pakkas- ja plussakelijakso. Edellinen pakkasjakso ennen vahinkoa on ollut 18.2.2024 ja 21.2.2024 välisenä aikana. Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on kääntynyt 21.2.2024 klo 12 plussan puolelle, ja ollut edelleen plussan puolella vahinkopäivänä 25.2.2024 klo 17. Tuolloin havaintoasemalla lämpötila on ollut 3,1 °C ja lumen syvyys on ollut 30 cm. Lämpötila on 23.–25.2.2024 vaihdellut 0,6
°C ja 4,5 °C välillä, ja kyseisenä viikonloppuna on esiintynyt toistuvia sateita päivittäin.

Alueella toimivan kunnossapidon selvityksen mukaan kunnossapidolla ei ole tietoa siitä, mihin hakijan vahinkopaikalle jättämä varoituskolmio on kadonnut.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppa on korjattu viivytyksettä sen jälkeen, kun kunnossapito on saanut siitä tiedon.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan I, päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kunnossapidosta vastaava taho on paikannut kuopan välittömästi oman havaintonsa jälkeen 20.2.2024. Kuopan uudelleen muodostumisesta on tullut ilmoitus kunnossapidon tietoon 25.2.2024 ja kuoppa on paikattu viivytyksettä 26.2.2024. Kuoppa olisi sijaintinsa puolesta ollut myös väistettävissä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella alueella toimivalla kunnossapidolla ei ole tietoa siitä, mihin hakijan vahinkopaikalle jättämä varoituskolmio on kadonnut. Varoituskolmio on saattanut kulkeutua pois vahinkopaikalta liikenteen tai jonkin kolmannen osapuolen aiheuttamana. Kaupunki ei vastaa kolmansien osapuolien toisilleen aiheuttamista vahingoista.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.