Poikkeaminen, Pakila, Heinämiehentie 28, Telia Towers Finland Oy

HEL 2024-005777
Ärendet har nyare handläggningar
§ 4

Pakila, Heinämiehentie 28, poikkeamishakemus

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 34. kaupunginosassa (Pakila) sijaitsevaa noin 35 m²:n suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 91-423-2-59 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10310 seuraavasti:

  • Käyttötarkoitusmerkinnästä, jonka mukaan rakennuspaikka on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaavassa osoitetulle alueelle ei ole asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa. 9 k-m² suuruisen teknisen laitesuojan ja 36 m korkean maston saa rakentaa rakennuspaikalle.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Laitesuoja ja masto tulee toteuttaa 6.2.2024 päivättyjen alustavien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti. 
  • Toteutuksessa tulee välttää puiden kaatamista, maaston louhintaa, täyttöä sekä muita toimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti luontoon ja maisemaan.
  • Olemassa olevaa infrastruktuuria tulee hyödyntää siten, että kaivuutöitä tehdään mahdollisimman vähän.
  • Huoltoalueet tulee toteuttaa hiekkapintaisina ja pinta-alaltaan mahdollisimman pieninä. Huoltotie saa olla enintään 3,5 metriä leveä.
  • Kaupunginmuseolle tulee ilmoittaa hankkeen rakennustöiden aloittamisesta.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Telia Towers Finland Oy

Rakennuspaikka

34. kaupunginosan (Pakila) sijaitseva noin 35 m²:n suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 91-423-2-59.

Hakemus

Hakija hakee lupaa 9 k-m² suuruisen teknisen laitesuojan ja 36 m korkean maston rakentamiseen retkeily- ja ulkoilualueelle (VR) poiketaan voimassa olevasta asemakaavasta nro 10310 siten, että alueella ei ole kaavassa osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että lähialueiden asemakaavoihin ei ole varattu yhdyskuntateknisten rakennusten tai rakennelmien aluetta, jolle tukiaseman voisi sijoittaa. Alueelle tarvitaan uusi tukiasema matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi. Tukiaseman tilavaade on vaatimaton, eikä tukiasema rajoita ympäröivän alueen käyttöä lainkaan ja siten poikkeamista vähäisenä.

Lisäksi hakijan perustelee sijaintia siten, että matkaviestintukiasema ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 §:n mukaan puistoalueelle tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa vain

alueen tarkoitukseen soveltuvia vähäisiä rakennelmia, jollei asemakaavassa tai 46 §:ssä tarkoitetussa suunnitelmassa ole toisin osoitettu.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.6.1998 vahvistettu asemakaava nro 10310. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). VR-alueella on merkitty alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue (sm). (Muinaismuistolaki 295/1963).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Pylvään ja laitesuojan rakenteiden mallien, julkisivujen ja värien suunnittelua ohjaa Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston tyyppihyväksyntä ja oheistus (värit mm. Helsingin kaupunki rakennusvalvontavirasto, julkisivuväritysohje marraskuu 2015).

Matkaviestintukiasemien ja antennien säteilyturvallisuutta valvoo ja ohjeistaa Säteilyturvakeskus STUK.

Rakennuspaikka on Heinämiehentien eteläpuolella oleva metsäinen alue. Rakennuspaikka sijaitsee Heinämiehentie 21 kohdalta lähtevän polun varrella. Paikan lähietäisyydessä on isoja kuusia ja läheisyydessä kolme suojeltavaa lehtoa. Heinämiehentien eteläpuolella olevat korttelit on kaavassa merkitty AO/s-merkinnällä (tontin rakennuksia ja ympäristöä suojeleva aluemerkintä). Lähimmät rakennukset ovat valmistuneet 1940-luvun loppupuolella sekä 1980 luvulla.

Suunnitellulla rakennusalueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittaman (295/1963) kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus. Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Suunnitellun maston ja laitesuojan sijoituskohdan eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka rinteillä puolustusaseman rakenteet pääasiassa sijaitsevat. Mäen huipulla olevat linnoituslaitteet ovat hyväkuntoisia. Kohteen itäosa on jäänyt Niittyluhdantien varren tonttialueen alle. Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole linnoitteen kaivantoja tai rakenteita

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (22.5.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 3 kpl, joissa yhteensä 16 allekirjoitusta. Muistuttajien mielestä hakija on etsinyt uudelle matkaviestintukiasemalle sellaisen paikan, mikä johtaa hakijan kannalta optimaaliseen lopputulokseen, eikä hankkeessa ole pohdittu riittävällä tasolla sellaisia sijoituspaikkoja, mitkä eivät olisi hakijan kannalta täysin optimaalisia, mutta olisivat matkaviestintukiaseman kannalta riittävät tai hyvät, ja joista kuitenkin aiheutuisi mahdollisimman vähän muita haittoja. Lisäksi huomautuksissa todetaan, että haettu sijainti ei ole osa muuta infrastruktuuria, joka on yleinen sijoituspaikka tukiasemalle. Muistutuksissa esitetään vaihtoehtoisia paikkoja sijainnille, joiden muistuttajat katsovat sopivan paremmin kokonaistaloudellisesti ja kaupunkiympäristön kannalta rakennuspaikaksi.

Lisäksi huomautettiin, että hakijan selvityksissä ei ole perusteltu tarkemmin tukiaseman vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti sitä, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölleen.

Muistuttajien mukaan tukiasema erottuu muusta ympäristöstä aiheuttaen visuaalista haittaa alueelle, joka koostuu matalasta rakennuskannasta. Tukiaseman katsotaan sijaitsevan liian lähellä asustusta.

Muistuttajat toteavat myös, että rakennuspaikka tulee vaarantamaan Keskuspuiston ja retkeily- ja ulkoilualueen luonnon monimuotoisuutta ja luontoarvoja.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on myös täydentänyt hakemusta liitteillä (päätöksen liite 4 Muu täydentävä aineisto). Hakija ilmoittaa vastineessaan, että muistutuksissa esittämistä vaihtoehtoisista sijoituspaikoista ei pystytä halutulle alueelle palvelua tuottamaan, mikä on hakemuksessa liitteenä olleen peittokartan mukaan osoitettu. Tukiaseman 3G/4G/5G arvioitu peitto-/palvelualueen säde on noin 300–500 m.

Tukiaseman sijainnin valinta

Hakija toteaa tukiaseman sijainnin osalta, että tukiasemapaikkojen sijainti pyritään yleisesti valitsemaan niin, että se antaa parhaan alueellisen kuuluvuuden. Matkaviestintukiasemia rakennetaan asutuksien keskelle tai niiden läheisyyteen, jotta palvelu on lähellä asiakkaita. Lisäksi 4G- ja 5G-tukiaseman signaali vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Nykyiset 4G- ja 5G -tekniikat sekä aiempaa suuremmat tiedonsiirtomäärät ja -nopeudet sekä käytettävä teknologia vaativat aiempaa tiheämpää tukiasemaverkkoa palvellakseen riittävästi alueen asiakkaita. Tukiasemapaikkojen määrän, tiheyden ja sijainnin kehitys seuraa myös pitkälti sekä asukasmäärän että sen tiheyden ja sijainnin kehitystä.

Hakija toteaa, että Heinämiehentien tukiasemapaikan sijaintia kartoitettiin useammasta eri paikkavaihtoehdosta ja niitä tarkasteltiin kaavoituksen, maankäytön, maisemallisten ja radioteknisten yms. seikkojen osalta. Paikkoja tarkasteltiin karttojen, ilmakuvien ja valokuvien avulla, jonka jälkeen paikat kartoitettiin maastokäynnein. Rakennuspaikan lopullinen sijainti valikoitui yhdessä Helsingin kaupungin eri toimijoiden kanssa.

Tässä suunnitellussa hankkeessa on hakijan mukaan kyseessä matkaviestintukiasema, joka palvelee aluetta muutaman sadan metrin (300–400 m) säteellä. Suunniteltu uusi matkaviestintukiasema ylläpitää ja kehittää matkapuhelinkuuluvuutta ja datakapasiteettia alueella. Tukiasema palvelee mm. liikkuvan laajakaistan asiakkaita. Alueella hyvät ja toimivat langattomat matkaviestinverkot ovat myös turvallisuuskysymys. Yksi tukiasema voi palvella samanaikaisesti vain rajallisen määrän asiakkaita, minkä vuoksi tukiasemia täytyy rakentaa suhteellisen taajaan kaupunkialueilla, missä on paljon ihmisiä.

Hakijan mukaan tukiaseman peittoalueen suurimpina haasteina on lähellä oleva puusto ja rajallinen kapasiteettimäärä. Tukiasema pystyy palvelemaan yksinään rajallisen määrän asiakkaita kerrallaan. Mikäli tukiaseman peittoaluetta isonnetaan, niin menetetään asiakkaiden palvelukapasiteettiä huomattavasti. Tukiaseman peittoaluetta ei voida kasvattaa, koska ympärillä olevien tukiasemien asiakkaiden kapasiteettirajat tulevat eteen. Tukiasemalle haettu sijainti on tarkkaan harkittu siten, että pystytään rakentamaan haluttu peittoalue kyseessä olevalle tukiasemalle ja sen ympäröiville tukiasemille. (Hakija on liittänyt vastineeseen liitteitä, joissa on esitetty kuvallisesti tukiaseman palvelualue ja lähempien tukiasemien sijainti sekä havainnekuvat tulevan tukiaseman asettuminen maastoon, päätöksen liite 4. Muu täydentävä aineisto). Tukiasemat palvelevat kaikkien teleoperaattoreiden tarpeita.

Hakijan mukaan suunnitelmia tehtäessä kartoitettiin myös, voiko alueelle laadullisesti ja kapasiteetiltaan riittävän palvelun tuottaa jo olevia tukiasemapaikkoja hyödyntäen. Etäisyys lähimmistä olemassa olevasta tukiasemapaikasta halutun kuuluvuusalueen kannalta optimaaliseen uuteen tukiasemapaikkaan on kuitenkin niin suuri, että korvaavaa vaihtoehtoa ei ollut tarjolla. Alueella ei myöskään ole jo olemassa olevia soveltuvia rakenteita tukiasemalaitteiden asennusta varten. Näin ollen uuden tukiaseman rakentaminen kyseiseen sijaintiin on tarpeellinen ja sille on olemassa poikkeamispäätöksen edellyttämä erityinen syy.

Hakija toteaa lisäksi, että vaikka tukiasemat monesti saattavat sijaita muun infrastruktuurin yhteydessä tai yleisillä tiealueilla, ei näin aina ole ja sijainti määritetäänkin ensisijaisesti halutun kuuluvuusalueen mukaisesti. Tyypillisesti tukiasemia sijaitsee myös esimerkiksi asutuksen keskellä tai niiden välittömässä läheisyydessä tai virkistys- ja puistoalueilla.

Tukiaseman vaikutukset ympäristöön

Hakija toteaa tukiaseman vaikutuksista ympäristöön, että maston tarvitsema tila on vähäinen, eikä se pinta-alallisesti rajoita alueen käyttöä virkistys- ja retkeilykäyttöön. Rakennettava huoltotie on kapeahko, jotta eläinten kulkureitteihin tai ympäröivään luontoon ei tulisi muutoksia. Telemaston ja huoltotien rakentamisessa pyritään huomioimaan luonnon ja eläinten tarpeet mahdollisimman hyvin. Telemaston sijoituksessa on pyritty mahdollisimman vähäiseen puiden kaatamiseen ja huoltotietä rakennettaessa pyritään säilyttämään puusto mahdollisimman koskemattomana.

Lisäksi hakija toteaa, että tukiasemista mastoineen ei yleisesti ole vaaraa ympäristölle, lähistöllä olevalle asutukselle taikka ihmisille. Mastot suunnitellaan Eurokoodi-normiston mukaan, joka huomioi maston lujuustekniset näkökohdat sekä mahdollisen jäävaaran. Tässä puheena olevassa tapauksessa masto ei Eurokoodi-normiston mukaan aiheuta jäävaaraa. Masto antenneineen ei myöskään aiheuta huomautuksissa esitettyä säteilyvaaraa. Viestintäverkon antennit asennetaan ylhäälle mastoon, josta säteily lähtee vaakasuoraan eteenpäin viuhkamaisena keilana. Lähistön asukkaat eivät voi joutua antennien varoalueelle (2 m), joten sijoittamisesta ei ole säteilyhaittaa lähialueen asukkaille. Mitä viestintäverkon säteilyyn tulee yleisesti, niin tukiasemien sähkömagneettista säteilyä säätelevät lait, määräykset ja EU:n suositukset. Näiden noudattamista Suomessa valvoo asiantuntijaviranomaisena Säteilyturvakeskus. Koska säteilyasiat ovat sääntelyn ja viranomaisvalvonnan alaisia, ei erillistä säteilyarviointia tarvitse tehdä poikkeamislupahaussa.

Edellä esitetyin perustein hakija katsoo, ettei aiottu tukiasema aiheuta haittaa ympäristölleen, eikä siitä aiheudu minkäänlaista vaaraa alueen asukkaille.

Tukiaseman maisemallinen vaikutus

Hakija toteaa, että telemasto erottuu aina korkeutensa vuoksi ympäristöstään, eikä maisemaan täysin sulautuvaa mastoa ole siten mahdollista rakentaa. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja oikealla sijoittelulla voidaan ympäristövaikutuksia vähentää.

Tässä tapauksessa antennien kiinnitysalustaksi on valittu varsinaisia perinteisiä mastoja huomattavasti matalampi, yksinkertaisempi ja ilman haruksia oleva ns. putkiristikkomasto. Ilman lentoestemerkintöjä ja -valoja olevat tumman harmaat pylvään putkiosat soveltuvat hyvin taustaansa vasten. Ilmailulaitos ei siis määrää antennipylväälle lentoestemerkintöjä (tai -valoja), joten maastouttamista on edistetty värivalinnan avulla. Pimeänä aikana telemasto ei ole havaittavissa. Rakennettava telemastotyyppi on ohutrakenteinen (yläosastaan ristikkorakenteinen), joten se sulautuu varsin huomaamattomasti ympäristöönsä. Telemasto tultaisiin sijoittamaan maastokohtaan, jossa ympärillä oleva puusto toimii osaltaan näkösuojana. Puusto tukiasema-alueen ympärillä on pääasiassa havupuita. Myös maastollisesti sekä maastonmuotojen osalta sijoituspaikka on harkittu. Tukiaseman sijoitus on pyritty katsomaan niin, että vältytään enemmiltä puiden kaatamisilta tukiaseman tai sen huoltotien tieltä

Hakija korostaa, että ympäristövaikutustensa osalta mastot vertautuvat muuhun yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin, kuten voimajohtorakenteisiin ja valaisinpylväisiin. Infrastruktuuri on osa yhteiskuntaa ja modernia maisemaa.

Hakija toteaa, että yhteiskunnan toimintaa turvaava infrastruktuuri ja viestintäverkot ovat yleisen edun mukaisia ja alueen viestiliikenne on mastosta käsin rakennettavan langattoman matkaviestinverkon varassa

Hakemuksesta on pyydetty lausunto hakijan toimesta Helsingin kaupunginmuseolta.

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (3.8.2023), että hanke voidaan toteuttaa suunnitellusti, mutta seuraavilla ehdoilla: polun (jonka laidalle masto ja laitekoppi toteutetaan) eteläpuoli tulee rauhoittaa kaikelta rakentamiseen liittyvältä toiminnalta. Polun mahdollinen levennys tulee tehdä sen nykyisen linjauksen pohjoislaitaan. Mikäli mahdollista, huoltotien pintamateriaalin tulisi muistuttaa nykyistä polun pintamateriaalia ja hanke tulisi toteuttaa siten, että muutokset ympäristössä olisivat mahdollisimman vähäiset.

Muinaisjäännösaluetta ei tule käyttää varastointiin. Kaikkien hankkeessa toimivien tulee olla tietoisia, että alueella sijaitsee arkeologinen kohde. Mikäli hanketta toteutettaessa ja maata kaivettaessa havaitaan rakenteita tai muita ilmiöitä, jotka voisivat liittyä arkeologiseen kohteeseen, tulee työ välittömästi keskeyttää ja asiasta tulee viipymättä ilmoittaa Helsingin kaupunginmuseon arkeologeille dokumentointia varten. Kaupunginmuseolle tulee ilmoittaa hankkeen rakennustöiden aloittamisesta.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa alustavien suunnitelmien mukaisesti esitetylle sijainnille, koska se ylläpitää ja kehittää alueen matkaviestinpalveluja estämättä metsäisen retkeily- ja ulkoilualueen virkistyskäyttöä.

Haettu poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, kun huomioidaan poikkeamisella sallittavan rakentamisen pienialaisuus ja vaikutukset sekä poikkeamiselle asetetut ehdot.

Mastojen rakentaminen on välttämätöntä matkaviestinpalveluiden tuottamiseksi, ja ne lähtökohtaisesti poikkeavat aina muusta rakennetusta ympäristöstä. Tukiasemaverkon tihentäminen on välttämätöntä riittävien tietoliikenneyhteyksien tarjoamiseksi. Alustavissa suunnitelmissa esitetty ratkaisu on maisemallisesti ja teknisesti mahdollinen. Muistutuksissa esille tuotuja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on hakija tarkastellut ja päätynyt siihen, ettei niiltä pystytä halutulle alueelle palvelua tuottamaan. Sijaintivaihtoehdot eivät ole toteutuskelpoisia, sillä ne eivät sijaitse tietoliikenneverkon kannalta optimaalisella paikalla peittoalueen näkökulmasta.

Telemastot erottuvat korkeutensa vuoksi ympäristöstään, eikä maisemaan täysin sulautuvaa mastoa ole mahdollista rakentaa. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja oikealla sijoittelulla voidaan maisemallisia ja ympäristövaikutuksia vähentää. Suunnitellun tietoliikennemaston maisemavaikutuksia lieventää se, että masto ja laitetila sijaitsevat puustoisen alueen ympäröimänä. Tukiasema ei sijaitse avoimella paikalla tai aivan metsäalueen reunassa eikä rakennusten pihapiirissä.

Sijoituspaikka Keskuspuiston kokonaisuutta ajatellen on riittävän hienovaraisesti alueen reunaosassa. Rakennuspaikka ei sijaitse sellaisella paikalla, jolla olisi erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, kuten esimerkiksi erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeällä esiintymispaikalla. Telemaston ja huoltotien rakentaminen tuo vain vähäisiä muutoksia eläinten kulkureitteihin, ympäröivään luontoon tai puustoon.

Rakennuspaikka ei sijaitse asemakaavassa muinaisjäännösalueella, vaan sijainti on sen ulkopuolella. Kaupunginmuseon lausunto tulee kuitenkin ottaa huomioon, kun toteutetaan kaivuutöitä (mahdolliset rakenteet ym.). Aluetta ei saa myöskään käyttää varastointiin.

Hakija on toimittanut poikkeamishakemuksen liitteenä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA, 895/1999) 64 §:n mukaiset selvitykset lähimmistä olemassa olevista ja suunnitelluista mastoista sekä siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia vapaita antennipaikkoja käytettävissä. Vaihtoehtoja ei ole löytynyt ja siksi poikkeamista asemakaavasta on ollut välttämätöntä hakea.

Päätöksessä on annettu ehtoja, joilla pyritään varmistamaan hankkeen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Asetetut ehdot varmistavat tukiaseman sopeutumisen maisemaan ja muuhun ympäristöön ja minimoivat rakentamisesta aiheutuvat haitat retkeily- ja ulkoilualueelle ja sen luonnolle.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten tietoliikenneyhteyksien palvelutason turvaaminen ja parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 47, 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Detta beslut publicerades 28.01.2025

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 4 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 4 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Antti Varkemaa, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37053

antti.varkemaa@hel.fi

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Beslutsfattare

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja