Vahingonkorvaus, autovaurio, 4.3.2024, Lauttasaaren silta

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 2.5.2024 esittänyt kaupungille määrältään 337,05 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vaurioitui hakijan ajettua ajolinjalla olleeseen syvään ja terävään kuoppaan Lauttasaaren sillalla 4.3.2024 klo 9. Vahinkopaikka oli Ruoholahden päässä kaupunkiin menevällä kaistalla sillan saumakohdassa. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu kuvia vahinkopaikalla olleesta kuopasta ja kartta, johon vahinkopaikka on merkitty.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka Lauttasaaren sillalla on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia. Pääkadun urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on merkinnyt 2.4.2024 korjattavaksi vahinkopaikalla olleen kuopan, ja kuoppa on korjattu kylmämassalla 8.4.2024. Paikalla on ollut pieni asfalttipurkauma vuodesta 2021 lähtien. Purkauma on pysynyt kooltaan samanlaisena talveen 2024 saakka, ja siinä ei ole ollut aikaisemmin korjaustarvetta. Kunnossapito on tehnyt 11 tarkastusajoa vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana vahinkopaikkaa vastakkaiseen suuntaan menevällä kaistalla, ja tarkastusajon 28.2.2024 kaistalla, jossa kuoppa on ollut. Tällöin ei ole havaittu korjaustarvetta. Kuoppa on muodostunut korjausta vaativaksi arviolta päivissä. Kunnossapidon tietoon ei ole tullut ilmoituksia vahinkopaikalla olevasta kuopasta ennen vahingon tapahtumista.

Vahinkopaikalla on valaistu ajorata, jossa on normaalilevyiset 3,5 metriä leveät kaistat. Kuoppa on ollut hakijan kuvasta arvioituna noin 30 cm x 20 cm leveä, ja sen syvyys on ollut arviolta 5–7 cm sauman etureunassa. Muilta osin kuoppa on ollut matalampi.

Kunnossapidon omien havaintojen mukaan vahingon tapahtumisen ajankohtana kuoppia muodostui ajoradoille nopeasti lyhyessä ajassa vallinneiden keliolosuhteiden takia. Loppuvuodesta 2023 satoi runsaasti lunta, ja alkuvuoden 2024 lämpötila vaihteli nollan molemmilla puolilla, jonka seurauksena lumi suli ajoradoille. Kunnossapito aloitti tehostetut paikkaustoimet keväällä 2024 katujen reikiintymisen takia.

Kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta helmikuun ja maaliskuun 2024 aikana. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 10 700 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Vuoden 2024 tammi- ja helmikuussa oli useampi pakkas- ja plussakelijakso. Vahinkoa edellinen plussakelijakso on päättynyt vahinkoa edeltävänä päivänä, 3.3.2024 klo 20 lämpötilan käännyttyä pakkasen puolelle. Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 4.3.2024 klo 9 lämpötila on ollut -1,7 °C, lumen syvyys on ollut 13 cm. Keli on ollut pilvinen, ja meneillään on ollut vähäinen lumisade.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa tai sen jälkeen. Kuoppa on paikattu 8.4.2024 kylmämassalla kunnossapidon oman havainnon perusteella. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.