Poikkeamishakemus (Laajasalo, Kutteritie 13)
Poikkeamishakemus (Laajasalo, Kutteritie 13)
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49118 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilta osin:
- poikkeaminen asemakaavassa nro 8280 osoitetusta tontin tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyy 80,75 k-m²
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- tontille saa tehdä vain yhden enintään 3 metriä leveän ajoliittymän
- Kutteritien varren vehreä katukuva, puusto ja maastomuodot tulee säilyttää
- tontilla saa olla autosuojia, asunnon ulkopuolista asumista palvelevia tiloja (varasto-, huolto- ja askartelutilat) sekä kasvihuoneita enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta, eli korkeintaan 130 m²
- tulee varmistaa, että rakentamiseen katokset mukaan luettuina käytetään enintään 30 % tontin pinta-alasta (peittoala)
Hakija
********** (jättöpäivämäärä 20.7.2017)
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49118 tontti 10.
Hakemus
Hakija hakee lupaa kahden asuinakennuksen rakentamiseen tontille siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy. Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 tehokkuuten e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi nykytilanteesta 80,75 k-m² (25 %).
Tontilta puretaan v. 1957 rakennettu puutalo sekä puurakenteinen kylmä autotalli, jonka jälkeen tontille rakennetaan kaksi 1 ½-kerroksista asuinrakennusta, joissa on yhteensä kolme asuntoa. Määräosaan A rakennetaan kahden asunnon asuintalo (189 k-m²). Määräosaan B rakennetaan yhden asunnon asuintalo. Yhteensä rakentamista on 407,75 k-m². Rakennusoikeus ylittyy asemakaavasta 80,75 k-m² ja vastaa tällöin tonttitehokkuuslukua e=0,25.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennusoikeuden nosto tehostaa tontin tarkoituksenmukaista käyttöä, edistää maankäytön tehostumista alueella, sekä mahdollistaa kolmen sukupolven yhteisasumisen. Hakijan tietojen mukaan alueelle on aiemmin myönnetty vastaavia rakennusoikeuden lisäyksiä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 8280. Asemakaavan mukaan tontti on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuus on e=0,20, joka vastaa 327 k-m² kerrosalaa. Tontin pinta-ala on 1 635 m².
Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia enintään 20 m²/asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista, asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huolto- ja askartelutilaa enintään 15 m²/asunto, sekä kasvihuoneita enintään 20 m²/asunto. Em. tiloja saa kuitenkin olla AO-korttelialueella enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuina. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.
2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.
Asemakaavassa osoitettu rakennuksen vähimmäisetäisyys katualueen rajasta on 5 m, ja vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita. Muussa tapauksessa vähimmäisetäisyys on 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontit rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tonton rajasta on 2 m.
Kutteritien varrella on kadun puolella oltava pensasaita tai puita ja pensaita. Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 80 k-m².
Alueella on voimassa oleva yleiskaava 2002, jossa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan tavoitteena on hakemuksen kohteena olevan tontin alueella tiivistää pientaloalueita. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jossa korttelitehokkuudeksi on määritelty alle 0,40. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1957 valmistunut asuinrakennus sekä autotalli. Asuinrakennus on on Puutalo Oy:n tyyppitalo. Kutteritien varsi on luonteeltaan vehreää ja puusto ja kasvilisuus runsaahkoa ja hyvin hoidettua.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (31.8.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle. Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty kannanotto maaomaisuuden kehittäminen ja tontit–palvelulta, joka toteaa (28.9.2017), että rakennusoikeuden määrän noustessa n. 81 k-m² maankäyttösopimusta ei tehdä. Lisäksi se huomauttaa, että koska tonttia 49118/10 ei ole rekisteröity, tulee tontin rekisteröiminen hoitaa ennen kuin tontille voi saada rakennusluvan.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Laajasalossa on alueita, joiden tonttitehokkuus on suhteellisen alhainen. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltavat täydennysrakentamista, mitä osin on jo tapahtunut. Olemassa olevilla asuinalueilla lisärakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä. Poikkeamista asemakaavamääräyksestä on haettu rakennusoikeuden ylityksen osalta. Niitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kaikki kiinteistön omistajat voivat tasapuolisesti hakea poikkeamispäätöstä.
Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, poikkeamisella mahdollistetaan uusien asuinrakennusten rakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla siten, että asuinrakennusten koot ovat tarkoituksenmukaisia. Tonttia voidaan siis pitää hyvänä mahdollisuutena täydennysrakentamiselle. Lähialueella on myönnetty vastaavanlaisissa tilanteissa poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen.
Asemakaavassa määrätyissä rakennuksen vähimmäisetäisyyksistä tontin rajoista tulee pitää edelleen kiinni.
Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuina. On varmistettava, että tehokkuusluvun nostamisen vaikutus tontin peittoalaan ei muutu kaavamääräyksestä.
Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisesa puistomaisessa kunnossa.
Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia enintään 20 m²/asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista, asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huolto- ja askartelutilaa enintään 15 m²/asunto, sekä kasvihuoneita enintään 20 m²/asunto. Em. tiloja saa kuitenkin olla tontilla enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Tilanteessa, jossa tontilla on kolme asuntoa, saa em. tiloja olla yhteensä korkeintaan 130 m².
Myönnetyn poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2017, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Detta beslut publicerades 09.11.2017
Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 09 310 37303