Poikkeamispäätöshakemus, Kaartinkaupungin tontti 48/16, Fabianinkatu 4, Fastighets Ab Sirius c/o Estlander & Co Ab
Kaartinkaupunki, Fabianinkatu 4, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 48 tonttia 16 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9899 seuraavasti:
- toimistohuoneisto muutetaan asunnoksi vastoin asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K).
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- tilojen säilyneisyydestä tulee tehdä tarkastelu ja suojelumääräyksen toteutumisesta rakennusluvan yhteydessä on neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa.
Hakija
Fastighets ab Sirius c/o Oy Estlander & Co Ab
Rakennuspaikka
3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 48 tontti 16
Hakemus
Hakija hakee lupaa yhden toimistohuoneiston (250 k-m²) käyttötarkoituksen muuttamista asunnoksi poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 9899 siten, että asemakaavassa tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että yhtiölle on vuonna 2017 myönnetty poikkeaminen toimistohuoneistojen pysyvälle käyttötarkoituksen muutokselle asunnoiksi 1 205 k-m²:n osalta. Kyseessä oleva huoneisto sisältyi edellä mainittuun poikkeamispäätökseen, mutta sille ei ehditty hakea rakennuslupaa edellisen poikkeamispäätöksen perusteella.
Hakijan mukaan muutokselle on samat edellytykset kuin aiemman poikkeusluvan käsittelyn aikaan. Hakijan mukaan asemakaavan käyttötarkoitusmerkintä on toteava, eikä erityisen suunniteltu tai ohjaava. Hakija tuo esiin, että naapurikiinteistöön (Kasarmikatu 21) on valmistunut 2017 merkittävä määrä uutta toimisto- ja liiketilaa, jolloin alueen toiminnallinen tasapaino säilyy, eikä nyt haettavalla pienellä muutoksella ole haitallisia vaikutuksia siihen. Kohteen kadunpuoleiset ensimmäiset kerrokset säilyvät myös toimitilakäytössä. Huoneiston muutos olisi luontevaa myös siksi, että kerroksen muut huoneistot ovat jo asuntoja ja muutos edesauttaisi asuinkäytön vaatimaa rauhallisuutta.
Lisäksi hakija vetoaa hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin, luottamuksensuojaan, yhdenvertaisuuteen ja omaisuuden suojaan muun muassa sillä perusteella, että vastaava lupa on myönnetty vain noin kaksi vuotta aiemmin ja rakennuslupa viereiseen huoneistoon 2019, jolloin omaksuttua tulkintalinjaa tulisi noudattaa.
Huoneisto on ollut pitkään asuinkäytössä ja se muutettiin toimistoksi vasta 1980-luvulla. Asunnoksi palauttaminen mahdollistaa historiallisesti arvokaan tilan alkuperäisten rakenteiden esiin ottamisen. Vanhan huoneiston pohjaratkaisua on vaikea muuttaa, eikä se hakijan mukaan täytä nykyvaatimuksia toimistolle ja näin ollen sitä on ollut vaikea saada vuokralle.
Hakijan mukaan poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö, suojeluarvojen parantaminen, asumisviihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen ja vanhan asuinrakennuksen palauttaminen alkuperäiseen käyttöön.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.1.1992 vahvistettu asemakaava nro 9899. Tontin käyttötarkoitukseksi on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) ja kadunvarsirakennuksen katutasoon tulee sijoittaa myymälä- tai muita asiakaspalvelutiloja. Ullakolle saa sisustaa asuntoja asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Tontin rakennusoikeus on 6 684 k-m². Asemakaavan mukaan rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena merkinnällä sr-1. Arvokkaat sisätilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa tai tyyliä ei turmella.
Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.
Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Aluemerkinnässä määrätään, että liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 11.4.2017 hyväksynyt periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella, joiden mukaan tontti kuuluu keskusta-alueeseen (vyöhyke C), jota on tavoitteena kehittää työpaikkavaltaisena alueena. Periaatteissa todetaan, että liikekeskustan alueella muutokset asumiseen eivät ole perusteltuja. Keskeisillä korkean tuottavuuden työpaikka-alueilla liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei tule lähtökohtaisesti vähentää. Muutokset ovat mahdollisia esimerkiksi, mikäli osa-alueelle on rakenteilla merkittävä määrä uutta toimitilaa. Edellytettyjen selvitysten tulee osoittaa, ettei muutos ole eri osa-alueiden tavoitteiden vastainen eikä muutoksilla ole haitallisia vaikutuksia.
Alueen toimistokysyntä on suurta ja sen vuoksi nykyiset toimistotilat on tarkoituksenmukaista säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan myös lisätä alueen toimitilamäärää. Riittävä toimitilatarjonta on olennaista keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoiman säilyttämiseksi, kaupallisten palvelujen ylläpitämiseksi sekä yrityskeskittymien ja niistä saatavien keskittymisetujen muodostumiseksi. Vaikka Kasarmikatu 21 naapurikiinteistöön on valmistunut uusi toimistorakennus, ei alueen toimitilamäärä ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi, kuten hakemuksessa esitetään. Kaartinkaupungissa toimistorakennuksissa sijaitseva toimistotilakanta on päinvastoin vähentynyt 7 % vuosien 2003–2018 välisenä aikana (Toimistojen markkinalähtöinen kysyntä ja sijoittuminen Helsingissä, Catella Property Oyj, 2019).
Huoneisto sijaitsee vuonna 1905 valmistuneessa jugend-talossa. Hakemuksen kohteena oleva huoneisto sijaitsee rakennuksen 5. kerroksessa. Rakennuksessa on tällä hetkellä toimistotiloja, liiketiloja ja asuntoja. Toimistoja on hakijan ilmoituksen mukaan n. 2 230 k-m² ja asuntoja 2 020 k-m². Nyt haetun 250 k-m²:n muutoksen myötä rakennuksen pääkäyttötarkoitus muuttuisi asumiseen.
Kaupunginhallitus on 30.1.2017 § 96 myöntänyt kiinteistöön poikkeamisen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta 1 205 k-m²:n osalta. Nyt hakemuksen kohteena oleva huoneisto kuului tähän poikkeamispäätökseen, mutta sen muuttamiseksi asumiseen ei haettu rakennuslupaa poikkeamisen voimassaoloaikana.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (4.11.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (19.11.2019), että käyttötarkoituksen muutos toimistokäytöstä asuinkäyttöön on perusteltua rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen palauttamiseksi. Kuitenkin muutoksen yhteydessä on tärkeää varmistua siitä, että rakennuksen arvokkaat sisätilat säilyttävät rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa asemakaavan suojelumääräyksen mukaisesti. Poikkeamispäätöstä hakevan tulee suorittaa huoneiston tilojen säilyneisyyden tarkastelu erillisen tilainventoinnin myötä, jossa säilyneet tilamuodot ja -sarjat, pinnat sekä kiinteät rakennusosat on dokumentoitu. Arvokkaita tilasarjoja ja huonemuotoja ei saa muutoksessa purkaa. Parhaiten tilojen ja tilasarjojen alkuperäinen arvo säilyy, mikäli alkuperäistä huoneistojakoa seurataan myös jatkossa. Välipohjien kunnostaminen tulee tehdä siten, ettei arvokkaiden kiinteiden rakennusosien säilyminen (esimerkiksi arvokkaat pintamateriaalit, mahdollinen kattopalkisto, kattolistat ym.) vaarannu. Tästä johtuen rakennuksen välipohjiin ei tulisi lähtökohtaisesti kajota. Talon arvokkaat säilyneet jugend-uunit tulee säilyttää.
Kaupunginmuseo puoltaa Fabianinkatu 4 poikkeamispäätöshakemusta tilojen muuttamiseksi asuinkäyttöön, voimassa olevan asemakaavan suojelumääräyksen sr-1 ja oheisten huomioiden mukaisesti.
Päätöksen perustelut
Huoneiston käyttötarkoituksen muutokselle on jo myönnetty vastaava poikkeamispäätös vuonna 2017. Nyt hakemuksen kohteena oleva huoneisto kuului tuolloin kokonaisuuteen, jossa kuudelle toimistotilalle myönnettiin poikkeaminen asunnoiksi muuttamiseen ja kyseinen huoneisto on ainoa, jonka muuttamiselle ei ole vielä myönnetty rakennuslupaa. Edellä mainittu poikkeamispäätös valmisteltiin, kun nykyinen yleiskaava ei ollut vielä lainvoimainen, eikä periaatteita käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen ollut vielä hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Haettavan muutoksen kohteena oleva huoneisto sijaitsee rakennuksen 5. kerroksessa, jossa muut huoneistot on jo muutettu asunnoiksi. Rakennuksen alempiin kerroksiin jää muutoksen jälkeen edelleen 1 980 k-m² toimitilaa.
Muutoksessa on noudatettava asemakaavan mukaista suojelumääräystä sisätilojen osalta. Tilojen säilyneisyydestä tulee tehdä tarkastelu. Alkuperäisenä säilyneitä tilasarjoja ja huonemuotoja, pintoja, tulisijoja tai muita kiinteän sisustuksen yksityiskohtia ei saa muutoksessa hävittää. Suojelumääräyksen toteutumisesta rakennusluvan yhteydessä neuvotellaan kaupunginmuseon kanssa.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Mikäli vuoden 2017 poikkeamispäätöksen sekä tämän poikkeamispäätöksen mukainen kokonaisuus ja maankäytöllinen ratkaisu tullaan myöhemmin vakiinnuttamaan asemakaavamuutoksella, arvonnousua pidetään asemakaavan tuomana hyötynä mahdollisesta maankäyttösopimuksesta neuvoteltaessa. Poikkeamisluvan tuoma arvonnousu arvioidaan tällöin maankäyttösopimuksen neuvotteluajankohdan markkinahintatason ja kaupungin silloin voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 09.03.2020
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 20 §.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 20 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Sinikka Lahti, arkkitehti, puhelin: 09 310 37478