Poikkeamispäätöshakemus, Munkkiniemi tontti 30206/5, Papinpöydänkuja 1, Helsingin seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakuntayhtymä
Munkkiniemi, Papinpöydänkuja 1, 3 ja 5, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin 30206 tontteja 2, 3 ja 4 koskevan poikkeamishakemuksen alla olevilla ehdoilla. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11677 seuraavasti:
- rakennusalojen rajat ylittyvät tonteilla
- asemakaavan mukaisia enimmäiskorkeuksia ylitetään sekä pihatasossa että räystäskorkeuksissa
- asuinrakennusten katoille voidaan sijoittaa teknisiä laitteita
- korttelin läpi asemakaavassa esitetyn tulvareitin paikkaa muutetaan
- korttelin asemakaavassa määriteltyjä asuntojen kokojakaumaa koskevista määräyksistä poiketaan
- 4-kerroksisten asuinrakennusten porrashuoneissa ei ole läpi talon yhteyttä maantasokerroksessa ja ko. rakennusten päätyihin merkityt kaksikerroksiset asunnot muutetaan yksikerroksiksi
- pysäköintipaikkojen laskentaperusteena voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen ajankohtana voimassa olevaa laskentaohjetta.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- korttelin 30206 pihakannen ylin korkeusasema on enintään +6.0. Pihakannen ja Lehtisaarentien sekä Papinpöydänkuja väliset alueet tulee maisemoida huolellisesti istutuksin välttäen tukimuurien rakentamista. Tulvareitistä tulee laatia erillinen suunnitelma rakennusluvan yhteydessä.
- rakennusalojen rajojen ja rakennuskorkeuksien ylitykset voivat olla enintään viitesuunnitelman 20.9.2019 mukaisia.
- korttelin 30206 muodostamassa kokonaisuudessa asuntojen lukumäärästä vähintään 50% tulee toteuttaa perheasuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän.
- korttelin 30206 muodostaman kokonaisuuden vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoiteluku.
- korttelissa 30206 tulee tuottaa uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavat tekniset laitteet ja katoille sijoitettavat ilmanvaihdon poistopuhaltimet tulee suunnitella osana rakennusten arkkitehtuuria.
- Papinpöydänkujalle katutasossa liittyvissä tiloissa tulee olla suuria ikkunoita sekä tonteilla 3 ja 4 myös suorat sisäänkäynnit yhteistiloihin Papinpöydänkujalta.
- pysäköintikellariin voidaan osoittaa 2 autopaikkaa yhteiskäyttöautoille soveltaen voimassa olevaa autopaikkamäärien laskentaohjetta. Muilta osin tulee noudattaa asemakaavan mukaista autopaikkojen mitoitusta.
Hakija
Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät / Lehtisaaren rakennuttaja Oy
Rakennuspaikka
31. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin 30206 tontit 2, 3 ja 4.
Hakemus
Hakija hakee lupaa viiden asuinrakennusten (yhteensä 7 000 as. k-m2) ja autokellarin rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 11677 siten, että rakennusalojen rajat ylittyvät tonteilla, asemakaavan mukaisia enimmäiskorkeuksia ylitetään sekä pihatasossa että räystäskorkeuksissa, katoille sijoitetaan teknisiä laitteita, tulvareitin paikkaa ja korttelin kaavassa määriteltyä asuntojen kokojakaumaa muutetaan, porrashuoneissa ei ole läpi talon yhteyttä maantasokerroksessa, kaksikerroksiset asunnot muutetaan 1-kerroksiksi ja pysäköintipaikkojen laskentaperusteena käytetään kaupungin nykyistä laskentaohjetta.
Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:
- Rakennusalojen osalta rakennusten sijoittelu noudattaa kaavan periaatetta, kerrosluvut ja kerrosalamäärät ovat kaavan mukaisia. Rakennusrunkojen mitat mahdollistavat normaalin rakennustavan ja monipuolisen asuntojakauman. Paikoituskellariin saadaan pysäköinti paremmin järjestettyä ja piha-alueille saadaan tavoitellut toiminnallisuudet.
- Korkeusasemien osalta Helsingin nykyisen korkojärjestelmän +-korkeudet ovat 0,3 m enemmän kuin asemakaavan laatimisen ajan +-korkeudet. Näin ollen kaikista suunnitelmassa esitetyistä korkeuksista tulee vähentää 0,3 metriä, kun niitä verrataan asemakaavassa esitettyihin korkeuksiin. Kannen taso ylittää asemakaavan lukemat 0,6 m, räystäskorko lamellitaloissa tonteilla 3 ja 4 ylittää asemakaavan lukemat 1,3 metriä, räystäskorot pistetalossa tontilla 2 ylittävät asemakaavan lukemat 1,9 m. Kaavan mukainen ratkaisu tarkoittaisi paikoituskellarin lattiatasoksi noin +1.5 m, mikä on selvästi kaupungin määrittämän tulvatason alapuolella. Ratkaisu olisi elinkaarinäkökulmasta riskialtis, hiilineutraalisuustavoitetta vastaan ja johtaisi vedenpaine-eristykseen sekä vesien pumppaamisen tarpeeseen. Paikoitustason lattiakoroksi on valittu +2,5. Se on alin taso, mikä voidaan viemäröidä luonnollisesti eikä ole tulevan merenpinnan nousun vuoksi vaarassa 100 vuoteen näillä näkymin. Pihakannen realistinen korkeusasema on täten + 6.0, lisäksi määräysten mukaiset kallistukset kohti rakennuksia. Räystäskorot nousevat, koska rakennuksissa varaudutaan suurempaan kerroskorkeuteen nykyaikaisen kesäaikaisen jäähdytystekniikan vuoksi. Vesikattojen ja terassikattojen rakennekorkeuksissa varaudutaan riittäviin paksuuksiin energiataloudellisista syistä. Papinpöydänkujan lähiympäristöön on kiinnitetty erityistä huomiota kaavan tavoitteiden mukaisesti. Lamellitalojen kellaritasossa sijaitsevat yhteistilat aukeavat kujalle, tuoden kujalle aktiviteettia ja yhteisöllisyyttä. Asunnot jäävät omaan rauhaansa pihatasolle.
- Teknisten laitteiden sijoittamisen osalta: normaali ilmanvaihtotekniikka ja energiaomavaraisuuteen tähtäävät laitteet sijoittuvat luonnollisesti vesikatoille. Hyvin suunnittelemalla ne eivät ole kaupunkikuvallisesti häiritseviä. Myös esim. aurinkopaneelien ja -keräimien tulee olla mahdollisia.
- Tulvareitin sijoittamisen osalta: tontin läpi johdettu tulvareitti olisi riski pihanalaiselle paikoitukselle ja heikentäisi piha-alueiden toimivuutta. Lehtisaarentien eteläpuolen rinteeltä tontin läpi asemakaavassa osoitettu tulvareitti on johdettu tonttien eteläreunaa pitkin Lehtisaarentien laitaa kohti lähiympäristösuunnitelman mukaista hulevesiallasta. Ratkaisu on turvallinen ja luonteva liittyen alueen suunniteltuihin kuivatusreitteihin.
- Huoneistojakauman ja maantason sisäänkäyntien osalta: kaavan mukainen 75m2 keskipinta-ala ei vastaa nykyistä tarvetta, joka painottuu kompakteihin kaupunkiasuntoihin myös perheasuntojen osalta. Useat yleiset sisäänkäynnit haittaisivat maantasoasuntojen pihojen viihtyvyyttä, myös esteettömyyden järjestäminen hankaloituisi. Yhteys porrashuoneista on osoitettu kunkin tontin oleskelupihalle, mikä luo hyvät edellytykset yhteisöllisyydelle.
- 2-kerroksisten asuntojen muutosten osalta: Tonteilla 3 ja 4 rakennusten pohjoispäässä olevat 2-kerroksiset osat, joissa on rakennusoikeutta 150m2 ja asemakaavan mukaan vain yksi kaksikerroksinen asunto, eivät sijaintinsa, kokonsa ja toiminnallisuutensa puolesta vastaa vallitsevaa tarvetta asunnoille. Lehtisaaressa on useita suuria rivitaloasuntoja myynnissä hyvin edullisin hinnoin eivätkä ne mene siltikään kaupaksi.
- pysäköintipaikkojen laskentaperusteen osalta: paikkojen määrässä sovelletaan kaupungin nykyistä ”Asuntotonttien pysäköintipaikkojen laskentaohjeet” -julkaisua. Etäisyys runkolinjan 510 pysäkille on alle 600 metriä. Pyritään kaupungin tavoitteiden mukaisesti ohjaamaan asukkaita joukkoliikenteen käyttöön. Hyvä yhteys Keilaniemen metroasemalle ja Helsingin niemen suuntaan sekä Pasilan asemalle luo hyvät edellytykset autopaikkatarpeen pitämiseen kohtuullisena. Suunnittelun edetessä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa myös muita toimenpiteitä parkkipaikkojen käytön tehostamiseksi ja kestävien kulkumuotojen edistämiseksi. Parkkihallia ei täten tarvitse ulottaa Lehtisaarentien alle asemakaavan mukaisesti, mikä luo hyvät edellytykset puiden istuttamiselle ja muidenkin istutusten järjestämiselle katuvarressa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 11.2.2009 hyväksytty asemakaava nro 11677. Asemakaavan mukaan tonteille 30206/3 ja 4 saa rakentaa 4-kerroksisa kerrostaloja yhteensä 4 800 k-m2 ja tontille 30206/5 6-8-kerroksisen asuinkerrostalon (2 200 k-m2) jonka katutasoon tulee sijoittaa liike- ja myymälätilaa 100 k-m2.
Helsingin yleiskaavassa (2016) tontti 2 ja osa tontista 3 on osoitettu lähikeskusta-alueeksi C3, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena Tontti 4 ja osa tontista 3 on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0.
Nykytilanteessa alueen länsipää on toiminut pysäköintialueena ja itäpää hiekkapintaisena pelikenttänä. Alueelle sijoitetut pysäköintipaikat on voimassa olevassa kaavassa sijoitettu muualle ja uusi keinonurmipintainen pelikenttä on rakennettu alueen pohjoispuolelle. Tällä hetkellä alueen läpi kulkee väliaikaisesti autotie Kaskisaaren suuntaan, koska alueen eteläpuolisella osuudella Lehtisaarentietä tehdään voimassa olevan kaavan mukaisia katutöitä.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille sekä Lehtisaari-seura ry:lle ja Lehtisaaren Huolto Oy:lle kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (27.11.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 2 kpl. Toinen muistuttaja ilmoittaa, että se ei hyväksy esitettyä poikkeamaa parkkipaikkojen laskentaohjeen osalta. Lehtisaari-seura ry:n mielestä haetut poikkeamiset eivät vaali alueen profiilia tai erityispiirteitä. Muistutuksen mukaan ne vaarantavat alueen jalankulun sekä lisäävät liikenneturvattomuutta pysäköintitilojen puuttumisen vuoksi. Lisäksi muistuttajan mielestä poikkeamislupaa haetaan yksinomaan taloudellisten syiden vuoksi, eikä poikkeamista siksi tulisi myöntää. Muistuttajan mielestä kuulemisprosessia ei ole tehty lain vaatimusten mukaisesti, koska kuulemista ei ole osoitettu laajemmalle kuin naapurikiinteistöille ja Lehtisaari-seuralle. Erityistä huomiota kiinnitetään myös alueen luontoarvojen vaarantumiseen (mm. liito-oravat) sekä asuntojakauman muutokseen kaavaa pienasuntovaltaisemmaksi. Pysäköintihallin korkeuden nostoa pidetään maisemallisesti hankalana.
Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset ja lausunnot (sähköposti 20.12.20119). Vastineen antaja (Lehtisaaren rakennuttaja Oy) kertoo voittaneensa seurakuntayhtymien järjestämän tarjouskilpailun ko. tonteista, jonka perusteella se on laatinut viitesuunnitelmat ja on oikeutettu ostamaan vuokraoikeuden ko. tonteista. Lehtisaaren rakennuttaja Oy kertoo tavanneensa Lehtisaari-seura ry:n edustajat kahdesti tammikuun 2020 aikana. Se ilmoittaa keskustelujen perusteella jakavansa seuran kanssa yhteisen tavoitteen kehittää Lehtisaarta ja kasvattaa sen suosiota uniikkina asuinalueena Helsingissä ja katsoo viitesuunnitelmien olevan linjassa Lehtisaari-seuran muistutuksessa esittämien suunnitelmien laatua ja ympäristön erityispiirteiden vaalimista koskevien tavoitteiden kanssa. Perheasuntovaatimuksesta poikkeaminen syy ei ole taloudellinen, vaan kysyntään ja nykyisiin kaupungin vaatimuksiin perustuva. Pysäköintikannen korkeusaseman muutos parantaa ratkaisua Papinpöydänkujan puolella mahdollistaen esteettömän kulun pohjakerroksiin sijoitettaviin yhteistiloihin ja ottaa kaavaa paremmin huomioon myös alueen tulvariskin. Lehtisaaren rakennuttaja Oy ilmoittaa Lehtisaari-seura ry:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päivittäneensä näkemystään autopaikkojen tarpeesta. Autopaikkojen osalta tavoitteena on rakentaa niin paljon paikkoja kuin asukkaat tarvitsevat; pysäköintikellari on toteutettavissa vanhan kaavan mukaisena. Päivitykseksi nykyiseen kaavaan Lehtisaaren rakennuttaja Oy toivoo, että parkkihalliin voidaan osoittaa paikkoja yhteiskäyttöautoille nykyisten säännösten mukaisesti.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Oy:lta, Helen Sähköverkko Oy:ltä sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä.
Helsingin seudun ympäristöpalveluilla ei ole huomautettavaa Helsingin seurakuntayhtymän ja Vantaan seurakuntayhtymän hakemiin korttelin 30206 tontteja. Muita lausuntoja ei ole tullut.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetyt suunnitelmat noudattavat asemakaavan asettamia keskeisiä tavoitteita (kuten rakennusten käyttötarkoitus, sijoittuminen korttelialueelle, kerrosluvut ja rakennusoikeus). Kaava on valmisteltu vuosina 2004-2009, jonka jälkeen moni asuntorakentamisen tekninen vaatimus, ohjeistus sekä Helsingin korkojärjestelmä ovat muuttuneet.
Kuten hakija perusteluissaan viittaa, rakennusten sijoittelu noudattaa kaavan periaatteita. Viitesuunnitelmassa (20.9.2019) esitetyt kokonaisuuden kannalta varsin vähäiset rakennusalojen ylitykset mahdollistavat toimivat ja monipuoliset asuntoratkaisut sekä hieman paremmin toimivan pysäköintihallin. Korkeusasemiin vaikuttaa Helsingin korkojärjestelmän muutos asemakaavan laatimisen jälkeen (0.3 m). Pihakannen korkeuden nosto (ehto: enintään tasoon +6.0) vähentää paikoitushallin tulvariskejä, joiden voi katsoa lisääntyneen Helsingin ranta-alueilla kaavan laatimisen jälkeen. Räystäskorkojen nousu johtuu osittain pihakoron nostosta ja osittain energiatehokkuusvaatimusten myötä lisääntyneestä lämmöneristystarpeesta. Korkeusmuutoksien voi katsoa olevan kaupunkikuvallisesti ja esim. naapureiden varjostuksen kannalta vähäisiä. Nykyisissä Helsingin asemakaavoissa edellytetään useimmiten uusiutuvan energian tuottamista asuinkortteleissa. Tämä asia on myös lisätty poikkeamispäätöksen ehtoihin. Uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavat tekniset laitteet ja katoille sijoitettavat ilmanvaihdon poistopuhaltimet tulee suunnitella osana rakennusten arkkitehtuuria. Pysäköintitason korkeuden nosto vaikuttaa myös korttelin läpi suunniteltuun tulvareittiin, joka on suunniteltu johdettavaksi itään pitkin Lehtisaarentien laitaa. Ratkaisu on teknisesti mahdollinen, mutta edellyttää huolellista jatkosuunnittelua. Korttelissa on myös huolehdittava hulevesien asianmukaisesta viivyttämisestä. Päätöksen ehtoihin on lisätty nykykaavoituksessa käytössä oleva määräys Helsingin viherkertoimen tavoiteluvun täyttämisestä. Asuntojen kokojakauman muutokseksi on esitetty määritelmä, jonka mukaan ”asunnoista vähintään 50% tulee toteuttaa perheasuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän”. Tämä vastaa nykyisissä asemakaavoissa AM-ohjelman mukaisesti määriteltyä perheasuntojen määrällistä tavoitetta. Tonteilla 3 ja 4 olevien rakennusten pohjoispäähän sijoitetut kaavan mukaan 2-kerroksiset asunnot on muutettu 1-kerroksisiksi. Matalien rakennusosien alempaan tasoon on viitesuunnitelmassa esitetty Painpöydänkujaan liittyviä yhteis- ja pesulatiloja. Ratkaisu on puollettavissa sen parantaessa alueen eräänlaisen tulevan ”kylänraitin”, Papinpöydänkujan, aktiivisuutta ja toiminnallisuutta. Papinpöydänkujalle katutasossa liittyvissä tiloissa tulee kuitenkin olla suuria ikkunoita sekä tonteilla 3 ja 4 myös suorat sisäänkäynnit tiloihin Papinpöydänkujalta. Läpitalon porrashuoneista luopuminen tonteilla 3 ja 4 ei heikennä yhteisten pihatilojen saavutettavuutta.
Liikenteelliseen arviointiin perustuen pysäköintipaikkojen laskentaperusteena voitaisiin käyttää voimassa olevaa laskentaohjetta. Kaavan laatimisen jälkeen joukkoliikenteen palvelutaso Lehtisaaressa on parantunut. Kuusisaarentiellä kulkee runkolinja 510 nykyisin Lehtisaaren läpi. Runko- ja liityntälinjalla 510 tavoittaa nykyisin lännessä länsimetron, Munkkiniemessä raitiotien (myöhemmin pikaraitiotien) ja vaihdotta Pasilan juna-aseman. Kuusisaarentien liikennemäärä (kiinteä laskentapiste Otaniemen sillalla) on vähentynyt noin 20 % kymmenen vuoden aikana (18 500 ajon.vrk v. 2009 ja 15 000 ajon.vrk v. 2018). Luvuissa näkyy jonkin verran länsimetron vaikutus, mutta ei mahdollista runkolinjan 510 liikennemääriä vähentävää vaikutusta. Kuusisaarentien ja Lehtisaarentien risteyksessä on kaksi kaistaa Lehtisaaresta ulospäin, joten liikenne purkautuu pääasiallisesti hyvin. Tarvittaessa vihreää valoa voidaan lisätä tälle suunnalle. Kadunvarren pysäköintipaikat eivät vaikeuta tai vaaranna asumista tai jalankulkua. Väärin pysäköidyt autot saavat pysäköintivirhemaksun kuten muuallakin Helsingissä. Lehtisaaren rakennuttaja Oy on vastineessaan ilmoittanut muuttaneensa näkemystään pysäköintipaikkojen määrän osalta ja ilmoittaa tavoitteeksi rakentaa niin paljon paikkoja kuin asukkaat tarvitsevat. Päivitykseksi voimassa olevaan kaavaan se kuitenkin toivoo, että parkkihalliin voidaan osoittaa paikkoja yhteiskäyttöautoille nykyisten säännösten mukaisesti. Tämä asia on lisätty poikkeamisen ehtoihin.
Kuuleminen on tehty asianmukaisesti. Naapurit ja alueen huoltoyhtiö sekä asukasyhdistys on kuultu. Poikkeamisella ei ole katsottu olevan vaikutuksia naapureita laajemmalle, mutta kuulemalla myös alueen asukasyhdistystä on myös muiden alueen asukkaiden ja yhtiöiden ollut mahdollista ilmaista mielipiteensä. Kuulemisen lisäksi on järjestetty erillinen neuvottelu alueen asukasyhdistyksen edustajien kanssa 12.12.2019. Korttelialueella ei ole liito-oravan ydin- tai elinalueita eikä tulvareitin muutos vaikuta liito-oravien elinalueisiin.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat asuntorakentamisen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen sekä määräysten muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 19.02.2020
Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Mer information fås av
Tuomas Eskola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37285